Energiamurroksen keskiössä on sähkö ja sähkön käytön kasvu. Lähienergialiitto haluaa korostaa lämmityksen ja jäähdytyksen merkitystä energiajärjestelmässä. Suomessa käytettiin vuonna 2022 lämmitykseen ja jäähdytykseen 27% Suomessa käytetystä energiasta. Lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien kehitys on siirtynyt teknologiavastakkainasettelusta kilpailun aikakauteen, jossa kuluttajien investoinnit ohjaavat markkinoita kohti tehokkaampia ratkaisuja. Samalla ilmaston lämpenemisen mukanaan tuoma jäähdytystarve korostuu erityisesti kansanterveyden ja taloudellisen tuottavuuden näkökulmista. Tulevaisuuden energiajärjestelmät vaativat innovatiivisia investointeja ja joustavaa yhteistyötä eri teknologioiden välillä, jotta ne voivat vastata kasvaviin ympäristö- ja tehokkuustavoitteisiin.
Kuluttajien investoinneista on kysymys
Lämmitys- ja jäähdytysratkaisujen kehityksessä on eletty aikaa, jolloin eri teknologioiden ja tuotantotapojen välillä vallitsi tiukka vastakkainasettelu. Nyt tämä aika on ohi.
Nykyään painopiste on kilpailun merkityksessä, jossa kaiken kokoisten ja tyyppisten kuluttajien investoinnit ohjaavat markkinoita kohti parhaita teknologioita ja palveluita. Kilpailu antaa kuluttajille mahdollisuuden valita itselleen sopivimmat ratkaisut, olipa kyseessä sitten keskitetty kaukolämpöjärjestelmä tai hajautettu erillislämmitys.
Pelkästään kiinteistökohtaisiin lämpöpumppuihin kuluttajat investoivat vuonna 2023 800 miljoonaa euroa. Myös kaukolämmön tuotannon sähköistämiseen on tehty viime vuosien aikana merkittäviä investointeja teollisen mittaluokan lämpöpumppuihin ja sähkökattiloihin.
Kilpailun myötä on yhä selvempää, että sekä-että-lähestymistapa on toimivin. Keskitetty ja hajautettu tuotanto voivat yhdessä tarjota kustannustehokkaita ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja, kun ne sovitetaan oikein kuluttajien tarpeisiin.
Kaukolämpöjärjestelmä tarjoaa vakaata ja tehokasta lämmitystä laajoille alueille, kun taas erillislämmitysratkaisut, kuten lämpöpumput ja aurinkokeräimet, voivat tuoda joustavuutta ja energiatehokkuutta yksittäisiin koteihin ja kiinteistöihin.
Jäähdytyksen merkitys kasvaa ja vaatii toimenpiteitä
Ilmaston lämpenemisen myötä jäähdytyksen merkitys on kasvanut huomattavasti. Kesän kuumuus on lisääntynyt, ja erityisesti ikääntyvälle väestölle hellejaksoista on tullut vakava terveysriski. Jo nyt on havaittu, että helteen aiheuttamat kuolemantapaukset ovat lisääntyneet, ja tähän ongelmaan ratkaisuna on asuntojen ja työpaikkojen jäähdytyksen tehostaminen. Tämä ei ole pelkästään mukavuuskysymys, vaan välttämätön toimenpide, jolla varaudutaan ilmastonmuutoksen seurauksiin ja parannetaan väestön resilienssiä.
Aalto-yliopiston Juha Jokisalo on tehnyt tutkimusta aiheesta, muun muassa tarkastelemalla suomalaisten asuinrakennusten kykyä selviytyä kuumista kesistä muuttuvassa ilmastossa (”Simulation analysis of Finnish residential buildings’ resilience to hot summers under a changing climate”). Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on tuonut esiin tutkimustietoa, joka korostaa jäähdytyksen tärkeyttä kansanterveyden kannalta, erityisesti väestön ikääntyessä.
Kansantaloudellisesti ilmaston lämpeneminen heikentää työn tuottavuutta ja lisää terveysriskejä sekä kuolemia, mikä tekee jäähdytyksen integroimisesta rakennussuunnitteluun ja korjausrakentamiseen entistä tärkeämpää.
Aiemmin energiatehokkuus tarkoitti lämmityksen maksimointia mahdollisimman vähällä energialla. Se johti rakennuksiin, joita on nykyään vaikea ja kallis jäähdyttää. Tämän vuoksi on olennaista ottaa jäähdytys huomioon uudisrakentamisessa ja saneerauksissa, jotta tulevaisuuden rakennukset olisivat sekä energiatehokkaita että mukavia asua kuumenevassa ilmastossa.
Suomen lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmän muutos etenee oikeaan suuntaan
Lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien kehittämisessä on jo otettu merkittäviä askelia oikeaan suuntaan, ja energian sektori-integraatio on ollut keskeisessä roolissa. Sähköistyminen on kasvava trendi myös lämmityksessä, ja sen myötä sähkön siirtoinfrastruktuurista on pidettävä entistä parempaa huolta unohtamatta kaukolämpöverkkoa. Järjestelmien joustavuus lisääntyy, erityisesti lämmön varastointi lämpönä on osoittautunut järkeväksi ja kustannustehokkaaksi tavaksi varastoida energiaa.
Hukkalämpöjen hyödyntäminen on tärkeä kehityssuunta, samoin kuin biokaasun tuottaminen jätevedestä, joka tarjoaa kustannustehokkaan lämmönlähteen. Nämä toimet auttavat myös vahvistamaan toimitus- ja huoltovarmuutta. Tulevaisuudessa onkin tärkeää, että monipuolinen teknologia ja hajautettu tuotanto pysyvät käytössä, sillä ne lisäävät järjestelmien resilienssiä.
Elinkaariajattelun huomioiminen on ratkaisevaa, koska investointien aikajänteet ja takaisinmaksuajat voivat vaihdella suuresti – lyhyimmillään viisi vuotta, mutta joskus jopa viisikymmentä vuotta. Tämä edellyttää huolellista suunnittelua, jotta voidaan varmistaa, että tehdyt investoinnit palvelevat pitkällä aikavälillä.
Biomassan polttamisen vähentäminen on tärkeää, koska teollisuus etsii jatkuvasti korkeampia arvoketjuja puuhakkeelle ja muille biomassoille, joita nyt poltetaan energian tuotannossa. Tästä kehityksestä huolimatta puun pienpolton rooli säilyy huoltovarmuuden ja omavaraisuuden näkökulmasta tärkeänä.
Positiivisen kehityksen jatkuminen pitää varmistaa
Kilpailu lisääntyy, kun teknologiat kehittyvät, syntyy uusia palveluita ja alalle tulee uusia toimijoita. Siksi lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien muutoksen toteuttaminen edellyttää merkittäviä muutoksia eri toimijoiden liiketoimintamalleihin. Jotta muutos on mahdollista ja nopeutuisi, on tärkeää, että kaikki osapuolet voittavat. Tämä tarkoittaa sitä, että sekä yritysten että kuluttajien täytyy nähdä hyödyt investoinneistaan.
Liiketoimintamallien muutosta ohjaavat monet tekijät. Ensinnäkin regulaatio, kuten EU:n ja Suomen kasvavat energiatehokkuus- ja päästövähennystavoitteet, asettaa paineita yrityksille sopeutua ja kehittää uusia ratkaisuja. Yritykset pyrkivät myös parantamaan kustannustehokkuuttaan ja saavuttamaan omat hiilineutraalisuustavoitteensa, mikä ohjaa niitä uudistamaan toimintaansa. Lisäksi asiakkaat, jotka arvostavat ympäristöystävällisyyttä, vaativat entistä enemmän kestäviä ratkaisuja, mikä luo painetta muutokselle.
Pieni on kaunista ja nopeaa
Nyt tarvittaisiin innovatiivisempia kannusteita, jotka eivät keskittyisi pelkästään suuriin investointeihin. Tällä hetkellä politiikka suosii suuria hankkeita – ja myös laskee tavoitteiden saavuttamisessa näiden suurten hankkeiden varaan, kun taas pienemmät ja nopeammin toteutettavat ratkaisut jäävät usein ilman riittävää huomiota. Näiden pienten ja nopeiden investointien kannustaminen nopeuttaa siirtymistä energiatehokkaampiin ja kestävämpiin lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiin.
Jatkossa on varmistettava nykyistä tasaisempi taloudellisten hyötyjen jakautuminen kaikille toimijoille
Nyt ja jatkossa energiatehokkuus ei saa tarkoittaa pelkästään lämmitysenergia minimointia, vaan myös jäähdytykseen on kiinnitettävä huomiota. Sähkö- ja lämmitysjärjestelmän yhteistoiminta on varmistettava. Nykyinen monipuolinen energiantuotantoteknologia ja hajautettu rakenne varmistava huolto- ja toimitusvarmuuden.
Tämä kaikki on mahdollista, kun varmistetaan nykyistä tasaisempi taloudellisten hyötyjen jakautuminen kaikille toimijoille.
Kirjoittaja
Tapio Tuomi, toiminnanjohtaja, Lähienergialiitto
