FrEE-hankkeessa luodaan uusia koulutusmateriaaleja, joiden avulla vähennetään energiamurrokseen liittyvää osaamispulaa. Ennen koulutusmateriaalin luontia tehtiin kohderyhmälle oppimisen tarvekartoitus, jotta materiaalista saadaan alan tekijöille kaikista hyödyllisintä. Tarkoitus on tukea koko Suomea koskevaa energiaremonttia eli fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energiamuotoihin siirtymistä. Tätä varten hankkeemme tarjoaa lisäkoulutusta talotekniikan ja energian aloille.
Oppimisen tarvekartoituksessa haastattelimme 13 talo- ja energia-alan työntekijää sekä esihenkilötehtävissä toimivaa työntekijää. Haastatelluista 71 % koki, että heille on tärkeää pysyä ajan tasalla alan kehityksessä ja heillä olisi motivaatiota ryhtyä opiskelemaan. Vastaajat kuvasivat että niin rakennusala kuin energia-alakin ovat jatkuvassa muutoksessa. Jotta uusia ratkaisuja osataan hyödyntää, täytyy työntekijän kouluttautua ja hankkia itselleen uutta osaamista myös työn ohessa. Vastaavasti useat haastatelluista kokivat, ettei heillä ollut tarvetta uudelleenkouluttautumiselle juuri nyt. Nämä vastaajat olivat kuitenkin juuri valmistuneita, tutkinnon läpikäyneitä tai jo työuransa loppuvaiheessa. Suurin osa koki pitävänsä yllä osaamistaan päivittäisessä työssään (38 %) sekä seuraamalla alan ajankohtaisia asioita (38 %).
Opiskelemiseen löytyy sisäisiä ja ulkoisia motivaatiotekijöitä
Yksi kyselymme aihepiireistä käsitteli vastaajien opiskelumotivaatiota. Esimerkiksi uuden tiedon oppiminen ja itsensä kehittäminen motivoivina tekijöinä tulivat haastateltujen vastauksista ilmi. Nämä voidaan molemmat nähdä sisäsyntyisinä motivaation lähteinä. Ulkoisia motivaation lähteitä olivat esimerkiksi palkankorotus, pätevyydet tai tutkinto. Eräs haastateltava kuvasi oppimismotivaatiotaan näin:
“Opiskelu kannattaa aina, ei voi jäädä paikalleen murehtiin ja märehtiin, vaan niinku elämä ympärillä kehittyy niin miksen minä siinä mukana.”
Haastatelluilla motivaatiota laskevia tekijöitä olivat opiskelun kokeminen turhaksi sekä pelkät tekstimuotoiset tehtävät. Käytännön haasteena töiden ohessa opiskelussa on ajankäytön haaste, sillä opiskelun nähtiin olevan jostain muusta ajasta pois. Haastatellut suosivat etäopiskelua, koska se on joustavaa ja paikasta riippumatonta, mutta kuvasivat myös, että ryhmätehtävät ja käytännön projektit olisi miellyttävää käydä läpi lähiopetuksessa. Ajankäytöllisesti haastatellut kuvasivat optimaalisen opiskelumäärän olevan maksimissaan pari tuntia 1-2 kertaa viikossa.
Käytännön harjoitteet auttavat tiedon omaksumisessa
Kartoituksessa selvitettiin myös opiskelutapoja sekä keinoja, joilla vastaajat kokivat oppivansa parhaiten. 41 % vastaajista oli jo kokemusta työn ohella opiskelemisesta. Myös etäopiskelu oli tullut tutuksi koronapandemian aikana. Tiedon omaksumisesta kysyttäessä suurin osa vastasi, että opettajajohtoinen opetus on heille toimivin ratkaisu. Myös käytännönläheinen työskentely sai kannatusta. Hyviksi oppimisen keinoiksi koettiin mm. itse tekeminen, käytännön harjoitteet teorian jälkeen sekä videot. Vuorovaikutus muiden oppijoiden kanssa koettiin myös merkitykselliseksi.
Etäopiskeluun liittyvissä kysymyksissä esiin nousi tarve selkeälle oppimisalustalle. Haastatellut myös toivoivat, että kaikki materiaali olisi mahdollista löytää samalta alustalta. Helppo navigaatio ja oppimisen seurantaan liittyvä kuvaaja tai palkki olivat konkreettisia esimerkkejä toivotuista oppimisalustan ominaisuuksista.
Tarvetta energiamurrokseen liittyville koulutuksille on
Kyselyssä kartoitettiin, löytyykö yritysten sisältä tällä hetkellä energiasiirtymään liittyvää koulutusta. Tämän osalta vastauksissa oli vaihtelua. Osassa yrityksistä saattoi olla esimerkiksi webinaareja liittyen energiasiirtymään. Nämä koulutukset olivat usein ulkoisina ostopalveluina hankittuja koulutuksia, eivät talon sisäisiä koulutuksia. Kaikissa yrityksissä ei kuitenkaan ollut energiasiirtymään tai vastuullisuuteen liittyviä koulutuksia. Vastauksista kävi kuitenkin ilmi, että tarve kyseisiin aiheisiin liittyvälle koulutukselle on. Kyselyn perusteella suurin osa yrityksistä on valmis korvaamaan työntekijän energiasiirtymään liittyvän koulutuksen.
Tulokset mukana koulutusmateriaalin tuottamisessa
Tarvekartoitusten tuloksia tullaan hyödyntämään hankkeemme koulutusmateriaalin rakentamisessa. Esimerkiksi videoiden ja käytännön harjoitteiden suuri suosio on otettu huomioon materiaalien suunnittelussa. Tulevassa blogitekstissä käsitellään sitä, kuinka FrEE-hankkeessa koulutusmateriaalin sisältöä rakennetaan tiimimme voimin.
Lisää tarvekartoituksen tuloksista voit lukea tutkimusartikkelistamme Service Design and Digital Pedagogy: Managing the Creation of a Learning Space for the Energy, Real Estate, and Construction Fields, joka on julkaistu Torontossa Academic Design Management -konferenssissa (ADMC 2022). Artikkelimme alkaa sivulta 564.
Kirjoittaja
Ellamari Koutonen
Viestintäassistentti, FrEE-hanke
Lähteet
FrEE-hanke, oppimisen tarvekartoitus (toteutettu keväällä 2022)
