Runsaslukuinen joukko lähienergian ystäviä kokoontui Ruoholahteeen juhlistamaan Lähienergialiiton kymmentä ensimmäistä toimintavuotta. Rennossa ja lämpimässä ilmapiirissä keskusteltiin toteutuneista saavutuksista vähäpäästöiseen Suomeen ja lisäksi katsottiin tulevaisuuteen. Keskusteluita alustettiin Jukka Ruususen juhlapuheella sekä Raimo Lovion että Oras Tynkkysen alustuksilla. Juhlaseminaarin sisällöstä julkaistaan neljä blogikirjoistusta, joista tämä on ensimmäinen.
Seminaarin juontajana toimi Lähienergialiiton toiminnanjohtaja Tapio Tuomi. Juhlaseminaarin avauspuheenvuorossa Lähienergialiiton puheenjohtaja Jari Varjotie kertoi olleensa mukana Lähienergialiiton perustamisesta lähtien, ”kymmenen vuotta tuntuu lyhyeltä ajalta, mutta paljon on saatu aikaan. Samalla Lähienergialiitto on kasvanut ja kehittynyt – tehnyt itsestään tärkeäksi tunnustetun toimijan Suomen energiakentässä. Puhtaan uusiutuvan energian puolustajana ja edistäjänä”.
Jari kiitti kaikkia matkassa mukana olleita siitä, että ovat olleet rakentamassa Lähienergialiitosta merkittävää toimijaa, joka voi oman roolinsa ja asemansa kautta auttaa jäseniään heidän toiminnassaan ja tavoitteiden saavuttamisessa.
Paljon on tapahtunut energiamaailmassa menneiden kymmenen vuoden aikana ja ainoastaan positiiviseen suuntaan
Juhlapuheen piti Fingrid Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Puheen aluksi hän palasi vuoteen 2013, ”Paljon on tapahtunut energiamaailmassa menneiden kymmenen vuoden aikana ja ainoastaan positiiviseen suuntaan. Vuonna 2013 Fingrid arvioi, että tulevaisuudessa Suomeen mahtuu 2 500 MW tuulivoimaa ja sähköjärjestelmä sen juuri ja juuri kestää.”
Tällä hetkellä Fingridillä on kyselyitä liityntäpuolelle 12 500 MW. Se on positiivista, koska sähköntuotantoa – eikä kantaverkkoa – ole järkevää rakentaa, jos sähköllä ei ole käyttäjiä. Vuonna 2022 Suomi oli globaalisti viidenneksi suurin tuulivoimarakentaja. Se on yksi osoitus, että Suomessa on todella hyvä vauhti päällä.
Jukan mielestä talven pelätty sähkökriisi hoidettiin hienosti ja ensi talveen varautuminen on hyvässä vauhdissa. Samalla sähkökriisi toi sähkömarkkinoiden monimutkaisuuden kuluttajille karulla tavalla näkyville. Monimutkaisuuden taustalla on se, että sähköä ei voi varastoida – joka tunti kyseessä on uusi tuote, joka hinnoitellaan itsenäisesti.
Muutos tarvitsee näkijänsä ja tekijänsä
Vihreässä siirtymässä ei kyse ole pelkästään sähköstä, vaan koko energiajärjestelmästä. Nyt olemme katsoneet muutosta tuotantopuolella. Nyt alkaa vallankumos sähkön käytön puolella – teollisuudessa, lämmityksessä ja liikenteessä. Esimerkiksi teollisuudessa saavat kilpailuedun ne, jotka osaavat käyttää tätä puhdasta vaihtelevan tuotannon sähköä. Teollisuustuotannon puhdistuminen johtuu heidän tuotteidensa kysynnästä, ja se on yksi osoitus kuluttajien roolin vahvistumisesta. Lähienergialiiton missio on Jukan mielestä fantastisen hieno ”tehdä uusiutuvan energian hyödyntämisestä ja älykkäästä energian käytöstä suomalaisille mahdollisemman vaivatonta”.
Jukalla oli tuore kokemus kansainvälisestä paneelikeskustelusta, jonka keskutelussa vilisi lyhenteitä ja teknisiä termejä. Hän totesi, että keskustelusta puuttuu kuluttaja. Joka ei olisi ymmärtänyt keskustelusta mitään. Jukan mielestä tässä muutoksessa – kuten oli sähkökriisin välttämisessä – onnistumisen edellytys on, että kaikki ymmärtävät mitä he tekevät ja miten he tästä hyötyvät. Jos puhumme vaikeaa kieltä, kaikki vastustavat tätä kehitystä. Muutoksen ymmärtämisessä Lähienergialiitto on tehnyt hyvää työtä, jota sitä pitää jatkaa jotta saadaan kansalaiset kehitykseen mukaan.
Miksi yhteiskunnassa esiintyy puhetta, että vihreä siirtymä ja uusiutuva sähkö haittaavat kuluttajia?
Jukka ihmettelee ”en kyllä ymmärrä mistä syystä”, outoa puhetta, että vihreä siirtymä ja uusiutuva sähkö haittaavat kuluttajia. On paha peikko. Asia on kuitenkin päinvastoin. Sähkömarkkinoiden avaamisessa tärkein tavoite oli nostaa kuluttaja keskiöön – nyt elämme sitä aikaa – jolloin tämä tulee tapahtumaan. Sähkön toimittajaa on voinut vaihtaa, mutta muuten kuluttajat eivät ole valintojen keskiössä kuten tulevaisuudessa, jolloin ”kuluttajat nousevat sähkömarkkinoiden kuninkaiksi ja kuningattariksi”. Suomi tulee olemaan tulevaisuudessa vahvoilla, koska voimme tarjota kuluttajille puhdasta sähköä. Kuluttajat päättävät itse oman aktiivisuuden tason, ei markkinoilla voida käskeä toimimaan tietyllä tavalla. Käytettävissä olevan tiedon perusteella jokainen valitsee itselleen sopivan roolin. Tähän tarvitaan valistajia, koska osa jättää valintoja tekemättä siksi etteivät tiedä.
Lähienergialiitto on ollut tosi tärkeässä roolissa tässä muutoksessa
Tietoa täytyy jakaa järjestelmän kaikilla tasoilla – teollisuuden sähkönkäyttäjät puhuvat omia juttujaan ja sähköntuottajat omiaan. Mutta tavallisille ihmisille tuotettua tietoa tarvitaan erityisesti, sillä siellä päätökset tehdään. Siksi heitä varten ja heille kohdennetulla viestinnällä on valtavan suuri merkitys. ”Teidän tekemä sivistystyö ja mahdollisuuksien esittely on erittäin tärkeää. Me Fingridillä paljon sitä arvostetaan ja olemmehan me paljon yhteistyötä tehneet”.
Sähkökriisistä huolimatta kuluttajan asema Suomessa näyttää älyttömän hienolta
Jukka totesi, että tässä tilanteessa tuo on rohkeasti sanottu. Viime talven haastatteluissa hän sanoi, että tulevaisuus näyttää hyvältä, kunhan kriisistä selvitään. Nyt tilanne on rauhoittunut hintojen suhteen ja edetään pelikirjan mukaan. Aina ei ole ollut näin. Jos mennään sinne ”vanhaan hyvään aikaan”, joihin jotkin haikailevat. ”Ennen oli kaikki hyvin – siellä 80-luvulla ja viime vuosituhannella”.
Siihen aikaan energiayhtiöt kutsuivat kuluttajia ”kuormaksi” (engl. load). Jukka teki silloin yliopistossa ”kuormanohjausmalleja”. Kuluttajat nähtiin harmaana massana, ei ajateltu että on kuluttajia, joilla on oma tahto ja jotka tekevät omia valintoja.
”Siitä tilanteesta sähkömarkkinoiden vapauttaminen lähti: vanha valtion kontrolli ei välittänyt asiakkaista mitään. Silloin panostettiin paljon varmuuteen ja sen perään kuulutettiin talvella paljon. Siinä unohtuu se, että tärkeintä oli saada asiakkaat ja kuluttajat keskiöön. Siitä vapautuminen alkoi ja sen takia nämä sähkömarkkinat luotiin. Sen takia luotiin riippumattomat verkkoyhtiöt ja riippumaton kantaverkkoyhtiö, jotta kaikilla olisi helpompi liittyä markkinoille, toimia markkinoilla ja tehdä omia valintoja.”
Kilpailun seurauksena palvelu paranee ja hinnat laskevat
Kun katsoo mennyttä 30 vuotta, niin hyvinhän on mennyt: hinnat ovat olleet alempana kuin aikaisemmin. Kuluttajilla on ollut valinnan mahdollisuuksia, mutta vasta nyt elämme sitä vaihetta, jolloin kuluttajat ovat todella keskiössä – valitsevat omia tapoja erilaisina toimijoina. Talvella nähtiin hyviä esimerkkejä siitä, että kuluttajat alkoivat reagoimaan sähkönhinnan vaihteluihin. Tätä Fingrid on odottanut kymmenen vuotta. Sitä sai odottaa, koska sähkönhinta ei ole vaihdellut. No nyt vaihteli. Tuli säpinää ja ihmiset alkoivat keskustella milloin sitä sähköä kannattaa käyttää. Ehkä siitä kriisistä sai jotain positiivista oppia.
Me tulemme näkemään isoja hintavaihteluita jatkossakin – keskihinta tullee olemaan alempi – ja se tulee olemaan osa normaalia elämää. On tärkeää oppia käyttämään niitä sähkömarkkinoiden ”alennusmyyntejä” joita tulee olemaan. Esimerkiksi ”Sähköautoa kannattaa ladata silloin kuin sähkö on halpaa. Eikä tarvitse siellä bensapumpulla jonotella, koska voi itse kertoa sähköautolle että ensi yönä on halpaa sähköä”.
Onko sähkömarkkinoilla toimiminen vaikeaa?
Jukka uskoo, että tämä kriisi opetti monille, että sähkömarkkinoilla toimiminen ei itse asiassa ole vaikeaa, kun vähän perehtyy asiaan. Nyt ollaan tilanteessa, jossa voidaan kytkeä monia laitteita sähkön hintaohjaukseen. Aikaisemmin se ei kannattanut, kun ei ollut mahdollisuutta säästää. Jatkossa kuluttajan kannalta tuuliset ja aurinkoiset säät tarjoavat alennusmyyntejä, joita hyödynnetään. Jolloin käytetään niitä laitteita, jotka voivat alennusmyynnin hyödyntää. ”Bryselissä katsoivat suu auki, kun kerroin millaiset järjestelmät ja älymittarit meillä on”. Suomessa on hyvät lähtökohdat kuluttajilla toimia markkinoilla, koska emme tarvitse mitään isoja teknologisia askeleita.
Miten kuluttajat parhaiten osallistuvat systeemin tukemiseen?
Mitä enemmän kuluttajat seuraavat eri markkinapaikkojen hintoja, poimivat halvat tunnit ja välttelevät kalliita tunteja, sitä paremmin he osallistuvat tämän systeemin tukemiseen. Se on myös markkinoiden hienous. Jos verrataan vaihtoehtoiseen tapaan ohjata – jossa joku keskusvalvomo säätelisi meidän sähkönkulutusta ja räpsisi sähköt pois juuri silloin kuin me emme halua. Verrattuna siihen, että itse seuraamme hintoja ja ohjaamme kulutusta. Kumman maailman valitset? Viime talvena puhuttiin sähkökatkoista. Sekä tavalliset ihmiset että teollisuus kertoivat, ”jos pystytte välttämään ne pakko-ohjaukset ja katkot niin parempi. Kertokaa meille, niin me yritämme tehdä kaikkemme, että me itse siirrämme sähkönkulutusta pois niiltä tiukoilta ajoilta. Silloin voimme itse valita mikä kulutus poistetaan”.
Kantaverkkoyhtiönä ja järjestelmävastaavana Fingrid on Euroopassa poikkeus
Fingrid lähtee siitä, että markkinat hoitavat kulutuksen ja tuotannon tasapainotuksen. Joka kerta kun kantaverkkoyhtiö joutuu puuttumaan, on tapahtunut joku virhe. Ja niitä on ollut todella vähän. Viime talvikin olisi ollut virhe, jos Fingrid olisi puutunut. Toisaalta se olisi ollut pakkokin.
Varttitaseeseen siirtyminen on välttämätöntä. Nykyinen tunnin tarkkuus on järkyttävän pitkä aika, kun meillä on niin paljon tuulivoimaa. Tunnin tarkkuudella markkinat eivät pysty kunnolla tukemaan tasapainoa, koska vaihtelua tunnin sisällä on niin paljon. Lisäksi täytyy saada kuluttajat mukaan ohjaamaan kulutusta päivän sisäisten markkinoiden hintojen mukaan. Silloin vasta tiedämme mitä oikeasti tapahtuu. Ja se on helppo muutos toteuttaa: vaihdetaan ohjaus day-ahead hinnoista intraday hintoihin. Jolloin optimointi tapahtuu tarkemmin. Eikä vaadi kuluttajilta mitään toimenpiteitä. Järjestelmän tasapainotus tapahtuu paremmin ja kaikki hyötyvät halvempien hintojen kautta. Ja tämä on markkinoiden hienous.
Suomen sähköistäminen ja sähkötulevaisuus näyttää kaiken kaikkiaan tosi upealta
”Kymmenen vuoden päästä, kun Lähienergialiitto täyttää 20 vuotta, Suomi on melkein hiilineutraali. Meidän arvioiden mukaan tuulivoimaa on silloin yli 20 000 MW – eikä se 2 000 MW josta lähdettiin 10 vuotta sitten. Aurinkoenergia on lähtenyt nyt hurjaan kasvuun. Laitetaan sitä vaikka 5 000 MW – osa katoille ja osa kantaverkkoon liittyneinä puistoina. Voi olla, että jääräpäiset suomalaiset ukot ajavat sähköautoilla ja nykyiset keskustelupalstat on suljettu. Kukaan ei silloin kaipaa mustaa siirtymää – se on ohi. Silloin myös kuluttajat saavat kaiken hyödyn irti. Siihen tarvitaan sitä, että puhutaan kuluttajan termeillä. Kysymys on, mikä silloin on Lähienergialiiton missio? En kyseenalaista, etteikö Lähienergialiitto olisi silloin olemassa. Paljon onnea!”.
Kirjoittaja
Tapio Tuomi, toiminnanjohtaja, Lähienergialiitto
Muut tilaisuudesta kirjoitetut blogitekstit
Lähienergialiiton linjaukset ovat olleet hyviä ja kestäneet hyvin kymmenen vuoden ajan
