Professorijoukko: Suomen jälkeenjäänyt energiapolitiikka ei huomioi kansakunnan kokonaisetua

by

Viime kesänä alkoi yhdestätoista professorista koostuneen joukon keskustelu, jossa kerättiin yhteen eri puolilta akateemista maailmaa kummunneita havaintoja Suomen energiapolitiikasta. Keskustelun anti koottiin raportiksi, joka julkaistiin helmikuun lopulla.

Raportissa esitetyt näkemykset nykyisestä energiapolitiikasta ovat kriittisiä. Energian hintaan ja saatavuuteen perustunut päätöksenteko on johtanut tilanteeseen, jossa energiatase on vahvasti negatiivinen. Vuonna 2012 Suomi käytti 8,5 miljardia euroa energiatuotteiden tuontiin ulkomailta. Tätä yli 4 % lohkoa bruttokansantuotteesta voitaisiin professoreiden mukaan täyttää vähä vähältä nojautumalla  kotimaisuuteen.

Suomella on hallussaan huomattavia resursseja uusiutuvan energian tuotantoon, osaamista ja innovaatiokykyä, jotka ovat kaikki suurelta osin hyödyntämättä. Fossiilisen tuontienergian korvaaminen kotimaisilla uusiutuvilla energioilla edistäisi kansantaloutta jo lyhyemmälläkin aikajänteellä, sillä toimenpiteet lisäisivät investointeja ja työllisyyttä energiataseen korjautumisen lisäksi. Julkaistussa raportissa esitetään, että energiapoliittisten päätöksien kriteereinä tulisi olla kasvu ja työllisyys kansakunnan kokonaisedun maksimoimiseksi.

Nykyistä energiapolitiikka on perusteltu teollisuuden kilpailukyvyn ylläpitämisellä. Yksi raportin takana olevista professoreista, Lähienergialiiton hallituksen puheenjohtaja, Raimo Lovio pitää perusteita puutteellisina:

”Puheet teollisuuden pakenemisesta modernin energiapolitiikan myötä ovat vahvasti liioiteltuja. Teollisuuden kilpailukykyyn vaikuttaa halvan energian lisäksi yhtälailla energian tehokas käyttö, johon on kiinnitetty vieläkin liian vähän huomiota.”

Raportin mukaan yritysten mahdollisuudet pikemminkin kohenisivat oikein toteutettujen toimenpiteiden myötä. Suomalaisten yritysten vahva osaaminen uusien energialähteiden ja energiatehokkuuden osalta on valumassa hukkaan ja heikkenemässä kansainvälisessä vertailussa investointien karatessa ulkomaille. Investointien kohdistuminen kotimaisiin yrityksiin edistäisi tällä hetkellä kehittymättömien kotimarkkinoiden syntymistä, mikä edelleen toisi paremmat lähtökohdat vahvempaan vientiin.

Lovio kaipaa energiapolitiikkaan läpivetoa ja toivoo, että monialainen professoreiden joukko pystyy antamaan osviittaa uudelle ajattelutavalle. Toimenpide-ehdotuksia listaamalla raportin tekijät pyrkivät osoittamaan konkreettisia kehityskohtia:

”Energiapolitiikka vaatii tuulettamista, sillä nykyinen vanhakantainen ajattelutapa vie Suomea epäedulliseen suuntaan.”, Lovio toteaa.

Lue raportti kokonaisuudessaan: Kasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla

Raportin julkaisseet professorit: Minna Halme, Janne Hukkinen, Jouko Korppi-Tommola, Lassi Linnanen, Matti Liski, Raimo Lovio, Peter Lund, Jyrki Luukkanen, Jarmo Partanen, Markku Wilenius ja Oskari Nokso-Koivisto,

Ajankohtaista

sähköverkko

Pyhäsalmen pumppuvoimalaitoshankkeelle tulossa uusiutuvan energian investointitukea 26,3 miljoonaa euroa

Hallituksen raha-asiainvaliokunta on puoltanut 2.9.2021 päätösluonnosta uusiutuvan energian investointituen myöntämisestä Suomen Energiavarasto Oy:lle pumppuvoimalaitoksen rakentamiseen Pyhäjärvelle Pyhäsalmen käytöstä poistuvaan kaivokseen. Tuki olisi 26 300 000, josta työ- ja elinkeinoministeriö tekisi muodollisen päätöksen lähiaikoina.   ”Pyhäjärvelle suuntautuva investointituki tarkoittaa tulevaisuudennäkymää koko alueelle. Tuen myötä pitkään toiminut kaivos saa uuden merkityksen osana kotimaista energiakokonaisuutta. Nyt etenevä tuki […]