Puun pienpoltto tulee olemaan aina osa suomalaista kulttuuria. Lämmityskauden aikana Suomessa tuotetaan tulisijoilla 775 GWh energiaa, joka vastaa lähes yhden ydinvoimalan tuottamaa energiamäärää. Nyt keskitytään entistä enemmän siihen, kuinka puun pienpolton aiheuttamiin pienhiukkaspäästöihin vaikutetaan. Tutkimustulosten perusteella tulisijakannan uusimisella on merkittäviä vaikutuksia pienhiukkaspäästöihin. Nykypäivän energiatehokas tulisija säästää myös selvää rahaa sähkönkulutuksessa – etenkin yhdistettynä lämpöpumppuun.
Laitekannan uusimisen vaikutuksista vahvaa näyttöä
Nykypäivän tulisijat ovat suunniteltu polttotekniikaltaan tehokkaiksi ja vähäpäästöisiksi. Ongelmana on, että käytössä oleva laitekanta on vanhentunutta. Vanha tulisija tuottaa jopa puolet enemmän päästöjä kuin nykyaikainen ja polttotekniikaltaan kehittynyt tulisija. Norjassa, jossa lämmittämisen olosuhteet ovat hyvin lähellä Suomen olosuhteita, on Bergenin kunnan alueella tutkittu, kuinka 10 000 tulisijan uusimisen vaikutukset ovat näkyneet päästöjen vähenemisenä.
Norjan tulisijayhdistyksen NorsK Värmen hallituksen jäsen Rene Christensen tuo esiin Nansen ympäristön tutkimussäätiön (NERSC) tutkimuksen, kuinka pienhiukkaspäästöt Bergenin kunnan alueella tulevat vähenemään jopa 64% vuoteen 2021 mennessä tulisijakannan uusimisen myötä.
Tutkimusraportti Nansenrapporten julkaistiin Puulämmityspäivässä 5.2.2020 Helsingissä.
Laitekehitystyö poikii hyviä mittaustuloksia
Itä-Suomen yliopiston tutkija Jarkko Tissari osoitti Puulämmityspäivässä selkeää näyttöä Kiuas2-hankkeen tuloksista, kuinka kiukaiden kehittämisen myötä kaikkein suurimmat pienhiukkaspitoisuudet ovat jääneet pois mittaustuloksista. Kiukaiden CE-merkinnän (2013) seurauksena myös kaikkein suuripäästöisimmät kiukaat ovat jääneet pois markkinoilta. Laitekehitystyössä oleellista on yhteistyö laitevalmistajien kanssa, sillä kehittäminen on yksilöllistä. Kehitystyön pohjana ovat mittaukset, tutkimustyö ja tiedon tuottaminen.
Kansallisen ilmansuojeluohjelmaan 2030 on linjattu toimenpiteitä puun pienpolton pienhiukkaspäästöjen vähentämiseksi, kertoo kansliapäällikkö Hannele Pokka Ympäristöministeriöstä. ”Meidän on syytä olla ylpeitä. Suomessa olemme laitekehitystyössä edelläkävijöitä”, iloitsee Pokka Puulämmityspäivän avauspuheessaan. Ilmansuojeluohjelmassa ohjauksen ja informaation jakaminen oikeasta puunpoltosta on keskiössä.
Suomen suosituin hybridilämmitysjärjestelmä
Puulämmitys yhdistettynä lämpöpumppuun säästää selvää rahaa sähkönkulutuksessa, ja lämmitysmuodot tukevat tehokkaasti toinen toisiaan. Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen tuo esiin hybridijärjestelmän hyötyjä: Esimerkiksi pakkashuipuilla ilmalämpöpumppu jakaa tehokkaasti tulisijan lämmön ympäri huoneistoa ja poistoilmalämpöpumppu taas puulämmityksen lämmön lattiaan tai pattereihin. Lämpöpumppuja myydään Suomessa lähes 100 000 kappaletta vuosittain. Sen käyttö on lisääntynyt räjähdysmäisesti, sillä esimerkiksi vuoden 2000 määrä oli reilusti alle parituhatta kappaletta. Suomen lämmityksestä noin 30% tuotetaan puulla ja lämpöpumpulla tai niiden yhdistelmällä. Kahden suosituimman, uusiutuvaa energiaa käyttävän, lämmitysmuodon yhdistäminen toisiinsa onkin Suomen suosituin hybridilämmitysjärjestelmä 2020-luvulla.
Lisätiedot
Petri Autio, puheenjohtaja, puh. 044 984 4185, pkautio@gmail.com, Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY ry.
Hannu Murtokare, toiminnanjohtaja, puh. 050 555 4527, hannu.murtokare@tsy.fi, Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY ry.
Lähde TSY:n tiedote.
