Sähkön- ja vedynsiirron kehitys luo perustan tulevaisuuden puhtaalle energiajärjestelmälle ja vetytalouden kasvulle

Vetyarvoketjujen kehittämisen dimensiot

Suomella on hyvät edellytykset kehittyä vetytalouden edelläkävijäksi, joka valmistaa 10 % EU:n puhtaasta vedystä. Yhdessä kilpailukykyisen uusiutuvan sähkön tuotannon kanssa, sähkön ja vedyn siirtoinfrastruktuurit mahdollistavat vetytalouden kasvun ja ilmastotavoitteiden saavuttamisen. Fingrid ja Gasgrid Finland selvittivät yhteishankkeessaan vetytalouden mahdollisuuksia ja vaikutuksia Suomen energiajärjestelmään. Hankkeen keskeiset tulokset esiteltiin 7.11. järjestetyssä julkistustilaisuudessa.

Merkittävän uusiutuvan sähkön tuotannon potentiaalin lisäksi Suomessa on useita tekijöitä, jotka mahdollistavat johtavan aseman Euroopan vetytaloudessa: vahva sähkön kantaverkko, osaavaa työvoimaa, sekä useita yrityksiä toimimaan osana vetytalouden arvoketjuja. Uusiutuvalla tai päästöttömällä sähköllä tuotettu vety sekä siitä jatkojalostetut tuotteet mahdollistavat fossiilisista polttoaineista eroon pääsemisen, ja niistä voi kehittyä Suomelle merkittävä uusi vientiteollisuus. Suomessa on käynnistetty useita kymmeniä teollisia vetyhankkeita liittyen muun muassa fossiilivapaan teräksen tuotantoon ja vedystä jatkojalostettuihin sähköpolttoaineisiin.

Energiansiirron ja -varastoinnin rooli vahvistuu

Vetytalouden kasvussa energiansiirto ja -varastointi ovat keskeisessä roolissa, kun sääriippuvainen sähköntuotanto kasvaa merkittävästi ja sekä sähkön että vedyn tuotanto ja kulutus jakautuvat eri puolille Suomea. Suuret siirrot tuotanto- ja kulutuskohteiden välillä voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti sähkö- ja vetyinfrastruktuurin kehityksellä, jossa hyödynnetään molempia siirtoinfroja asiakkaiden tarpeet huomioiden. Esimerkiksi vetyverkkoa hyödyntämällä vetyä voidaan varastoida ja vedyn tuotanto voi sijoittua lähemmäs sähkön tuotantoa, jolloin energia voidaan siirtää vetynä sen käyttö- ja jatkojalostuskohteisiin.

Kuvakaappaus raportista: Energiansiirtotarve vetynä on pienempi, jos energian loppukäyttö on vetynä.

Vetytalouden kasvu edellyttää vahvaa energiansiirtoinfrastruktuuria ja sen tehokasta hyödyntämistä. Yhdessä sähkö- ja vedynsiirtoinfrastruktuurit mahdollistavat puhtaan ja kilpailukykyisen energiajärjestelmän kehityksen”, toteaa Fingridin strategisen verkkosuunnittelun päällikkö Mikko Heikkilä.

Energiainfrastruktuurin kehitystyö edistää Suomen kilpailukykyä

Gasgrid Finland ja Fingrid edistävät kokonaisvaltaista, tulevaisuuden tarpeiden mukaista energiainfrastruktuurin kehitystyötä Suomen kilpailukyvyn edistämiseksi. Energiainfrastruktuurin lisäksi on tärkeää edistää uusiutuvan energian tuotannon ja vetytalouden arvoketjujen investointien toteutumista Suomessa.

Investointien toteutuminen parantaa Suomen energiaomavaraisuutta- ja turvallisuutta ja luo välillistä hyvinvointia koko Suomelle uusien arvotuotteiden ja vientiteollisuuden kasvun kautta. Lisäksi kansainvälisten vedynsiirtoyhteyksien rakentaminen laajentaa vetymarkkinaa ja luo toimijoille uusia liiketoimintamahdollisuuksia vedyn arvoketjujen eri vaiheisiin. Näin Suomi voi saavuttaa tavoitellun Euroopan johtavan aseman vetytaloudessa”, toteaa Gasgrid Finlandin vetykehityksestä vastaava johtaja Sara Kärki.

Gasgrid Finlandin ja Fingridin keväällä 2021 alkaneen yhteishankkeen loppuraportti on saatavilla tämän linkin avulla Energian siirtoverkot vetytalouden ja puhtaan energiajärjestelmän mahdollistajina – Fingridin ja Gasgrid Finlandin yhteishankkeen loppuraportti.

Gasgrid Finland ja Fingrid jatkavat tärkeää yhteistyötä Suomen energiajärjestelmän kehittämiseksi sekä Suomen vetytalouden kasvun mahdollistamiseksi.

Lisätietoja

Fingrid Oyj. Jussi Närhi, Asiantuntija, Strateginen verkkosuunnittelu, jussi.narhi(a)fingrid.fi, puh. +358 40 846 8948

Fingrid Oyj. Mikko Heikkilä, Päällikkö, Strateginen verkkosuunnittelu, mikko.heikkila(a)fingrid.fi, puh. +358 40 637 4720

Gasgrid Finland Oy. Sara Kärki, Johtaja, Vetykehitys, sara.karki@gasgrid.fi, puh. +358 40 158 1722

Gasgrid Finland Oy. Venla Saarela, Kehityspäällikkö, venla.saarela@gasgrid.fi, puh. +358 50 305 3504

Lähde Gasgrid tiedote.

Ajankohtaista

Sähkönpientuotanto kovassa kasvussa – Aurinkosähkön tuotantokapasiteetti 2,5 -kertaistui vuodessa

Sähköverkkoon liitetyn aurinkosähkötuotannon kokonaiskapasiteetti oli vuoden 2017 lopussa noin 70 MW, selviää Energiaviraston sähkön jakeluverkonhaltijoilta keräämistä alustavista tiedoista. Kapasiteetti kasvoi 2,5 -kertaiseksi vuoden 2017 aikana.   Pientuotannon (alle 1 MW yksiköt) kapasiteetti oli tästä noin 66 MW. Kokonaisuudessaan alle 1 MW pientuotantoa on Suomessa noin 178 MW. Sähkön pientuotantomuodoista erityisesti aurinkosähkön pientuotanto on voimakkaassa kasvussa. […]