Tämän kirjoituksen taustalla on 4.3.2024 Helsingin Sanomissa julkaistu artikkeli ”Huonoja uutisia aurinkopaneelit asentaneille: käynnissä on uudistus, joka uhkaa tuhota paneelien hyödyn”. Sain sen takia monia yhteydenottoja aurinkosähkön ostoa harkitsevilta, nykyisiltä käyttäjiltä ja niitä myyviltä tahoilta. Kaikki olivat hyvin hämmentyneitä kirjoituksen sisällöstä. Minun tavoitteena on kertoa hieman taustaa, kerrata perusteet ja todeta, että elämä jatkuu entisellään.
Aluksi on todettava, että tässä kirjoituksessa lähestytään sähkön pientuotantoa – erityisesti aurinkosähköjärjestelmillä – sillä periaatteella, jota Lähienergialiitto on edustanut perustamisestaan lähtien:
- sähköntuotanto pyritään mitoittamaan niin, että mahdollisimman suuri osa tuotannosta pystytään itse kuluttamaan.
- muut tapaukset – esimerkiksi sähkön myynnin verkkoon maksimointi – ovat oma lukunsa, niihin tässä kirjoituksessa ei oteta kantaa.
Sähkömarkkina on muutoksessa, koska uusiutuva energiantuotanto vaihtelee sään mukaan
Hesarin kirjoituksessa esiin nostettu taseselvitysjakson (ja samalla myös sähkön mittausjakson) muutoksen taustalla on EU:n sähkömarkkinadirektiivi ”Sähkömarkkina-asetuksen (EU) 2019/943 8 artiklan mukaan taseselvityksen tulee olla 15 minuuttia viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2021 kaikilla suunnittelualueilla, paitsi jos sääntelyviranomaiset ovat myöntäneet poikkeuksen”. Mm. kyseinen muutos on vastaus siihen, miten sähkömarkkina – ja sitä kautta sähköjärjestelmä – pystyy reagoimaan yhä nopeampiin ja suurempiin tuotantotehon muutoksiin.
Pohjoismaissa ”Taseselvitysjärjestelmän siirtäminen nykyisestä 60 minuutista 15 minuutin jaksoon on ensimmäinen askel kohti 15 minuutin markkinoita. Toukokuussa 2023 siirryttiin 15 minuutin aikajaksoon pohjoismaisen taseselvityksen lisäksi energiamittauksessa ja datahubissa. Tässä vaiheessa tasepoikkeaman hinta on tunnin jokaisella vartilla sama. Viidentoista minuutin tasepoikkeaman hinnoitteluun siirrytään myöhemmin, kun säätösähkön hinta määräytyy 15 minuutin perusteella ja päivänsisäinen rajat ylittävä kaupankäynti Pohjoismaissa siirtyy 15 minuutin resoluutioon.” (Fingrid tiedote)
Jos haluat tietää lisää ns. varttitaseesta, niin Fingridin sivuilta löytyy hyvä kuvaus.
On myös hyvä tietää, että sähkömarkkinaan ja -järjestelmään kohdistuvat muutokset ovat jatkuvia. Osa niistä on pieniä ja osa suuria, mm. joulukuussa 2023 EU hyväksyi muutoksia sähkömarkkina-asetukseen ja direktiiviin.
Sähkön pientuotanto on yksi tapa parantaa omaa energiatehokkuutta
On olemassa useita keinoja vähentää omaa sähkön kulutusta ja/tai ostoa. Kaikki ne ovat keinoja, joilla voi vähentää omaa sähkölaskuaan. Sähkön kulutusta vähentää mm. sähkölämmitteisessä talossa sisälämpötilan laskeminen, ilmalämpöpumpun käyttö, energiatehokkaampien laitteiden hankinta. Ne myös vähentävät sähkön ostoa. Pörssisähköä käyttävillä älykkäät ohjausjärjestelmät (tai manuaaliset toimenpiteet) auttavat sähkölaskun pienentämisessä siirtämällä kulutusta kalliilta ajalta halvempiin aikoihin.
Sähkön pientuotanto on tehokas keino vähentää sähkön ostoa.
Sähkön pientuotannon taloudellisen kannattavuuden kaava on yksinkertainen
Kun pystyy korvaamaan ostosähköä omalla tuotannolla yhden ajanjakson ajan (nykyään yksi tunti, on muuttumassa 15 minuuttiin ja saattaa ajan mittaan muuttua vaikka 5 minuuttiin), säästää sähköenergian hinnan, siirtohinnan ja verot (sähkö- ja arvonlisävero). Tällä hetkellä tuo yksinkertainen kaava pitää paikkansa, koska niin sanottu tuntinetotus (nimi viittaa siihen, että taseselvitysjakso on ollut yksi tunti) on ollut voimassa koko maassa vuoden 2023 alusta lähtien. Siitä voit lukea lisää täältä.
Tämä on tärkein taloudelliseen kannattavuuteen vaikuttava tekijä, riippumatta siitä onko sinulla kiinteähintainen vai pörssihintaan kytketty sähkösopimus.
Koska sähkönkulutus on erittäin vaikeaa saada täysin vastaamaan omaa, vaihtelevaa tuotantoa, syntyy toisinaan ylijäämää. Tämän myynnistä syntyy tuloa, jonka hinta on yleensä pörssisähkön hinta (miinus sähköyhtiön perimä marginaali). Mutta oikein mitoitetussa järjestelmässä tämän merkitys kannattavuudelle on hyvin vähäinen.
Tämä kaava pätee, on käytetty ajanjakso tunti tai 15 minuuttia tai 5 minuuttia. Oli käytössä vanha tai uusi tai vielä uudempi sähkömittari.
Onko investointi sähkön pientuotantoon taloudellisesti kannattavaa?
Sen jokainen päättää itse. Kuten myös mittarit, joiden perusteella haluaa päätöksensä tehdä: takaisinmaksuaika, sijoitetun pääoman korko, rakennuksen jälleenmyyntiarvon muutos tms.
Investointiin sisältyy aina riskejä ja epävarmuuksia. Sähkön pientuotannon osalta riskit lienevät aika pieniä, koska teknologia on varsin kehittynyt ja se vaatii varsin vähän huoltoa. Epävarmuuksista suurin on tulevaisuuden sähkön hinnan ennustaminen. Tähän ennustamiseen ei vaikuta se, onko sähkön mittauksen ajanjakso tunti tai 15 minuuttia. Tai onko käytössä vanha tai uusi tai vielä uudempi sähkömittari.
Entä jos investointikohde onkin talon vesikaton uusiminen? Tai ulkoseinien maalaus. Pohditko silloin takaisinmaksuaikaa. Lisäksi investointipäätös voi perustua myös muihin kriteereihin, omalta osaltani löydät ne täältä.
Sähkön pientuotannon kannattavuus säilyy ennallaan
Kuten edellä kirjoitin, tilanne säilyy ennallaan. Taloudellisen kannattavuuden osalta periaatteet ja laskentakaavat ovat ennallaan. Suurin muuttuja nyt – kuten ennenkin, on sähkön hinnan ennustaminen. Varsinkin näin pitkäaikaisen investoinnin – kuten aurinkosähköjärjestelmä – tapauksessa.
Kuten englantilaiset sen niin hienosti sanovat ”Keep calm and carry on”.
PS. Jos olet kiinnostunut sähkömarkkinoiden toiminnasta, kannattaa osallistua Lähienergialiiton kevätkokouksen yhteydessä järjestettävään kaikille avoimeen ja maksuttomaan webinaariin Onko sähkömarkkina rikki?
PS2. (lisätty 15.3.2024) Tasejakson pituuden vaikutuksesta ovat Tampereen yliopiston tutkijat (Juha Koskela, Antti Rautiainen, Kari Kallioharju, Pirkko Harsia, Pertti Järventausta) julkaisseet jo vuonna 2020 artikkelin. Yksi kirjoittajista – Juha Koskela – lähestyi minua aiheesta sähköpostilla ja totesi ”Tässä mitattiin 3 omakotitalon kulutusta minuuttitasolla ja mallinnettiin aurinkosähkön tuotantoa myös minuuttitasolla. Sitten vertailtiin kannattavuuksia, jos mittausjakso olisi tunti, vartti tai jopa vain yksi minuutti. Toki tuo aurinkosähkön kannattavuus hieman heikkeni mittausjakson lyhentyessä, mutta ei merkittävästi. Sen sijaan akun kannattavuus kasvoi huomattavasti nopeammin mittausjakson lyhentyessä. Tässä tarkastelussa ei toki ollut vielä mahdollista huomioida varttihinnoittelua pörssisähkössä ja otanta oli aika pieni (3 taloa), sekä käytetyt paneelikoot melko pieniä. Tämä artikkeli on osa toukokuussa julkaistavaa väitöskirjaani.”
Kirjoittaja
Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org
Lisätietoja
Huom! maksumuurin takana. Hesarin tilaajille: Huonoja uutisia aurinkopaneelit asentaneille: käynnissä on uudistus, joka uhkaa tuhota paneelien hyödyn
EU:n sähkömarkkina-asetus ja direktiivi päivittyvät. Tästä löydät yhteenvedon muutoksista, energiamarkkina-asetuksen muutokset ja sähkömarkkinadirektiivin muutokset
