Tämä kirjoitus antaa ohjeita sähkön pientuotannon (teho korkeintaan 2 MVA) kytkemisestä jakeluverkkoon. Sisällön on tuottanut Lähienergialiitto yhdessä Energiaviraston kanssa. Mitään varsinaisia ongelmia tai esteitä pientuotannon liittämisessä ei pitäisi tai saisi olla. Kyse on asiakkaiden tarpeiden täyttämisestä ja näistä mahdollisesti aiheutuvista kustannuksista, jotka menevät viime kädessä kaikkien asiakkaiden maksettavaksi. Sähkön pientuotannon yleistyessä on mahdollista, että kustannuksia syntyy paljonkin ja varsinkin pienemmillä verkonhaltijoilla vaikutukset saattavat olla suuriakin kulutuksen jakeluhinnoitteluun. Näissä tapauksissa on syytä neuvottella, jos asiakkaat olisivat valmiita joustamaan omissa tarpeissaan. Tilanteet ovat kuitenkin aina tapauskohtaisia, joten asiakkaan kannattaa selvittää pientuotannon liittämistä verkonhaltijalta etukäteen, ennen paneelien hankkimista.
Verkonhaltijan on kyettävä liittämään asianmukaisesti toteutettu sähkölaitteisto verkkoonsa
Sähkömarkkinalaki edellyttää, että asianmukaiset tekniset vaatimukset täyttävä liittyjä tulee pystyä liittämään sähköverkkoon kohtuullista liittymismaksua vastaan. Liittymismaksullaan liittyjä saa oikeuden vastaanottaa tehoa sähköverkosta tai siirtää tehoa sähköverkkoon liittymissopimuksessa sovitun liittymistehon mukaisesti. Liittymisteho tulee määrittää liittymissopimukseen liittyjän tarpeiden mukaan liittyjän tarvitseman liittymistehon mukaisesti. Verkonhaltijan tulee antaa liittyjälle tämän pyynnöstä kattava ja riittävän yksityiskohtainen arvio liittymiskustannuksista sekä arvio liittymän toimitusajasta.
Verkonhaltijan tulee julkaista liittämistä koskevat tekniset vaatimukset. Verkonhaltijan tulee tarjota liittämispalvelujaan tasapuolisesti ja syrjimättömästi kaikille liittyjille, eikä palvelujen tarjonnassa saa olla perusteettomia ehtoja. Käytännössä liittyjälle ja liittyjän laitteistolle voi asettaa ainoastaan liitynnän toteuttamisen kannalta tarpeellisia teknisiä vaatimuksia.
Liittämiselle ei voi asettaa sellaisia vaatimuksia, joilla siirretään vastuuta verkon kehittämisestä tai laajentamisesta perusteetta liittyjälle tai muutoinkaan sellaisia vaatimuksia, jotka eivät ole liitynnän toteuttamisen kannalta tarpeellisia. Tarkoituksena on, että liittyjille asetetaan vain sellaisia perusteltuja lähinnä liittyjän laitteistoja koskevia vaatimuksia, joilla varmistetaan liittymän asianmukainen ja turvallinen liittäminen sähköverkkoon.
Liittämistä on käyty perusteellisesti läpi esimerkiksi viraston vahvistamissa liittymien hinnoittelumenetelmissä, joka löytyy esimerkiksi Energiaviraston kotisivuilta. Näiden avulla asiakas pystyy ainakin tarkastamaan sen, että onko syytä epäillä, että verkonhaltija olisi menetellyt asiassa virheellisesti ja olemaan virastoon yhteydessä, jos jonkun osalta herää epäilys, että on toimittu vastoin menetelmiä. Liittymien hinnoittelun ja teknisten vaatimuksien valvonta on jälkikäteistä ja perustuu käytännössä asiakkaiden yhteydenottoihin tai tutkintapyyntöihin.
(lisätty 20.11.2024) Sähkömarkkinalain pykälä ”53 a § (23.3.2023/497) Pienimuotoisen sähköntuotannon ja tehokkaan yhteistuotannon liittäminen jakeluverkkoon” ”Jakeluverkonhaltijalla on oltava jakeluverkkoon liittämistä koskeva yksinkertainen ilmoitusmenettely, jonka mukaisesti voimalaitokset tai itse tuotettua uusiutuvaa energiaa käyttävien loppukäyttäjien ja demonstraatiohankkeiden yhdistetyt tuotantoyksiköt, joiden sähköntuotantokapasiteetti on enintään 10,8 kilowattia, liitetään jakeluverkkoon näiden tehtyä ilmoituksen jakeluverkonhaltijalle. Jakeluverkonhaltija voi kuukauden kuluessa ilmoituksesta evätä pyydetyn liittämisen tai ehdottaa vaihtoehtoista liittymispistettä perustelluista turvallisuussyistä tai järjestelmän komponenttien teknisen yhteensopimattomuuden perusteella. Voimalaitos tai yhdistetty tuotantoyksikkö voidaan liittää jakeluverkkoon, jos jakeluverkonhaltija tekee myönteisen päätöksen liittämisestä tai jos tämä ei tee päätöstä liittämisestä kuukauden kuluessa ilmoituksesta.”
Pientuotannon osalta liittymismaksuun ei saa sisällyttää kuitenkaan verkon vahvistuskustannuksia eli kapasiteettivarausmaksua
Jotta asiakkaan tarpeet liittämisteholle täytetään, joskus voi olla tarve vahvistaa verkkoa. Tällöin verkonhaltijan on vahvistettava verkkonsa kohtuullisessa ajassa. Pientuotannon osalta liittymismaksuun ei saa sisällyttää kuitenkaan verkon vahvistuskustannuksia eli kapasiteettivarausmaksua.
Lisäksi jakeluverkon tuotannolta perittävälle jakelumaksulle on säädetty kattohinta. Näin ollen, mikäli tuotannon liittämiset laukaisevat paljon verkkoinvestointeja, näiden kustannukset menevät käytännössä kulutusasiakkaiden maksettavaksi jakelu- ja siirtomaksuissa.
On siis verkonhaltijan velvollisuus tehdä tarvittavat toimenpiteet verkolle, jotta asiakkaan tarpeet esimerkiksi pientuotannon tehon syötölle verkkoon täytetään. Tämä johtaa siihen, että viime kädessä asiakkaan tarve ja verkon vahvuus määrittävät sen, että täytyykö verkonhaltijan ryhtyä verkon vahvistustoimenpiteisiin.
Verkon tilanne huomioimalla kaikki asiakkaat tulevat hyötymään
Asiakkaiden tulisi olla yhteydessä verkonhaltijaan ja yhdessä verkonhaltijan kanssa keskustella, että mikä on asiakkaan tosiasiallinen tarve verkkoon syötön määrälle.
Kun asiakkaat pystyvät huomioimaan omissa syöttötarpeissaan verkon tilanteen ja suostuvat hyväksymään sen, että tuotannon täyttä nimellistehoa ei välttämättä pystytä aina syöttämään verkkoon, niin kaikki asiakkaat tulevat hyötymään tästä alempina jakelu- ja siirtomaksuina.
Mikäli asiakkaat eivät ole valmiita kuitenkaan joustamaan omissa tarpeissaan verkkoon syötettävän tehon määrässä, tästä voi aiheutua suuriakin ennenaikaisia korvausinvestointeja, joiden kustannukset nostavat kulutuksen jakelumaksuja. Näin asioiden selvittäminen etukäteen verkonhaltijan kanssa on tärkeää, jotta verkonhaltija pystyy arvioimaan, voidaanko tehottomia ennenaikaisia korvausinvestointeja välttää.
Kehittämisvelvollisuuden vaikutus liittämiseen
Kehittämisvelvollisuus velvoittaa verkonhaltijaa ylläpitämään, käyttämään ja kehittämään sähköverkkoa siten, että siinä otetaan huomioon verkon käyttäjien kohtuulliset tarpeet.
Kehittämisvelvollisuuden mukaan verkonhaltijan tulisi rakentaa ja vahvistaa verkkoaan siten, että verkon käyttäjien tavanomaiset, ennakoitavissa olevat palvelutarpeet tulevat tyydytetyksi ja verkkoon voidaan liittää vaatimukset täyttäviä sähkönkäyttöpaikkoja tai tuotantolaitoksia. Verkon riittämätön tehonsiirtokapasiteetti ei voi olla este liittämiselle, mutta sillä voi olla vaikutusta liittymän toimitusaikaan.
Uusien liittyjien liittäminen ei saa tarpeettomasti viivästyä riittämättömän tehonsiirtokapasiteetin vuoksi. Sähköverkolta odotetaan sitä, että siihen voidaan liittää vaatimukset täyttäviä käyttöpaikkoja ja voimalaitoksia. Verkonhaltijan tulee kohtuullisessa ajassa korjata kehittämisvelvollisuuden kanssa ristiriidassa olevat puutteet verkkonsa siirtokapasiteetissa. Kohtuullista aikaa arvioidessa otetaan huomioon suunnittelun, lupamenettelyjen ja rakentamisen kannalta tarpeellinen kohtuullinen aika.
Kehittämisvelvollisuuden aiheuttamat kustannukset kohdistetaan yleisesti verkonhaltijan palveluistaan perimiin maksuihin, eikä yksittäiselle verkon käyttäjälle
Kehittämisvelvollisuuden piiriin katsottava verkonhaltijan toiminta on luonteeltaan siinä määrin yleistä ja palvelee verkon tai sen osan käyttäjiä yleisesti, että sen aiheuttamat kustannukset kohdistetaan yleisesti verkonhaltijan palveluistaan perimiin maksuihin, eikä yksittäiselle verkon käyttäjälle. Kehittämisvelvollisuuteen kuuluu muun muassa sähköverkon suunnittelu ja rakentaminen sekä ylläpito siten, että siihen voidaan liittää vaatimukset täyttäviä käyttöpaikkoja ja voimalaitoksia. Lisäksi kehittämisvelvollisuuteen kuuluu verkon rakentaminen ja vahvistaminen siten, että verkon käyttäjien tavanomaiset ennakoitavissa olevat palvelutarpeet tulevat tyydytetyksi.
Verkon kehittämisvelvollisuus on rajattu verkon käyttäjien kohtuullisiin tarpeisiin. Esimerkiksi verkon käyttäjän haluaman palvelun poikkeuksellinen laatu tai tarvittavan verkon vahvistuksen vaatima aika voivat rajoittaa verkonhaltijaa toimimasta verkon käyttäjän haluamalla tavalla.
Verkkoon liittäminen on asiakkaan kohtuullinen palvelutarve, jota liittämisvelvollisuus ja kehittämisvelvollisuus edellyttävät verkonhaltijalta. Kehittämisvelvollisuus velvoittaa verkonhaltijaa ylläpitämään ja vahvistamaan verkkoa siten, että siihen voidaan liittää uusia liittymiä kohtuullisessa ajassa. Jos liittäminen edellyttää sähköverkon vahvistamista, niin tästä aiheutuvia kustannuksia ei tule sisällyttää yksittäisiltä liittyjiltä perittäviin liittymismaksuihin, vaan kustannus tulee kohdistaa yleisesti tasapuolisesti ja syrjimättömästi verkonhaltijan palveluistaan perimiin maksuihin. Vahvistamistoimenpiteestä aiheutuvat kustannukset kohdistetaan kaikille verkon käyttäjille jakelumaksuilla ja osin, vain tehonsiirtotarpeen muutoksen osalta, liittyjille liittymismaksuihin sisältyvällä kapasiteettivarausmaksulla. Enintään 2 MVA tuotannolta ei saa periä kapasiteettivarausmaksua ollenkaan.
Verkon kehittämisen tai verkon vahvistuksen laukaisemien toimenpiteiden kustannukset tulee kattaa pääosin jakelu- ja siirtomaksujen kautta. Näin ollen mikäli liittyjät aiheuttavat aiempaa enemmän vahvistus- ja kehittämistoimenpiteitä verkolle, niin tämä tulee nostamaan jakelu- ja siirtohintoja. Mitä enemmän verkonhaltija joutuu tekemään syystä tai toisesta ennenaikaisia korvausinvestointeja, niin sitä suurempi paine jakelu- ja siirtohintojen korottamiseen kohdistuu.
Jos asiakkaalla ilmenee ongelmia verkonhaltijan kanssa, kannattaa olla yhteydessä Energiavirastoon.
Mitä tarkoittaa ”kohtuullisessa ajassa”
Laista ei löydy mitään tarkkaa aikamäärettä. Laissa on mainittu seuraavaa:
”Liittymä on kytkettävä sähköverkkoon 24 kuukauden kuluessa liittymissopimuksen tekemisestä, jos liittymän kytkemisen edellyttämät verkonhaltijan investoinnit sähköverkkoon on mahdollista toteuttaa tässä ajassa verkonhaltijan kannalta kohtuullisesti ja verkon käyttäjien suhteen syrjimättömästi”.
Tämä ei kuitenkaan ota suoraan kantaa yksittäisiin tapauksiin, koska ne ovat tapauskohtaisia. Kohtuullinen aika on määritetty lain esitöissä ja sillä tarkoitetaan sitä aikaa, jonka toteutus vaatii. Jos lupien kanssa tulee ongelmia ja rakentaminen ja suunnittelu tulee viemään aikaa, niin tältä osin tarpeellinen aika katsotaan kohtuulliseksi ajaksi.
Toisin sanoen jos asiakkaalla on välitön tarve suuremmalle teholle, niin asiaa pitäisi lähteä kehittämään viipyilemättä. Tästä ei toistaiseksi ole olemassa varsinaista hallintokäytäntöä.
Samaan aikaan verkonhaltijan tulisi kehittää verkkoa kehittämissuunnitelmien mukaan ja rakentaa verkkoa kustannustehokkaasti. Kohtuullinen aika voi tällöin toteutua, jos pienellä viivästyttämisellä ja hankkeiden niputtamisella saadaan toteutettua verkon kehittämistä halvemmalla.
Yleinen neuvo on, että mitään varsinaisia viivyttelyjä ei saisi lähtökohtaisesti ilmetä, varsinkaan jos sille ei ole mitään kunnollista perustetta laissa. On kuitenkin otettava huomioon, että verkonhaltijalla on rajalliset resurssit tai verkonhaltijoiden käyttämillä urakoitsijoilla on rajalliset resurssit. Joten viivästystä voi aiheutua siitä, ettei tekijöitä ole välittömästi saatavilla ennen kuin aiempi hanke on toteutettu valmiiksi.
Lisätietoja antavat
Energiaviraston verkot-ryhmän teknisen valvonnan tiimi.
Lähteitä
Energiavirasto: Verkkoon liittäminen
Energivirasto: Liittymien hinnoittelumenetelmät
Finlex: Sähkömarkkinalaki
