Korkeintaan 3 x 63 ampeerin sähkökäyttöpaikkojen siirtohintaa tulee uusi komponentti: tehomaksu. Kirjoituksessa käsitellään tehokomponentin käyttöönottoon liittyvää neljää avointa asiaa: tehomaksun suhde nykyiseen perusmaksuun, voiko käyttäjä valita tehokomponentin käyttämisestä vai ei, vaikuttaako tehokomponentti myös pientuotannon ylijäämään ja miten kulutusjoustossa pystytään yhdistämään pörssisähköohjaus tehokomponenttiin.
Energiavirasto julkaisu Tutustu sähkön siirtomaksun uuteen rakenteeseen (lisäys 15.10.2025)
Jakeluverkkomaksujen rakenteiden harmonisoinnin taustaa
TEM:n älyverkkotyöryhmän jälkeen, vuosina 2020-2021 toimi Energiaviraston työryhmä – jossa Lähienergialiitto oli edustettuna – jonka tehtävänä oli ehdottaa harmonisoitu jakelumaksujen hinnoittelun rakenne.
Sähkömarkkinalain muutos (HE 197/2024, 54 §), joka tuli voimaan 1.7.2025 antoi Energiavirastolla valtuudet antaa tarkentavia määräyksiä tehomaksun ja aikajaotuksen kansallisista määräytymisperusteista ja muista sähkönjakelupalvelujen maksukomponenttien rakenteista.
Siirtomaksun hintarakenne voi nyt koostua perus-, energia- ja tehomaksusta. Jos sähkönkäyttöpaikka on varustettu yli 3 x 63 ampeerin pääsulakkeella, jakelumaksuun voi sisältyä myös loistehokomponentti.
Energiavirasto järjesti aiheesta sidosryhmätilaisuuden 9.9.2025
Tilaisuudessa esiteltiin periaatteita ja tavoitteita, joihin muutoksen on tarkoitus vastata.
Jatkon aikataulusta kerrottiin, että määräysluonnos on tarkoitus julkaista lausuttavaksi lokakuun 2025 aikana. Luonnoksessa ehdotetaan määräyksen voimaantulon aikataulu, joka mahdollistaa teknisen ja taloudellisen valmistautumisen. Määräyksen viimeistely tehdään ennen vuoden 2025 loppua.
Keväällä aiheesta kirjoitetussa blogissa esitettiin neljä kysymystä tehokomponenttiin liittyen
Ensimmäinen – ja suurin – kysymys on, miten Energiavirasto tulee määrittelemään tehokomponentin ja miten laajasti jakeluverkkoyhtiöt tulevat ottamaan sen käyttöön eri käyttäjäryhmille. Hallituksen ehdotuksen vaikutusarviossa on seuraava kohta: ”Tehopohjaisen tariffin käyttöönotto, etenkin jos se korvaisi verkkopalvelun perusmaksua, lisäisi loppukäyttäjän mahdollisuuksia vaikuttaa maksujensa määrään sähkönkulutustaan säätelemällä.”. Näin toteutettuna tehokomponentin käyttöönotto olisi paremmin hyväksyttävissä.
Toiseksi osalla kuluttajilla on vähäinen mahdollisuus vaikuttaa sähkönkäyttöönsä ajoitukseen, jos kuluttaja ei ole sähkölämmittäjä tai esimerkiksi sähköautoilija. Tehopohjaisen tariffin vaikutus näiden kuluttajien osalta voi muodostua jopa negatiiviseksi, kun sähkönkulutusta ei voida merkittävissä määrin siirtää. Negatiivisilta vaikutuksilta toisaalta vältytään, jos tehopohjaisia tariffeja ei oteta käyttöön kyseisten asiakkaiden osalta. Haasteena on, koska verkkoyhtiöt eivät suoraa tiedä asiakkaiden lämmitystapaa tai muita yksityiskohtia asiakkaan sähköä käyttävistä laitteista, niin se vaikeuttaa tariffien luomista.
Kolmanneksi jäi epäselväksi, vaikuttaako tehokomponentti ainoastaan sähkön ostoon vai myös pientuotannon siirtoon sähköverkkoon. Nykyään pientuotannon ylijäämän siirtomaksua säädellään seuraavasti ”Jakeluverkonhaltijan yksittäiseen liittymään sijoittuvalta sähköntuotannolta veloittama siirtomaksu ei saa ylittää keskimäärin 0,07 senttiä kilowattitunnilta vuodessa.” Ymmärtääkseni tuota kohtaan ollaan muuttamassa lähitulevaisuudessa ja jos tehokomponentti vaikuttaa myös pientuotannon siirtoon sähköverkkoon, niin ne yhdessä heikentävät sähkön pientuotannon ja kiinteistökohtaisten sähkövarastojen (käyttöä mm. reservimarkkinoilla) taloudellista kannattavuutta.
Neljäs kysymys, joka herää, liittyy muutokselle asetettuun tavoitteeseen ”Pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaan poistetaan esteitä tarjota kuluttajille riittävän helppoja tapoja säästää rahaa kulutuksen ajoitusautomatiikalla, sekä velvoitetaan sähköverkonhaltijat asennuttamaan etäohjauksen mahdollisuus sähkölämmitteisiin kiinteistöihin ja tarjoamaan sen käyttö kuluttajien sekä heidän valtuuttamiensa joustosäästötarjoajien käyttöön” ja sen yhteisvaikutus seuraavan kanssa ”Vaihtelevaan sähköntuotantoon perustuvassa sähköjärjestelmässä on tärkeää, että jatkossa yhä suurempi osuus sähkön kulutuksesta voi reagoida sähkömarkkinatilanteeseen nopeasti ja joustavasti”. Tällä hetkellä kulutuksen ohjaus – manuaalinen ja automaattinen, tapahtuu pääasiassa pörssisähkön hintaohjauksella: vähennetään kulutusta kalliilla tunneilla ja siirretään/lisätään kulutusta halvoille tunneille. Tämä kulutuksen ajallinen siirto tietenkin kasvattaa käytettyä tehoa ja tehokompontentin käytön yhteydessä pienentää ja tekee vaikeammaksi arvioida kulutuksen siirrosta syntyvää hyötyä. Onkin syytä tarkkaan arvioida, mitkä signaalit ovat kustannustehokkain tapa – kuluttajien ja sähköjärjestelmän näkökulmasta – maksimoida kulutuksen ja tuotannon tasapaino sähköjärjestelmätasolla sekä jakeluverkkotason tehonhallinta.
Lopuksi voi ajatella, koska Suomen päästövähennysten suuri tekijä on lämmityksen ja liikkumisen sähköistyminen. Tehokompontentin käyttöönoton vaikutus sähköautojen hankintaan ja lämmityksen sähköistymiseen riippuu paljon sekä Energiaviraston määräyksen sisällöstä ja toisaalta jakeluvekkoyhtiöiden niiden perusteella määrittelemistä tuotteista.
Kirjoittaja
Tapio Tuomi, Lähienergialiitto
Lisää aiheesta löydät nyt voimaan tulleen lakimuutoksen lausuntokierroksen aikana keväällä 2025 Lähienergialiiton julkaisemasta blogista Onko jakeluverkkomaksujen tehokomponentti lintu vai kala?
