Sähkön siirtomaksun rakenne uudistuu: perusmaksu,​ energiamaksu ja tehomaksu

sähköverkko

Sähkön jakelun hinnoitteluperusteet yhtenäistetään vuoteen 2029 mennessä. Energiaviraston määräys sähkönjakelupalvelutuotteiden maksukomponenttien määräytymisperusteista on nyt (2.2.2026) voimassa. Määräys yhtenäistää ja selkeyttää sähköverkkoyhtiöiden hinnoittelun perusteita viimeistään vuoden 2029 alusta alkaen. Verkkoyhtiöt voivat siirtyä uusiin hinnoitteluperusteisiin jo tätä aiemmin.

Kotitalouksien sähkön jakelumaksu koostuu kolmesta eri komponentista

Ne ovat perusmaksu,​ energiamaksu ja tehomaksu. Energiaviraston määräyksellä yhdenmukaistetaan jokaisen komponentin määräytymistapa, mutta ei vaikuteta verkkoyhtiöiden tarjoamiin tuotteisiin tai niiden hintaan.

Hinnoitteluperusteiden yhtenäistämisen tavoitteena on yksinkertaistaa ja selkeyttää sähkön jakelumaksujen hinnoittelua. Jatkossa jakelumaksujen vertailu eri alueiden kesken on nykyistä helpompaa. Yhtenä keskeisimpänä muutoksena energiamaksun ja tehomaksun aikajaotukset yhtenäistetään koko Suomen alueella.

Määräyksellä ei vaikuteta verkkoyhtiöiden sallittuun liikevaihtoon, jota Energiavirasto valvoo hinnoittelun kohtuullisuuden valvontamenetelmillä. Hinnoittelurakenteen uudistus ei siis nosta sähkönjakelun maksuja kokonaisuudessaan.

Kun yhtiöt ottavat käyttöön tehomaksullisia tuotteita, jakelun maksut voivat jakautuvat eri tavalla asiakasryhmien välillä. Tehomaksullinen tuote kohdistaa kustannuksia tarkemmin niille asiakkaille, joilla on suurempi tehontarve.

Tehomaksun kynnykseksi kahdeksan kilowattia

Tehomaksu yhdenmukaistetaan yhdeksi vaihtoehtoiseksi komponentiksi hinnoitteluperusteisiin. Energiaviraston määräys ei velvoita verkkoyhtiöitä lisäämään tehomaksua asiakkaille tarjottaviin tuotteisiin. Asiakkaille on jatkossakin tarjottava vaihtoehtoisia sähkön jakelutuotteita, ja kotitalouksilla säilyy mahdollisuus valita tehomaksuton yleissähkötuote.

Asiakkaan valitessa kotitalouteen sopivaa sähkön jakelun tuotetta, kannattaa tutustua omaan tehon käyttöön oman verkkoyhtiön tai sähkön myyntiyhtiö palvelussa.

Jos asiakas siirtyy tehomaksulliseen tuotteeseen, perusmaksun osuuden tulisi pienentyä. Tehomaksu ei ole siis nykyiseen jakelulaskuun lisättävä ylimääräinen maksu.

Tehomaksullisen tuotteen valinneilla asiakkailla tehomaksu määräytyy kuukauden korkeimman 60 minuutin sähkönkäytön keskitehon perusteella

Kotitalouksilla tehomaksu käynnistyy kun 60 minuutin keskiteho ylittää kahdeksan kilowatin tehokynnyksen. Tehokynnyksen alittava osuus tehon tarpeesta peritään lähtökohtaisesti perusmaksulla.

Tehokynnys ja mittausjakso on asetettu Energiaviraston määräyksellä, ja ne varmistavat kotitalouksille mahdollisuuden ajoittaa ja ohjata kulutusta, sekä hyötyä ohjauksesta taloudellisesti. Tätä korkeampi kynnys heikentäisi tehomaksun ohjausvaikutusta, eli tuote pysyisi perusmaksupainotteisempana ja vähentäisi asiakkaan mahdollisuutta vaikuttaa omalla toiminnallaan jakeluhintaan.

Joustavalle kulutukselle yhä suurempi tarve

Vaihteleva sähköntuotanto uusiutuvista energialähteistä ja yhteiskunnan sähköistyminen edellyttävät jatkossa yhä suurempaa joustoa myös kotitalouksien sähkönkäytössä. Jakeluverkkojen ylläpidossa ja kehittämisessä investointikustannuksia aiheuttaa yhä enemmän huipputehon käyttö, ei pelkästään siirretyn energian määrä. Reilu kolmannes jakeluverkon tehontarpeesta syntyy kotitalouksien sähkönkäytöstä.

Tehomaksun avulla verkkoyhtiöt voivat ohjata kotitalouksien kulutusta pois sähköverkkoa kuormittavista tehopiikeistä. Joustavalla kulutuksella hillitään sähköverkon investointitarpeita ja jakelumaksujen hinnannousua asiakkaille.

Kiinnostaako lisätieto tehomaksusta?

Lähienergialiitto järjestää kaikille avoimen webinaarin Kenen ystävä on sähkönsiirtomaksun tehokomponentti? 8.4.2026

 

Lähde Energiaviraston tiedote.

Tutustu myös tähän

Maailman CO2-päästöt

Odotusten vastaisesti maailman CO2-päästöjen kasvu pysähtyi vuonna 2019

IEA:n 11.2.2020 julkistamien tietojen mukaan maailmanlaajuiset energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt vuonna 2019 jäivät vuoden 2018 tasolle huolimatta odotuksista päästöjen kasvun jatkumiselle.   Kahden vuoden kasvun jälkeen globaalit päästöt pysyivät ennallaan 33 gigatonnissa vuonna 2019, vaikka maailmantalous kasvoi 2,9%. Tämä johtui pääasiassa sähköntuotannon päästöjen vähentymisestä kehittyneissä maissa uusiutuvien energialähteiden kasvavan käytön (lähinnä tuuli- ja aurinkoenergian), hiilen vaihtamisesta […]