Sähkövarastojen käytön kasvu ja käyttökohteiden monipuolistuminen helpottuu lakimuutoksen avulla

Lähienergialiitto jatkoi sähkön varastointia käsittelevien tilaisuuksien järjestämistä. Tällä kertaa kuulimme sähkövarastojen verotuksen lakimuutoksesta, kiinteistöjen ja sähköautojen suuresta roolista sähkön varastoinnissa. Akkujen käytön taloudellisesta kannattavuudesta on hyväksytty väitöskirja, jonka tutkimuskohteista, -menetelmistä sekä tuloksista kertoi Nadezda Belonogova Lappeenrannan teknisestä yliopistosta.

Alustus akkujen energiaverotuksen lakimuutoksesta

Eduskunnan käsiteltävänä on energiaverotuksen muutos, joka lisää verolainsäädäntöön käsitteen “sähkövarasto” ja poistaa sähkön varastoinnin yleistymistä hidastavan kahdenkertaisen sähköverotuksen. Lainsäädäntöneuvos Leo Parkkonen (Valtiovarainministeriö) kertoi sähkön energiaverotuksen perusteista, lakimuutoksen taustoista ja esitteli lakimuutoksen tärkeimpiä kohtia.

 

Valtiovarainministeriö on ensimmäisenä ottanut huomioon sähkövarastot. EU:n tai kansallinen (vero/sähkömarkkina) sääntely ei tunne vielä sähkövaraston käsitettä. Sähkövarastoksi on määritelty kemialliset sähkövarastot kuten lyijy- ja litiumioni- ja virtausakut sekä kondensaattorit. Vauhtipyörä, pumppuvoimala, power to gas/xxx ovat verotuksessa sähkön käyttökohteita – eivät sähkövarastoja.

Lakimuutos koostuu kahdesta vaihtoehdosta: sähkövarasto osana sähköjärjestelmää ja veroton sähkövarasto.

Hajautetun sähkön pientuottajat ovat lakimuutoksessa huomioitu ja voivat jatkaa sähkön pientuotantoaan vailla huolta. Jos esim. aurinkosähköjärjestelmän lisäksi hankkii akkujärjestelmän, pientuotannon vapautus sähköverosta säilyy. Lain perusteluissa todetaan seuraavasti ”Sähkövarastoa käsiteltäisiin osana voimalaitosta silloin, kun voimalaitos ja sähkövarasto muodostavat alueellisesti ja toiminnallisesti toisiinsa kiinteästi liittyvän kokonaisuuden. Tämä vastaisi jo tällä hetkellä verotuksessa sovellettavaa käytäntöä. Esimerkiksi omakoti-, rivi- ja kerrostalokiinteistöllä olevan mikro- tai pienvoimalan yhteydessä oleva sähkövarasto olisi tämän määritelmän mukaisesti osa kyseistä mikro- tai pienvoimalaa.

Leo Parkkosen esitys kokonaisuudessaan

Akkujen käyttö ja teknistaloudellinen kannattavuus eri käyttökohteissa

Nadezda Belonogova (D.Sc (Tech), Lappeenrannan tekninen yliopisto LUT) esitteli väitöskirjatutkimustaan ja sen tuloksia erityisesti akkujen roolin osalta.  Nadezdan tuore väitöskirja Active residential customer in a flexible energy system — a methodology to determine the customer behaviour in a multi-objective environment

 

Akkujen käytössä taloudellisen kannattavuuden parantaminen pohjautuu akun käyttöön useampaan käyttökohteeseen. Tutkimuksessa on käsitelty näiden – toisinaan keskenään ristiriitaisten – käyttökohteiden priorisointia ja vaikutusta taloudelliseen kannattavuuteen.

 

Nadja käsitteli tarkemmin akkujen hyödyntämistä tehopiikkinen pienentämisessä sekä loistehon tuottaminen reservimarkkinoilla toimimisen yhteydessä. Tehopiikkien pienentämisen taloudellisen hyödyn suuruuteen vaikuttaa sähkönkulutusprofiili ja käytettävän akun koko.

 

Nadezda Belonogovan esitys kokonaisuudessaan.

Sellon älykäs energiajärjestelmä on osa virtuaalivoimalaitosta

Jaano Juhmen (Siemens) esityksessä käsiteltiin Siemensin luomaa virtuaalivoimalaitosalustaa Sello-kauppakeskuksessa.

 

Jaano kertoi akkujen roolista ja käyttötavoista virtuaalivoimalaitoksessa.

 

Tähän hankkeeseen on saatu myös Sipilän hallituksen energiakärkihanketukea, joka liittyy virtuaalivoimalaitosalustan jatkoon.

 

Jaano Juhmenin esitys kokonaisuudessaan.

Sähkövarastot sähköautojen latauksessa tarjoavat uusia mahdollisuuksia

Juha Karppinen (Virta) esitteli lyhyesti Virran roolin ja toiminnan laajuuden sähköautojen latauspalvelualustan tarjoajana.

 

Sähköautoissa ja sähköautojen latauksessa akuilla on suuri ja tärkeä rooli.

 

Myös Virta on saanut hankkeeseen Sipilän hallituksen kärkihankerahoitusta. Hankkeen tarkoituksena on rakentaa hajautettu energiavarastojärjestelmä. Liikennevirta Oy toimii koordinaattorina yhdeksälle yritykselle, jotka investoisivat yhteensä 80 sähköakkuun eri puolelle Suomeen.

Juha Karppisen esitys kokonaisuudessaan.

Tilaisuuden päätteeksi toiminnanjohtaja Tapio Tuomi lupasi, että sähkön varastointiin keskittyvien tilaisuuksia on tiedossa myös 2019 aikana.

PS. Keväällä 2018 järjestetyssä tilaisuudessa keskusteltiin Akkujen rooli Suomen sähköjärjestelmässä synnytti vilkkaan keskustelun

 

Kirjoittaja

Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org

 

Ajankohtaista

biokaasu tankkausasema

Ympäristöystävällisen liikennekaasun tankkausasemaverkosto laajenee Seinäjoelle

Seinäjoen kaasutankkausasema on avattu 21.8.2019 Roveksen teollisuusalueelle osoitteessa Piirturinväylä 1. Gasumin uusi tankkausasema palvelee raskasta liikennettä ja henkilöautoja tarjoamalla asiakkaille ympäristöystävällistä ja edullista bio- ja maakaasua polttoaineeksi. Kaasun liikennekäyttö on merkittävässä kasvussa ja tärkeässä asemassa kansallisten ja kansainvälisten päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa.   Kaasuautojen määrä Suomen teillä jatkaa voimakasta kasvuaan. Gasum vastaa kysyntään laajentamalla tankkausasemaverkostoaan kohti pohjoista […]