Hiljattain Kauppalehdessä PwC, Markedskraft ja kumppanit arvioivat sähkön hinnan alenevan seuraavien vuosien ja vuosikymmenten aikana. Kehitys vaikuttaa erittäin huolestuttavalta ainakin ilmaston lämpenemisen näkökulmasta.
Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan kivihiilen kulutus kasvoi vuoden 2013 tammi-syyskuussa 47% verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Kivihiilen hinta on matala ja sen kulutus lisääntyy. Kivihiili on kasvihuonekaasujen kannalta huonoin tapa tuottaa sähköä, 1 kWh sähköä aiheuttaa 900 g CO2-päästön.
Ilmasto lämpenee, siitä pitävät kasvihuonekaasut huolen. Muuttuvan ilmaston vähäisinä ensioireina olemme saaneet kokea poikkeuksellisen kovia ja suuria kustannuksia aiheuttaneita syysmyrskyjä – ja Filippiinien tapaisia sanoin kuvaamattomia hirmumyrskyjä, jotka pyyhkäisevät kaiken tieltään. Ihmiskunnan on pakko uudistua ja katsoa seuraavaa kvartaalia kauemmas.
Nykyinen perspektiivimme on yksinkertaisesti liian lyhyt. Jos tämän vuoden ja ehkä vielä muutaman seuraavankin vuoden kustannukset pysyvät kurissa, niin kaikki on hyvin. Vaikka valtaenemmistö tiedeyhteisöstä on yksimielinen ilmaston lämpenemisestä, miettivät monet ekonomistit ja tutkijat kvartaalitalouden kourissa vain muutaman seuraavan vuoden kustannuskehitystä. Kauemmas on toki vaikeaa katsoa täydellä varmuudella, mutta silti erittäin todennäköiset kehitysnäkymät olisi vähintäänkin järkevää huomioida.
Kauppalehdessä puhuttiin rahasta, joten keskitytään siihen: maapallon ilmakehän keskimääräinen hiilidioksidipitoisuus on ylittänyt 400 ppm. Viimeksi se oli yhtä korkealla noin kolme miljoonaa vuotta sitten. Silloin valtameret olivat kuitenkin seitsemän metriä nykyistä korkeammalla. Mitä maksaa maailman kaikkien rannikkokaupunkien siirtäminen metrikaupalla nykyistä korkeammalle? Mitä maksavat lisääntyneet hirmumyrskyvahingot? Ja mitä maksaa ilmaston lämpenemisestä johtuvien miljardien ilmastopakolaisten uudelleen sijoittaminen? Tämä on huomisen todellisuutta, jos emme toimi nyt. Toivottavasti emme ole jo myöhässä.
Ilmastonmuutos on käynnissä voimalla. Nyt on äärettömän huono hetki iloita halvasta kivihiilestä ja sähkön hinnan laskusta. Asia pitäisi kääntää täysin ylösalaisin. Juuri nyt meidän pitäisi miettiä, miten meillä olisi varaa maksaa energiasta riittävän paljon, jotta se voitaisiin tuottaa mahdollisimman suurelta osin ympäristöä kuormittamatta.
Mikään panostus, mikään kuviteltavissa oleva tuki uusiutuville energianlähteille tuskin on ylimitoitettu, kun asiaa arvioidaan laajempana kokonaisuutena.
Jouko Lampila
Suomen Lähienergialiiton jäsen
