Yhteiskunnan sähköistyminen ja akkuteollisuuden ratkaisut vaikuttavat merkittävästi siihen, miten ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa. Suomen akkustrategia esittelee keinot, joilla Suomi kehittyy kilpailukykyiseksi, osaavaksi ja kestäväksi osaksi kansainvälistä akkuteollisuutta. Kaiken perustana on edistää vastuullista akkutuotantoa ja sähköistymistä. Euroopan komissio hyväksyi 12 jäsenvaltion esittämän 2,9 miljardin euron julkisen tuen akkualan tutkimus- ja innovaatiohankkeille 26.1.2021. Julkisen tuen odotetaan saavan aikaan 9 miljardin euron yksityiset investoinnit. Suomi osallistuu hankkeeseen ja tukee alan yrityksiä rahoituksella.
Strategian valmistellut työryhmä luovutti ehdotuksensa elinkeinoministeri Mika Lintilälle 26.1.2021. EU:n tavoitteena on luoda innovatiivinen, kilpailukykyinen ja kestävä akkuteollisuus Eurooppaan, ja strategia vastaa osaltaan myös tähän haasteeseen.
Suomi voi kehittyä kansainvälisesti merkittäväksi toimijaksi akkualalla
Suomella on useita vahvuuksia menestyä akkualalla ja sähköistymisessä. Akkustrategian kulmakiviä ovat raaka-aineiden saatavuus ja niiden jalostus, vahva akkumateriaalien ja kierrätyksen tuotanto- ja tutkimustoiminta sekä sähköistymisen ja digitalisaation osaaminen. Suomi haluaa edistää myös akkujen kiertotaloutta. Ilman akkumineraalien tuotantoa ja jalostusta ei ilmastotavoitteisiin kuitenkaan päästä, sillä kierrätys ei kata kasvavaa kriittisten materiaalien tarvetta.
”Suomalaisyrityksillä on mahdollisuus ottaa merkittävä rooli Euroopan liikenteen ja koko yhteiskunnan sähköistymisessä. Kun hyödynnämme nykyistä ja kehitämme uutta akku- ja sähköistyssektorin huippuosaamista, Suomi voi tarjota alan toimijoille houkuttelevan toimintaympäristön uusille investoinneille ja nykyisen toiminnan laajentamiselle”, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.
”Yhteiskuntien ja liikenteen sähköistyminen on voimakas megatrendi. Suomen on aktiivisesti tartuttava kasvumahdollisuuteen, jollainen on tarjolla vain harvoin. Akkuraaka-aineiden, niiden jatkojalostuksen ja kiertotalouden ratkaisujen rinnalla sähköistyminen tuo uusia mahdollisuuksia myös Suomen perinteisille vientialoille, muun muassa kone- ja kuljetusvälineteollisuudelle sekä sähkötekniselle ja elektroniikkateollisuudelle. Menestyksen avaimina ovat kilpailukyky ja korkea osaaminen”, sanoo strategiatyöryhmän puheenjohtaja, Geologian tutkimuskeskuksen pääjohtaja Mika Nykänen.
Suomen on toimittava nopeasti, sillä akkualalla on käynnissä kova kilpailu
Suomella on akkukisassa hyvät lähtökohdat, mutta Suomea tai muutakaan Eurooppaa ei pidetä alalla edelläkävijänä. Aasian mailla, erityisesti Kiinalla, Etelä-Korealla ja Japanilla, on akkuteknologioissa etumatka.
Strategian visio on, että Suomen akkuklusteri vuonna 2025 on edelläkävijä, joka tuottaa osaamista, innovaatioita, kestävää taloudellista kasvua, hyvinvointia ja työpaikkoja Suomeen.
Työryhmä esittää seuraavaa seitsemää tavoitetta:
- Akku- ja sähköistymisklusteri kasvaa ja uudistuu.
- Akku- ja sähköistymisklusterin investoinnit kasvavat.
- Akku- ja sähköistyssektorin toimijat edistävät kilpailukykyä yhteistyössä.
- Suomen akku- ja sähköistymissektori tunnetaan maailmalla valovoimaisena brändinä.
- Vastuullisuus on olennainen osa Suomen akku- ja sähköistymissektorin kasvua, uudistumista ja brändiä.
- Suomen toimijat ovat keskeisissä rooleissa uusissa arvoketjuissa.
- Digitaaliset ratkaisut laajentavat osaamis- ja yrityspohjaa ja nopeuttavat akkusektorin kehitystä.
Strategia: Kansallinen akkustrategia 2025
Kansallinen akkustrategia 2025 -esitys loppuraportin julkistustilaisuus 26.1.2021
Akkualan koulutusta ja rahoitusta vahvistetaan
Tavoitteiden saavuttamiseksi esitetään useita toimenpiteitä. Työryhmä ehdottaa, että perustetaan uusi kansallinen yhteistyöelin, jonka tehtävä on koota akkualan toimijat yhteen ja vastata strategian toimeenpanosta. Muita toimenpiteitä ovat esimerkiksi vahvistaa osaamista akkuinsinöörien koulutusohjelmalla, laatia suunnitelma akkualan tarpeisiin keskittyvästä tutkijakoulusta, nimetä akkulähettiläitä markkinoimaan Suomea investointikohteena ja kehittää julkista rahoitusta.
Kansallisen akkustrategian valmisteluun on osallistunut laaja joukko asiantuntijoita yrityksistä ja tutkimusmaailmasta sekä ministeriöstä ja muista julkisen sektorin organisaatioista.
EU panostaa kestävään ja innovatiiviseen akkualaan – Suomi vahvasti mukana
”Olen tyytyväinen, että suomalaiset yritykset ovat aktiivisesti mukana rakentamassa eurooppalaista akkuteollisuutta. Akuista voi kasvaa meille merkittävää liiketoimintaa, kuten juuri julkaistu kansallinen akkustrategia osoittaa”, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.
Jäsenvaltioiden yrityksille suuntaamat tukisummat julkaistaan myöhemmin, kun Euroopan komissio on käynyt jäsenvaltioiden ja yritysten kanssa läpi mahdolliset yrityssalaisuudet. Komission hyväksyntä perustuu akkualan toiseen EU:n valtiontukisääntöihin kuuluvaan IPCEI-tiedonantoon. IPCEI on lyhenne sanoista Important Project of Common European interest eli Euroopan yhteistä etua koskeva tärkeä hanke.
Suomessa rahoituksen piirissä kolme yritystä
Suomesta akkualan toisessa IPCEI-kokonaisuudessa on mukana kolme yritystä: Fortum, Keliber ja Valmet Automotive. Keliber on mukana sekä kokonaisuuden raaka-aineisiin ja edistyneisiin materiaaleihin että kierrätykseen ja kestävään kehitykseen liittyvissä osissa. Valmet Automotive on mukana sekä akkujärjestelmiin että kierrätykseen ja kestävään kehitykseen liittyvissä osissa. Fortum on mukana kierrätykseen ja kestävään kehitykseen liittyvässä osassa.
Suomessa lopulliset rahoituspäätökset tekee Business Finland vuoden 2021 aikana. Yksittäisillä investoinneilla on omat aikataulunsa. Koko IPCEI-hankkeen on määrä olla valmis vuonna 2028.
Komission nyt hyväksymien tukien piirissä on mukana 42 välitöntä osanottajaa 12 jäsenvaltiosta. Mukana on pieniä ja keskisuuria yrityksiä, ja osalla osanottajista on toimintaa useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa.
EU tavoittelee vahvaa eurooppalaista akkualaa
Akkualan tutkimus- ja innovaatiohankkeelle hyväksytty julkinen tuki on osa EU:n pyrkimystä rakentaa Eurooppaan kestävä, innovatiivinen ja kilpailukykyinen alan liiketoimintaverkosto. Komissio käynnisti vuoden 2017 lopulla European Battery Alliancen ja hyväksyi toukokuussa 2018 akkujen strategisen toimintasuunnitelman.
Myös Suomi tavoittelee edelläkävijyyttä akkualalla. Tuore akkustrategia esittelee keinot, joilla Suomi kehittyy kilpailukykyiseksi, osaavaksi ja kestäväksi osaksi kansainvälistä akkuteollisuutta.
EU hyväksyi IPCEI-hankkeita koskevat valtiontukisäännöt vuonna 2014. Jotta hanke on oikeutettu tukeen, sen täytyy muun muassa edistää EU:n strategisia tavoitteita, siinä pitää olla mukana useita jäsenmaita ja yksityistä rahoitusta, ja tutkimuksen ja innovatiivisuuden näkökulmasta sen pitää olla erittäin kunnianhimoinen Lisäksi tuen kielteisten kilpailuvaikutusten on oltava rajalliset.
Suomi oli mukana myös joulukuussa 2019 komission hyväksynnän saaneessa ensimmäisessä akkualan IPCEI-prosessissa. Tuolloin julkista rahoitusta hankkeelleen haki neljä Suomessa toimivaa yritystä: BASF, Fortum, Keliber ja Terrafame.
Lisätiedot
strategiatyöryhmän puheenjohtaja, Geologian tutkimuskeskuksen pääjohtaja Mika Nykänen, p. 029 503 2200
johtava asiantuntija Jyrki Alkio, TEM, p. 029 504 7103
erityisasiantuntija Jarkko Vesa, TEM, p. 029 504 7320
johtava asiantuntija Jyrki Alkio, TEM, p. 029 504 7103
Head of Industry, Cleantech, Invest In, Markku Kivistö, Business Finland, p. 029 505 5000
