Valtioneuvoston kanslia lanseerasi yhdessä Sitran kanssa viime vuoden joulukuussa palvelun, jossa suomalaiset pystyvät sitoutumaan hiilijalanjälkensä pienentämiseen henkilökohtaisilla suunnitelmillaan. Viime viikon alkuun mennessä jo 1379 suomalaista on tehnyt oman sitoumuksensa. Keskimäärin sitoumuksen tehneet ovat valmiita pienentämään hiilijalanjälkeään reilut 22 prosenttia.
Sitoumuksista ilmenee, että pieniin tekoihin on helpompi sitoutua kuin suuriin. Moni lupaa korjata hyvät tuotteet, suosia lähiruokaa ja pestä täysiä koneellisia pyykkiä. Harvempi on valmis esimerkiksi sitoutumaan siihen, että ostaa jatkossa vain kierrätettyjä tavaroita tai viettää vuoden lomat Suomessa, kertoo projektisuunnittelija Riina Pursiainen valtioneuvoston kansliasta.
Tutkimuksissa ihmiset ovat valmiita lupauksiin, mutta niistä on pitkä matka varsinaisiin tekoihin.
”Tämähän se on juuri se iso kysymys; nyt tarvitaan enemmän tekoja ja vähemmän puhetta ja lupauksia. Sitoumus2050 –palvelussa suurin osa kestävien elämäntapojen sitoumuksista on tehty julkiseksi, kaikkien nähtäville. Toivomme tämän julkisen sitoutumisen muutoksen tekemiseen kannustavan ihmisiä ryhtymään tekoihin sitoumuksen teon jälkeen. Lähetämme käyttäjille myös muistutuksia heidän sitoumuksestaan. Saamamme palautteen mukaan, motivaatio Kestävät elämäntavat -testin teon jälkeen on suhteellisen kova tehdä jotakin muutoksia elämäänsä. Erityisesti perheelliset, sekä isovanhemmat kirjoittavat sitoumuksen teon motivaatioksi halun jättää paremman maailman lapsilleen, tämä jos mikä antaa minulle uskoa siihen, että kun oikeat keinot oman hiilijalanjäljen pienentämiseen on löydetty, niitä edistetään myös käytännössä”, Pursiainen sanoo.
Sitoumuksen tehneistä mm. 71 % lupaa säädellä kodin lämpötilaa verhoin ja kaihtimin, 44% lupaa seurata sähkönkulutusta netissä, 36% lupaa huomioida piikit sähkönkulutuksessa, 45% prosenttia lupaa rakentaa A-energialuokan puutalon, kun rakentaa. Esimerkiksi nuo keinot ovat itsessään aika pieniä vaikutuksiltaan. Miten kannustat myös kaikkein pienempien tekojen puolesta?
”Koko palvelun idea on juuri se, että jokaiselle löytyy jokin asia, jonka voisi tehdä, oli kyseessä pieni tai suuri teko. Olemme myös halunneet näyttää monien sellaisten suosittujen tekojen todellisia vaikutuksia hiilidioksidipäästöihin päästääksemme ihmisiä turhasta syyllisyydestä – ei tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa siitä, ettei muistanut ottaa kestokassia kauppaan, tai ettei ole sellaista jatkojohtoa, josta kaikki laitteet saa pois päältä kertaalleen, niiden vaikutukset kun ovat melkoisen pieniä. Ei niistä tietenkään mitään haittaa ole, päinvastoin, kaikki nämä pienet teot ovat osa suurempaa kulttuurin muutosta. Lisäksi ehkäpä kestävissä elämäntavoissakin toimii porttiteoria – kun on ensin valmis sitoutumaan johonkin pieneen yksittäiseen muutokseen, voi sen jälkeen olla helpompi sitoutua johonkin toiseen, ehkä vähän suuremman vaikutuksen muutokseen”, hän jatkaa.
Pääministeri Rinne: Kulutusvalintoja kannattaa pohtia joka päivä
Kestävän kehityksen toimikunnan puheenjohtaja, pääministeri Antti Rinne muistuttaa, että ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön tarvitaan mukaan kaikki yhteiskunnan toimijat. Hallituksen tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä.
”Poliittisten päätösten lisäksi meidän jokaisen teoilla on suuri merkitys siihen, miten nopeasti saavutamme Suomen ilmastotavoitteet”, Rinne sanoo.
”Pääministerinä pyrin vaikuttamaan ilmastopolitiikkaan sekä Suomessa että kansainvälisillä foorumeilla. Hiilijalanjälkeä pienentävillä henkilökohtaisilla teoillani haluan puolestaan kannustaa kaikkia suomalaisia arjen kestäviin tekoihin”, hän jatkaa.
Tänään julkaistiin pääministeri Rinteen henkilökohtainen sitoumus Sitoumus2050-palvelussa. Palvelussa voi valita itselleen sopivia kestävän kehityksen tekoja lukuisista eri vaihtoehdoista.
”Jatkossa valitsen lähiruokaa kaupasta ja toreilta sekä suosin suomalaisia järvikaloja. Lisäksi ostan tuulivoimalla tuotettua sähköä ja seuraan vedenkulutusta”, kertoo Rinne omista valoinnoistaan.
Jokainen voi laskea oman tavoitteen hiilijalanjäljen pienentämiseksi
Kansalaisille suunnattu Kestävät elämäntavat -sitoumus on osa Sitoumus 2050 -palvelua. Palvelussa jokainen voi tehdä oman sitoumuksensa hiilijalanjälkensä pienentämiseen, oli kyseessä yritys, järjestö tai yksityishenkilö. Hiilijalanjälkilaskuri perustuu Sitran Kestävät elämäntavat -testiin.
”Vaikka meidän Sitoumus2050 –palvelua käyttävät suomalaiset ovatkin keskivertoa valveutuneempaa väkeä, ainakin Kestävät elämäntavat –testin tulosten pohjalta, jonka keskiarvotulos on reilut 7 000 CO2ekv/kg vuodessa, kun todellinen suomalaisten keskiarvo hiilijalanjälki on reilut 10 300 CO2ekv/kg vuodessa, näkyy tehdyissä sitoumuksissa monenlaisia tekoja, osa on varovaisempia ja osa valmiimpia muuttamaan elämäntapojaan. Lisäksi omien elämäntapojen ilmastovaikutusten tietäminen kiinnostaa kyllä suomalaisia, pelkkää testiä kun on tehty jo yli 65 tuhatta kertaa. Näihin tuloksiin peilaten sanoisinkin, että pinnan alla kytee ja moni miettii paikkaansa tässä kaikessa”, kertoo Pursiainen.
”Olemme vuoden aikana pystyneet näyttämään suomalaisille myös, miten paljon erilaisia kestävän kehityksen mukaisia tekoja onkaan olemassa; kaikkien ei tarvitse luopua autostaan ja lihastaan, vaan jo osittaiset ja pienet muutokset saavat aikaan muutosta, eivätkä nämä muutokset tarkoita välttämättä oman arjen kannalta suuriakaan muutoksia, saati alennusta elintasoon. Viimeisen vuoden aikana keskustelu on polarisoituneesta luonteestaan huolimatta vienyt yleistä mielipidettä siihen suuntaan, ettemme voi jatkaa täysin samalla tavalla kuin ennen. Kysymys onkin enemminkin siitä, miten löytää kaikille suomalaisille sopivia tapoja elää kestävien elämäntapojen mukaisesti. Olen vakuuttunut siitä, että mitä useampi meistä tekee jonkin kestävämmän valinnan, ja kertoo siitä lähipiirilleen, madaltuu kynnys uusien tapojen omaksumiseen entisestään, ja sitä kautta muutokset leviävät yhä laajemmalle joukolle”, hän jatkaa
Sitoumus2050-palvelu kuuluu Suomen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukseen, joka on Suomen keskeinen väline YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda2030:n toimeenpanossa.
Tutustu Sitoumus2050-palveluun ja tee oma sitoumuksesi.
Lisätietoja
projektisuunnittelija Riina Pursiainen, p. 050 470 9569, valtioneuvoston kanslia
Ps. ”Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että pienilläkin teoilla on merkitystä. Esimerkiksi tänään Black Fridayna jokainen meistä voi päättää, nostaako kulutuksensa hiilijalanjälkeä vai viettääkö Älä osta mitään -päivää tai aloittaako muuten kestävät elämäntavat”, Pursiainen sanoo.
Kirjoittaja
Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org
Lähde Valtioneuvoston tiedote ja Riina Pursiaisen haastattelu.
