Valtion kokonaan omistaman Gasgrid Finland Oy:n toimiala laajenee konsernitasolla vedyn siirtoinfrastruktuuriin ja siihen liittyvän vetymarkkinan kehittämiseen Suomessa. Gasgrid ryhtyy kehittämään nopeutetulla aikataululla Suomen kansallista vetyverkkoa sekä alueellisen vetymarkkinan mahdollistavaa infrastruktuuria tukeakseen vetytalouden kehittymistä Suomessa. Vedyn tuotannossa ei tarvetta valtionyhtiölle.
Suomeen perustetaan kansallinen vetyverkko
Talouspoliittinen ministerivaliokunta on 22.6.2022 puoltanut valtion kokonaan omistaman Gasgrid Finland Oy:n toimialan laajentamista konsernitasolla vedyn siirtoinfrastruktuuriin ja siihen liittyvän vetymarkkinan kehittämiseen Suomessa.
Suomen ja EU:n kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, energiahintojen nousu sekä venäläisestä fossiilisesta energiasta luopuminen ovat kiihdyttäneet tarvetta löytää uusia ja erityisesti päästöttömiä energiaratkaisuja. Vedyllä on merkittävä rooli päästöttömien ratkaisujen mahdollistajana tulevassa ilmastoneutraalissa energiajärjestelmässä.
Gasgrid Finland Oy on vastannut Suomessa kaasun siirron ja kaasujärjestelmän toimivuuden ja häiriöttömyyden turvaamisesta kaikissa olosuhteissa. Jatkossa yhtiön strategisena intressinä on lisäksi vedyn ja sen kaasumaisten johdannaisten siirron ja siirtoinfrastruktuurin kehittäminen ja niiden toimivuuden ja häiriöttömyyden turvaaminen.
Yhtiö perustaa tehtävää varten tytäryhtiön, VetyVerkko Oy:n, jota se pääomittaa nykyisillä rahoitusjärjestelyillään ja liiketoiminnan kassavirrallaan. Valtio voi tarvittaessa pääomittaa yhtiötä, jos uudet hankkeet osoittautuvat vetykehityksen edistämisen kannalta merkittäviksi.
”Gasgridin vety-yhtiö on erinomaista jatkoa hallituksen määrätietoiselle energiapolitiikalle. Vetyyn pohjautuvien ratkaisujen avulla voimme pienentää sekä päästöjä että energian hintaa. Samalla parannamme myös energiaomavaraisuuttamme. Tämä avaus nostaa Suomen vetytalouden eturintamaan”, Gasgridin omistajaohjauksesta vastaava valtiovarainministeri Annika Saarikko toteaa.
Suomi tähtää vetykehityksen kärkimaaksi
Vetytalouden kehittymistä ovat vauhdittaneet nykyinen geopoliittinen tilanne ja sen myötä tarve vähentää tuontienergiariippuvuutta. Suomen kansallista energiaturvallisuutta, energiaitsenäisyyttä ja kilpailukykyä on energiakriisin myötä tarve kehittää nopeutetusti.
Vetytaloudessa on suurta potentiaalia: Suomella voi olla tulevaisuudessa merkittävä rooli niin vedyn tuottajana kuin vientimaanakin.
”Hallitus haluaa vielä tällä vaalikaudella edistää vedyn siirtoon ja jakeluun tarvittavia investointeja. Vetytalouden keskeiset linjaukset sisältyvät ilmasto- ja energiastrategiaan, joka ollaan antamassa eduskunnalle ensi viikolla. TALPO:n nyt tekemä poliittinen linjaus on esimakua strategian vetyosiosta”, asemoi elinkeinoministeri Mika Lintilä.
”Olen erittäin tyytyväinen, että Suomen vetytalouden perustan luominen lähtee nyt liikkeelle oikeassa järjestyksessä ja vedyn kansallisen siirtoverkon perustamisesta”, Lintilä jatkoi.
Julkisin toimin on mahdollisuus synnyttää vähähiilistä vedyn tuotantokapasiteettia sekä vauhdittaa vähähiilisen vedyn hyödyntämistä teollisuudessa, liikenteessä ja energiamarkkinoiden, erityisesti sähkömarkkinoiden tasapainottamisessa. Kaasujärjestelmän siirtokyky on huomattavasti sähköjärjestelmää suurempi ja tätä siirtokykyä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi sähköllä tuotettujen vähähiilisten kaasujen, kuten vedyn, siirtämiseen. Samalla se tarjoaisi arvokasta joustavuutta sähköjärjestelmään.
Vetytalous synnyttää uutta kestävää kasvua
Ajantasainen ja tulevat investointitarpeet huomioon ottava sähkön kantaverkko ja laaja ja nopeasti kehittyvä tuulivoimakapasiteetti ovat luoneet erinomaiset puitteet vetyinnovaatioiden käyttöönotolle ja hyödyntämiselle.
Myös valmistelun loppuvaiheessa olevan ilmasto- ja energiastrategian luonnoksessa todetaan, että Suomen energiahuolto perustuu hajautettuun energiantuotantoon, monipuolisiin energialähteisiin ja toimintavarmaan siirto- ja jakelujärjestelmään. Johtopäätöksinä on nostettu esiin varautuminen vetyverkkojen ja siihen liittyvän infrastruktuurin kehittämiseen kansallisesti koordinoidusti ja kaasupaketin sääntelykehys ennakoiden.
Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Kansallisen vetyverkon perustaminen edistää Suomen hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamista. Vetyverkko voi mahdollistaa tehokkaan energian ja raaka-aineen siirron sekä edistää kestävää kasvua mahdollistamalla laajempaa uusiutuvan energian hyödyntämistä.
Vetyverkko mahdollistaa myös uuden P2X-teollisuuden (=sähkön muuttaminen toisiksi tuotteiksi) alan syntymisen Suomeen.
Uusi hiilineutraali energian tuotantoekosysteemi parantaa lisäksi Suomen huoltovarmuutta.
Gasgrid ryhtyy kehittämään nopeutetulla aikataululla Suomen kansallista vetyverkkoa
Gasgrid ryhtyy kehittämään nopeutetulla aikataululla Suomen kansallista vetyverkkoa sekä alueellisen vetymarkkinan mahdollistavaa infrastruktuuria tukeakseen vetytalouden kehittymistä Suomessa.
”Suomessa on erinomaiset tuulivoimaresurssit, erittäin kilpailukykyinen sähkön hinta sekä vakaa yhteiskuntarakenne. Kehittyneet energiaverkot mahdollistavat Suomen kilpailukyvyn globaaleilla markkinoilla vetytalouden arvoketjujen, investointien ja työpaikkojen syntymisessä. Suomen edelläkävijyys ja osaaminen uusiutuvan energian sekä kestävien teknologiaratkaisujen kehityksessä ja toteutuksessa on myös merkittävä etu kansainvälisessä kilpailussa. Suomella on kaikki mahdollisuudet kehittyä vetytalouden kärkimaaksi, mutta meidän on kyettävä kertomaan siitä myös kansainvälisesti”, kommentoi Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilä.
Kehitysvastuun myötä Gasgrid voi kiihdyttää jo aloittamaansa kehitystyötä sekä jo käynnissä olevia hankkeita, kuten Nordic Hydrogen Route – Bothnian Bay. Hanke on Suomen ja Ruotsin rajat ylittävä infrastruktuurihanke, joka tähtää vetyputkiston rakentamiseen Perämeren alueelle. Vetytalouden kehitystä edistääkseen Gasgrid on lisäksi käynnistänyt vedyn siirron demonstraatiohankeen, joka tähtää Kemiran sivutuotevedyn hyödyntämiseen Ovakon terästehtaalla. Hankkeen kautta luodaan uutta osaamista ja edellytyksiä palvelemaan vetytalouden kehitystä laajemmin.
Vedyn tuotannossa ei tarvetta valtionyhtiölle
Valtio voi edistää vetytaloutta lukuisin keinoin, valtioyhtiölle ei kuitenkaan ole tarvetta, käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön 22.6.2022 julkaisemasta Valtion rooli vetytaloudessa – loppuraportista.
Valtion rooli vetytalouden kehittämisessä on poliittisten linjausten tekeminen, strategisten intressien määrittely, energiaomavaraisuuden ja huoltovarmuuden kehittämistarpeiden huomioiminen ja teollisuuden kilpailukyvyn ja investointien edistäminen.
Kirjoittaja
Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org
Lisätietoja
Valtiovarainministerin erityisavustaja Joel Kuuva puh. 050 414 6444, joel.kuuva(at)gov.fi
Olli Sipilä, toimitusjohtaja, Gasgrid Finland Oy, +358 40 589 4686, olli.sipila@gasgrid.fi
Sara Kärki, yksikönpäällikkö, strateginen analyysi & TKI, +358 40 158 1722, sara.karki@gasgrid.fi
