Suomeen rakennettiin vuonna 2025 hieman yli 1 000 megawattia (MW) uutta tuulivoimaa ja maamme kokonaiskapasiteetti kasvoi lähes 9 500 MW:iin. Vuosi 2025 oli teollisen aurinkovoiman ennätysrakentamisen vuosi Suomessa: uutta kapasiteettia valmistui 227 megawattia ja maamme kokonaiskapasiteetti reilusti tuplaantui. Aurinkovoima on nousemassa nopeasti varteenotettavaksi osaksi Suomen puhtaan sähköntuotannon kokonaisuutta.
Vuosi 2025 oli vilkas tuulivoimarakentamisen vuosi Suomessa
Vuonna 2025 uutta kapasiteettia valmistui 1 023 MW. Vuoden lopussa Suomessa oli 2 002 tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on 9 433 MW. Suomen uusiutuvien tilastojen mukaan vuoden aikana ei purettu yhtään tuulivoimalaa, ja tuulivoimakapasiteetti kasvoi etenkin pohjanmaan maakunnissa.
Tuulivoimalla on keskeinen rooli teollisuuden sähköistymisessä ja vetytalouden käynnistymisessä. Teollisen tuotannon kasvu edellyttää lisää energiaa. Sähkön kysynnän kasvaessa Suomella on edellytykset lisätä uutta tuulivoimakapasiteettia nopeasti arviolta 1 000-2 500 MW vuodessa.
”Tuulivoima on nopein ja kustannustehokkain tapa vastata kasvavaan puhtaan sähkön tarpeeseen. Suomen vahvuus on siinä, että uutta kapasiteettia voidaan rakentaa ripeästi silloin, kun teollisuuden investoinnit ja vetytalous lähtevät laajamittaisesti liikkeelle”, sanoo Suomen uusiutuvat ry:n toimitusjohtaja Anni Mikkonen.
Pohjois-Pohjanmaa on edelleen Suomen merkittävin tuulivoimamaakunta
Sen alueelle on rakennettu 37 prosenttia koko maan tuulivoimakapasiteetista. Kun mukaan lasketaan kaikki Pohjanmaan maakunnat, niiden osuus nousee 78 prosenttiin Suomen tuulivoimakapasiteetista. Pohjanmaan maakuntien jälkeen seuraavaksi suurin tuulivoimamaakunta on Lapin maakunta, jossa on kahdeksan prosenttia Suomen tuulivoimasta.
”Hallituksen alueidenkäyttölakiin linjaama kiinteä etäisyys asutuksen ja tuulivoiman välillä tulee todennäköisesti johtamaan siihen, että uutta tuulivoimaa rakennetaan jatkossakin Etelä-Suomen sijaan Pohjois-Suomeen. Käytännössä päätös tulee ohjaamaan myös teolliset investoinnit sinne, missä on vahva sähköntuotanto ja sähkönsiirtoverkko”, toteaa Mikkonen.
Vuoden 2025 suurin yksittäinen tuulivoimahanke oli Keski-Pohjanmaalle Lestijärvelle valmistunut 455 MW tuulivoimapuisto, joka on tähän asti Suomeen rakennetuista tuulipuistoista suurin.
Vuonna 2025 Suomeen valmistui seitsemän uutta teollisen kokoluokan aurinkovoimalaa ja 227 megawattia aurinkovoimakapasiteettia
Vuoden lopussa teollisen mittakaavan aurinkovoiman yhteenlaskettu kapasiteetti oli noin 352 megawattia. Kasvu on ollut nopeaa ja viimeistään nyt toteutunut alan kasvu osoittaa, että myös pohjoisissa olosuhteissa aurinkovoimaa voidaan rakentaa teollisessa mittakaavassa.
Tällä hetkellä suurin osa Suomen teollisen kokoluokan aurinkovoimakapasiteetista sijoittuu Pohjois-Pohjanmaalle. Maakuntakohtaisia lukuja tarkasteltaessa on kuitenkin syytä huomioida, että kokonaiskapasiteetti on vielä suhteellisen pieni, jolloin yksittäiset suuret hankkeet vaikuttavat tilastoihin merkittävästi.
Suomen suurin aurinkovoimala on Utajärvelle vuonna 2025 valmistunut 107 megawatin hanke, joka vastaa lähes kolmasosaa koko maan teollisen kokoluokan aurinkovoimakapasiteetista. Toiseksi suurin on Simoon valmistunut 70 megawatin aurinkovoimala. Nämä ovat myös Suomen ensimmäiset valmistuneet yli 50 megawatin aurinkovoimalat, ja Utajärven hanke ensimmäinen yli 100 megawatin aurinkovoimala.
”On reilua todeta, että juuri Utajärven ja Simon kaltaiset suuret hankkeet vaikuttavat vahvasti tässä vaiheessa maakuntatilastoihin. Aurinkovoima-ala on kuitenkin vasta kehittymässä, ja jatkossa kapasiteetti jakautuu todennäköisesti tasaisemmin eri puolille Suomea”, Suomen uusiutuvat ry:n edunvalvontapäällikkö Klaara Tapper toteaa.
Hidastaako alueidenkäyttölaki aurinkovoiman kasvua?
Aurinkovoiman kasvun kannalta merkittävä kysymys on hallituksen alueidenkäyttölakiin linjaama kaavoitusraja, joka koskee suuria, yli 50 hehtaarin hankkeita. Tulevaisuudessa rajan merkitys kasvaa hankekokojen kasvaessa.
”Aurinkovoimassa ollaan parhaillaan siirtymässä uuteen vaiheeseen. Kun hankekoot kasvavat ja sähköntarve lisääntyy teollisuuden sähköistymisen myötä, on tärkeää varmistaa, että sääntely tukee investointeja eikä tarpeettomasti hidasta aurinkovoiman rakentamista. Kaavoituksen vaatiminen ei ole perusteltua kaikilla alueilla, ja sen vuoksi kaavarajaa on syytä nostaa. Tämä takaisi menestymisen mahdollisuudet Suomen suosituimmalle sähköntuotantomuodolle. Kaavarajan tuntuva nosto ei kuitenkaan sulkisi pois sitä, että kuntakeskusten lähellä pienemmätkin hankkeet kaavoitetaan”, Tapper sanoo.
Lähde Suomen uusiutuvat tiedote ja Suomen uusiutuvat tiedote.
