Vuoteen 2020 mennessä käsityksemme energiarakentamisesta muuttuu täysin, kun EU:n mukaan kaikkien uudisrakennusten täytyy olla lähes nollaenergiataloja. Muutos nollaenergiatekniikkaan nykyrakentamisesta on niin suuri että sitä ei vielä tahdota käsittää. Kysyntää energiatehokkuuden asiantuntemukselle riittää siis meillä, mutta ennen kaikkea muualla Euroopassa.
Jo nyt suomalainen cleantech-osaaminen on maailmanlaajuisesti katsoen erittäin laadukasta. Passiivirakennuksia suunnitteleva arkkitehti Kimmo Lylykangas on esimerkiksi todennut, että Suomessa on maailman parasta vaipparakenteiden osaamista. Tutustuessani itse erilaisiin energiatehokkuuskohteisiin Ruotsissa suomalaisia ilmanvaihtolaitteita ylistetään usein. Suomessa on lisäksi saatavilla synergiaetuja perinteisen teollisuuden ja energiatehokkaan rakentamisen välillä. Esimerkiksi laivateollisuus tarjoaa hyviä oppeja etenkin moduuleittain rakennettaessa.
Osoituksia suomalaisesta osaamisesta nollaenergiatalojen rakentamisessa on nähty muun muassa viime vuoden asuntomessuilla Tampereella ja tänä vuonna Hyvinkäällä. Jopa kokonaisia kyliä on rakennettu energiatehokkaasti. Hyödyntämällä tätä osaamista isossa mittakaavassa täällä arktisessa vaihtoehtoisten energiajärjestelmien koelaboratoriossa, saataisiin runsaasti kansainvälisesti kiinnostavia bisnesmahdollisuuksia. Mikä toimii täällä, toimii varmasti muualla. Vain ennakkoluulot ja huonossa tilassa oleva rakentamisen laatu yleisesti hidastaa energia- ja ekotehokkaan rakentamista Suomessa.
Cleantech-toimialoja tarkasteltaessa Suomessa on eniten juuri niiden alojen yrityksiä, joiden globaalien markkinoiden ennustettaan kasvavan voimakkaimmin. Markkinapotentiaali suomalaisen osaamisen ja resurssien hyödyntämiseksi on siis merkittävä.
Hajautettu energiatuotanto ja energiatehokkuus ovat koko kansaa tasa-arvoisesti hyödyttävä vaihtoehto. Ympäristöliiketoiminnan maailmanlaajuinen kasvu on vuosittain satoja miljardeja euroja. Voisin taata että tällä sektorilla on ilmasto- ja väestönkasvusyistä lähes ikuisesti töitä muun teollisuuden hiipuessa. Innovaatioiden, työpaikkojen, eikä verotulojen saa antaa livetä ulkomaille. Luomalla otolliset edellytykset osaamisen kasvattamiselle, edistämällä olemassa olevia innovaatioitamme ja energiavarantojamme hyödyntämällä saisimme syntyneestä työstä merkittävästi hyötyjä kansantaloudellemme.
Maaria Laukkanen
Lähienergialiiton hallituksen varajäsen
energiatehokkuuden erikoisopettaja
energiatehokkuusalan yrittäjä
