Suomen huippusähkötehontarve olisi satoja megawatteja korkeampi ilman 800 000 lämpöpumppua

fingrid sähköasema sähköverkko

Suomen sähkötehontarve on vuoden huippulukemissaan noin 14 000 MW:ssa. Onneksi meillä on jo 800 000 lämpöpumppua laskemassaa tehoa ja säästämässä energiaa.

 

Ilmalämpöpumppuja (ilp) on 600 000 kpl. Vallitsevassa noin -20 C pakkasessa ilmalämpöpumpun lämpökerroin on noin 2 eli jokainen sähkölämmitystaloon tai -mökkiin asennettu noin kilowatin ottotehoinen ilp säästää tehoa reilun kilowatin. Eli ilman ilpejä tuo Suomen huipputeho olisi karkeasti jopa 500 MW suurempi. Ja säästypähän noilla ilpeillä ostoenergiaakin parin terawattitunnin verran per vuosi.

Lisäksi meillä on 130 000 huipputehoa säästävää maalämpöpumppua (mlp), joista niistäkin valtaosa on korvannut sähkölämmitystä joko lämmitysjärjestelmien saneerauksissa tai talon rakentamisvaiheessa. Menneinä vuosina valtaosin asennettiin ns. osatehoisia maalämpöpumppuja. Tyypillisellä 60 % tehomitoituksella 10 kW:n huipputehoisessa talossa mlp ottaa maasta eli säästää tehonottoa 4 kW. Nykyään myytävistä maalämpöpumpuista valtaosa alkaa olla joko invertteri- tai muulla tekniikalla toteutettuja täystehoisia pumppuja, jolloin koko talon ja käyttöveden lämmitys hoituu 2-3 kW:n kompressoriteholla, jonka voi tarvittaessa eriaikaistaa talon muun tehon käytön kanssa, jolloin tehotariffien yleistyessä niillä ei tarvitse nostaa talon huipputehoa ollenkaan. Eli maalämpöpumppujen tehon säästökin on satoja megawatteja, vaikka siitä osa, mutta vain osa, onkin käytetty öljykattiloita korvaavien maa- tai ilmavesilämpöpumppujen sähkön käyttöön.

Ilman noita 800 000 lämpöpumppua Suomen kaikkien aikojen sähkötehon huippukulutus reilut 15 000 MW olisi lähellä jäädä historiaan jo tämän vuoden pakkasilla. Tässä tehokeskustelun tuoksinassa on syytä muistaa, että nuo 800 000 lämpöpumppua raastavat raaoista ilmasto-olosuhteistamme huolimatta vuosittain talojen ympäriltä jo 6 TWh puhdasta uusiutuvaa energiaa. Ja tätä hyväähän tulee lisää vuosittain noin 60 000 lämpöpumppuasennuksena, 0,6 TWh uusiutuvana energiana ja satojen megawattien tehosäästöinä ja kysyntäjoustopotentiaalina.

 

 

Kirjoittaja

Jussi Hirvonen

Toiminnanjohtaja, Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry

Varapuheenjohtaja, Suomen Lähienergialiitto ry

 

Kirjoitus julkaistu alunperin LinkedIn:ssä.

Ajankohtaista

Hanne Salonen / Eduskunta

Eduskunta hyväksyi rakentamisen päästöjä pienentävät ja digitalisaatiota edistävät lait

Eduskunta hyväksyi 1.3.2023 rakentamislain. Uusi laki tuo ilmastonmuutoksen torjunnan kattavasti osaksi rakentamisen lainsäädäntöä. Laki myös sujuvoittaa rakentamista, vauhdittaa kiertotaloutta ja digitalisaatiota ja parantaa rakentamisen laatua. Rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025.   Aiemmin eduskunta hyväksyi kokonaisuuteen liittyvät lait rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä, maankäyttö- ja rakennuslain muutoksesta ja rakentamisen pätevyyksistä. Maankäyttö- ja rakennuslain muutokset tulevat voimaan 1.1.2024, mutta kunta […]