Suomen kilpailukyvyn säilyttäminen on ensisijaisen välttämätöntä

kasvu

Lähienergialiitto ehdottaa neljää toimenpidettä, jotta Suomen kilpailukyky pystytään varmistamaan: vakaa sääntely- ja investointiympäristö on elintärkeä, kaavoitus- ja luvitusongelmat tulee ratkaista, työvoiman riittävyys ja osaaminen on varmistettava, tehdään Suomesta älykkään energian kotimaa.

 

Suomen Lähienergialiitto ry haluaa nostaa esille seuraavat asiat ja niihin liittyvät toimenpide-ehdotukset, jotta pystymme säilyttämään ja parantamaan Suomen kilpailukykyä kovassa kansainvälisessä kilpailussa vihreän energian investoinneista. Näillä investoinneilla saavutetaan Suomen tavoite olla hiilineutraali 2035 – ja hiilipositiivinen sen jälkeen.

Suomen aika on nyt, sillä puhtaan energian investointimiljardeilla on monta halukasta ottajaa.

Investointien saaminen Suomeen vaatii vakaan ja osaavan yhteiskunnan, markkinaehtoisesti toimivat energia- ja rahoitusmarkkinat sekä erityisesti ennustettavan ja vakaan investointiympäristön. Investointiympäristön vakauden varmistaa pitkäjänteinen ja vakaa sääntely – verotus, lupaprosessit, lait ja asetukset. Uusien teknologioiden osalta määräaikaiset ja innovaation alkuvaihetta pidemmälle kantavat tuki-instrumentit ovat perusteltuja. Näin Suomi voi hyödyntää ne tehokkaimmin, sen sijaan että ne myydään ulkomaille.

Lähienergialiitto ehdottaa neljää toimenpidettä, jotta kilpailukyky pystytään varmistamaan:

  1. Vakaa sääntely- ja investointiympäristö on elintärkeä
  2. Kaavoitus- ja luvitusongelmat tulee ratkaista
  3. Työvoiman riittävyys ja osaaminen on varmistettava
  4. Tehdään Suomesta älykkään energian kotimaa

 

Vakaa sääntely- ja investointiympäristö on elintärkeä

Investoinnit puhtaaseen energiaan lisäävät Suomen energiaomavaraisuutta ja houkuttelevat Suomeen lisää teollisia investointeja. Puhtaaseen energiaan tehtävät investoinnit perustuvat pitkältä ennakoitavaan investointiympäristöön. Tähän mennessä Suomeen on jo tehty miljardien eurojen investoinnit ja julkistettujen suunnitelmien perusteella lähivuosina Suomeen on mahdollista saada kymmenien – jopa satojen – miljardien investoinnit. Suomen investointiympäristö pitää pysyä yli hallituskausien vakaana ja ennustettavana. Näin toimien saamme puhtaan energian tuotantoinvestointien lisäksi teollisia investointeja, jotka hyödyntävät puhdasta energiaa ja joiden avulla valmistetaan puhtaan energian teknologiaa Suomeen ja ennen kaikkea vientiin.

Uusien teknologioiden osalta tarjolla olevien investointitukipäätösten nopeuttaminen on tärkeää, koska näiden investointien vipuvaikutus on merkittävä.

 

Kaavoitus- ja luvitusongelmat tulee ratkaista

Puhtaan energian investointien kaavoitus- ja lupaprosesseja on kehitetty, jotta löytyisi tasapaino sujuvan läpimenoajan ja riittävän valitusoikeuden välillä. Oli sitten kyseessä mikä tahansa puhtaan energian investointi, esim. energiakaivojen poraaminen, biokaasulaitoksen tai aurinko- tai tuulivoimalan rakentaminen tai sähköverkon rakentaminen. Lisäksi on varmistettava se, että näiden prosessien läpivienti ja tulokset ovat samat riippumatta missä päin Suomea investointisuunnitelmaa käsitellään – näin ei nykyään ole.

Tähän monimutkaiseen ongelmaan ratkaisu on eri osapuolten toimintatapojen hienosäätö – ei uudistaminen. Energia kuuluu erittäin moneen hallinnonalaan, jonka seurauksena Suomelta puuttuu kokonaisuuden toimivuudesta vastaava taho – tähän on ensisijaisen tärkeää löytää ratkaisu. Lähienergialiitto ehdottaa, että valtioneuvosto perustaa työryhmä, jonka tehtävänä on koota kaikki näihin lupaprosesseihin osallistuvat toimijat (ministeriöt, virastot, kunnat, hanketoimijat jne.). Tavoitteena on tunnistaa ja löytää ratkaisut kaavoitus- ja luvitusongelmiin, sekä varmistaa niiden oikeudenmukainen ja nopea läpivienti investointihankkeen alusta loppuun asti. Ratkaisuun tarvitaan osapuolien toimintatapojen integrointia, resurssien – rahojen ja henkilökunnan – huomattavaa lisäämistä.

 

Työvoiman riittävyys ja osaaminen on varmistettava

Vihreä siirtymä vaatii investointien ja teknologian lisäksi osaamista ja osaajia. Kumpaakaan Suomessa ei ole riittävästi. Tarvitaan ratkaisuja, jotka auttavat lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä. Lyhyen aikajänteen ratkaisuihin pitää kuulua työvoiman jatko-, muunto- ja täydennyskoulutus puhtaan energian vaatimiin – eri osaamistason – tehtäviin. Yksi instrumentti tähän on työperäinen maahanmuutto.

Koska vihreä teknologia on jatkuvasti kehittyvä ala, pitää saada myös pitkän aikajänteen ratkaisuja, joilla uudistetaan puhtaan energian koulutus toisen asteen koulutuksesta yliopistokoulutukseen. Suomeen on saava aurinkoenergia-, tuulivoima-, kysyntäjousto-, lämpöpumppuprofessuurit! Tätä varten tarvitsemme opetushenkilökuntaa tarvitaan lisää, jotta opetus on laadukasta ja korkeatasoista. Näillä toimilla saadaan imua energia-alan opiskeluu ja parannetaan sukupuolten välistä tasa-arvoa nyt hyvin miesvaltaisella alalla. Näin toimien saadaan suurempi osuus Suomessa opiskelevista ulkomaisista opiskelijoista myös jäämään Suomeen työskentelemään.

 

Tehdään Suomesta älykkään energian kotimaa

Vihreä siirtymä on myös infrastruuktuuriin panostamista ja energiatehokkuuden parantamista. Suomen hyvät lähtökohdat älykkään energiajärjestelmän – olemassa olevat sähkö-, lämpö-, kaasu- ja vetyverkot – kehittäjänä on maksimoitava. Suomen on tarjottava yrityksille toimintaympäristö, joka kannustaa energiamuotojen yhteistoimintaan, digitaalisten alustojen luontiin ja tiedon hyödyntämiseen energian sektori-integraatiossa..

Energiajärjestelmään tarvitaan kaikille energiamuodoille lisää joustoa tuotantoon, jakeluun ja kulutukseen. Tämä toteutuu sektori-intergraation keinoilla. TEM:n 2021 julkistama energi-alan sektori-integraatiotyöryhmän loppuraportin linjaukset ja toimenpide-ehdotukset ovat hyvä lähtökohta tehdä Suomesta älykkään energian kotimaa (kts. artikkeli).

 

Lisätiedot

toiminnanjohtaja Tapio Tuomi, tapio@lahienergia.org

puheenjohtaja Jari Varjotie, jari.varjotie@savosolar.com

Suomen Lähienergialiitto ry

Ajankohtaista

Tehdas putkisto

SCA ja St1 ovat perustaneet yhteisyrityksen tuottamaan ja kehittämään nestemäisiä biopolttoaineita

SCA ja St1 ovat perustaneet biopolttoaineiden tuotantoon ja myyntiin keskittyvän yhteisyrityksen, josta kumpikin osapuoli omistaa 50 prosenttia. SCA tulee toimittamaan mäntyöljyä yhteisyritykselle, johon se investoi noin 0,6 miljardia Ruotsin kruunua. Yhteisyritys tulee omistamaan 50 prosenttia St1 Gothenburg Biorefinery AB:stä, joka investoi parhaillaan kokonaiskapasiteetiltaan 200 000 tonnin biojalostamoon, kokonaisinvestoinnin ollessa noin 2,5 miljardia Ruotsin kruunua.  Uusi […]