Suomen on kannustettava pientuottajien yhteistä ja alueellista energiantuotantoa

Ympäristöministeriössä on valmisteilla hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta. Esityksellä ehdotetaan lainsäädäntöä, jolla muutettaisiin lakia kahdesta eri syystä:

 

  • siirtymiseksi uusissa rakennuksissa lähes nollaenergiarakennuksiin
  • komission Suomelle tietopyynnössään esille tuomiin rakennusten energiatehokkuusdirektiivin kannalta kansallisen täytäntöönpanon eräiden kohtien täsmentämiseksi olemassa olevien rakennusten osalta.

Lähienergialiitolta pyydettiin lausuntoa hallituksen esitykseen ja siihen liittyviin asetusluonnoksiin. Asetusluonnoksissa on kiitettävästi huomioitu rakennusten laatua parantavia sekä rakennusten käyttöön liittyviä tekijöitä.

Suomen siirtyminen kustannustehokkaasti päästöttömään ja puhtaaseen energiaan on hallituksen kärkihankkeita. Hallituksen esitysluonnoksen mukaan nykyistä rajoitteellista taserajaa ei kuitenkaan olla muuttamassa. Taseraja kaipaa uudistusta, koska se ei nykyisellään huomioi kiinteistöryppäiden yhteisen tai alueellisten energiatuotantoratkaisujen tuottamaa energiaa. Yhteinen energiantuotanto on monesti järkevin vaihtoehto sekä teknisesti että taloudellisesti. On myös huomioitava, että oman energian tuottaminen ei aina ole mahdollista kiinteistön omalla tontilla. Sähkömarkkinalain sekä uudistuvien rakentamismääräysten tulisi edistää kustannustehokkuuden ja ilmastonäkökulmien takia uusiutuvan energian ratkaisuja tasapuolisesti.

Hallituksen esitysluonnoksen mukaan on katsottu, että energiatehokkuusvaatimuksiin ei pitäisi vaikuttaa rakennuksen kyky tuottaa energiaa yli sen oman tarpeen. Lähienergialiiton mielestä itse tuotetun energian (sähkö-­, lämpö-­ tai viilennysenergia) ulos vienti, eli syöttäminen verkkoon, tulee ottaa mukaan E-­lukuun ostettavan energian rinnalle, sillä rakennusten energiajärjestelmät ovat jatkossa yhä enemmän kaksisuuntaisia.

Lähienergialiitto kannattaa hallituksen esitysluonnoksen tavoitteita uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäämisestä ja rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta. Lausuntomme puuttuu niihin esitys- ja asetusluonnoksen kohtiin, joiden näemme jarruttavan näihin tavoitteisiin pääsyä. Esitys- ja asetusluonnosten merkittävimmät puutteet ovat:

  • Uusiutuvien energiamuotojen asema ei parane.
  • Asuinrakennusten energiatehokkuus ei kiristy merkittävästi.
  • Lähes nollaenergiarakennus jää vaille tarkkaa määrittelyä.
  • Taseraja ei salli kiinteistöryhmien yhteisten energiatuotantoratkaisujen tuottamaa energiaa.
  • Kaikkea itse tuotettua uusiutuvaa energiaa ei voi hyväksilukea E-luvussa.

 

Kirjoittaja:

Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org

Lisätietoja

Ympäristöministeriön lausuntopyyntö.

Ajankohtaista

lämpöpumppu

Lämpöpumput ja sähkökattilat alempaan sähköveroluokkaan 1.7.2022

Kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat lämpöpumput ja sähkökattilat sekä muut vähintään 0,5 MW lämpötehoiset lämpöpumput tai lämpöpumppujen muodostama toiminnallinen kokonaisuus ovat heinäkuun 2022 alusta lähtien oikeutettuja alempaan veroluokan II sähköveroon. Sähköveron alennus koskee myös geotermisten lämpölaitosten kiertovesipumppujen kuluttamaa sähköä.   Energiaverotusta uudistetaan ympäristöohjaavammaksi. Muutos tuli voimaan 1.7.2022 valtioneuvoston asetuksella 468/2022. Verohallinto järjesti aiheesta infotilaisuuden 13.10.2022: esitysaineisto ja tilaisuudessa esitettyjen […]