-
Milloin Suomi ohittaa Kreikan ja Romanian uusiutuvan energian sijoituskohteena?
Suomi sijoittui Ernst & Youngin kansainvälisessä ”Renewable Energy Country Attractiveness Indices” indeksivertailussa häntäpäähän sijalle 36/40. Energiaremontti tarvitaan, jotta Suomen uskottavuus uusiutuvan energian toimijana ja sijoituskohteena saadaan kansainväliselle tasolle. Juhlapuheissa kuullaan paljon biotalouden ja cleantechin mahdollisuuksista Suomen taloustilanteen kohentajana ja uusien työpaikkojen synnyttäjänä. Samaan aikaan alan yritykset harmittelevat, miten Suomessa kotimarkkinoiden ja pääoman puute tekevät liiketoiminnan…
-
Suomi jäljessä niin asenteissa kuin tilastoissa
Energiatehokas rakentaminen on vakiinnuttanut suosionsa Ruotsissa ja Norjassa jo aikaa sitten, mikä kävi ilmi viimeisimmässä Passivhus Norden konferenssissa Trondheimissa. Esimerkiksi Norjassa vuoden 2015 rakennusmääräykset ovat jo nyt vapaaehtoisesti aktiivisessa käytössä. Ruotsissa uudet energiatehokkuusmääräykset on jopa useimpien rakennusyritysten (mm. NCC, Skanska ja Peab) johdolla tuomittu lähes murskaten kunnianhimottomiksi. Reaktio on päinvastainen kuin kotimaassamme vuonna 2010 vastaavassa…
-
Aurinko paistaa pohjoisessakin
Olosuhteet aurinkoenergian tuotantoon ovat Suomessa jopa Euroopan parhaimmistoa kesän säteilymääriä tarkastellessa. Alla oleva kaavio osoittaa, että yöttömien öiden ansiosta aurinko todella säteilee pohjoisessakin. Pimeät talvet kääntävät pelin luonnollisesti eteläisempien alueiden eduksi, mutta silti keskelle Pohjanmaata kuvitteellisesti sijoitettavan aurinkovoimalan vuoden energiantuotantopotentiaali olisi 88 % Saksan Finsterwaldessa sijaitsevan vastaavanlaisen laitoksen kapasiteetista. Finsterwaldessa, Saksan Brandenburgissa sijaitsee maailman viidenneksi suurin…
Ajankohtaista
Euroopan vihreän kehityksen ohjelma: Komission ehdotusten myötä EU:n talous ja yhteiskunta kohti ilmastotavoitteiden saavuttamista
Euroopan komissio hyväksyi 14.7.2021 lainsäädäntöehdotuspaketin, jonka tarkoituksena on muuttaa EU:n ilmasto-, energia-, maankäyttö-, liikenne- ja veropolitiikkaa, jotta kasvihuonekaasujen nettopäästöjä voidaan vähentää ainakin 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessävuoden 1990 tasosta. Näiden päästövähennysten saavuttaminen seuraavan vuosikymmenen aikana on ratkaisevan tärkeää, jotta Euroopasta voi tulla maailman ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta todellisuutta. […]