-
Mitä Suomen pitää tehdä, jotta pysymme hyödyntämään EU:n sähkömarkkinauudistuksen tarjoamat mahdollisuudet
Onko sähkömarkkina rikki? webinaarin paneelikeskustelu jatkoi keskustelua ja käsitteli EU:n tuoreen sähkömarkkinauudistuksen sisältöä. Keskustelussa nousi esiin mm. hintakriisin hallinta, jäsenvaltiolle jätetyn liikkumavaran hyödyntäminen ja ehdotuksia siitä, miten Suomi voi hyötyä uudistuksesta. Keskustelemassa olivat kansanedustaja Heikki Vestman (kok.), työelämäprofessori Iivo Vehviläinen Aalto-yliopistosta, johtaja Pekka Salomaa Energiateollisuus ry:stä, pääanalyytikko Marko Pikkarainen Lumme Energiasta, toimitusjohtaja Pasi Kuokkanen Elfi:stä…
-
Markkinamalli on poliittinen päätös, joka perustuu EU:n poliittiseen päätökseen
Onko sähkömarkkina rikki? -webinaarissa paneelikeskustelu jatkoi keskustelua ja tunnisti puutteita markkinoiden toiminnasta ja keskusteli kehitysehdotuksista, joiden avulla sähkömarkkina ja -järjestelmä toimisi eri tilanteissa nykyistä paremmin. Esiin nousi niin sähkön hinnan muodostusmalli, kuin kapasiteettimekanismi ja valtion rooli investointiympäristön vakauttajana. Keskustelemassa olivat kansanedustaja Heikki Vestman (kok.), työelämäprofessori Iivo Vehviläinen Aalto-yliopistosta, johtaja Pekka Salomaa Energiateollisuus ry:stä, pääanalyytikko Marko…
-
Sähkömarkkinan pitää tuottaa sellaisia tehokkuushyötyjä, jotka viime kädessä siirtyvät asiakkaiden ja kuluttajien hyödyksi
Onko sähkömarkkina rikki? -webinaarissa Pertti Järventaustan alustuksen jälkeen käydyssä paneelikeskustelussa aloitettiin keskustelu sähkömarkkinan olemassaolon perusteista ja siitä, miten ne pitäisi ohjata sähkömarkkinan kehittämistä. Keskustelussa nousi esiin kysymys, onko alkuperäisiä tavoitteita pohdittu tarpeeksi, kun arvostellaan markkinoiden toimintaa. Onko niin, että mekanismi, jolla hinta määritellään, toteuttaa alkuperäiset tavoitteet? Muutokset, joita tarvitaan, pitäisi ohjata näiden tavoitteiden toteutumiseen. Keskustelemassa…
-
Lähienergialiiton uutiskirje 11/2020: Flexible Europe voi olla koko EU:n kaipaama lippulaivahanke
Lähienergialiitto levittää ymmärrystä suomalaisen uusiutuvan energian käytöstä mahdollisimman laajalle yleisölle. Marraskuu tarjosi mm. Lähienergialiiton syyskokous valitsi Kristian Savelan jatkamaan Lähienergialiiton puheenjohtajana ja Jari Varjotielle luovutettiin Lähienergia-pöytäviiri. Gasum avasi Suomen ensimmäisen nesteytettyä biokaasua tuottavan Turun biokaasulaitoksen. Hiilidioksidin monet mahdollisuudet biokaasulaitoksilla – Päijät-Hämeessä tutkitaan päästöhiilidioksidin kierrätyskonseptia. Tulevia tapahtumia St1 Lähienergia webinaari 9.12.2020, jossa käsitellään syviä ja keskisyviä lämpökaivoja, sähkön…
-
Lähienergialiiton syyskokous: Kristian Savela jatkaa Lähienergialiiton puheenjohtajana ja Mistä energian sektori-integraatiossa on kysymys? -webinaari
Lähienergialiiton sääntömääräisessä syyskokouksessa valittiin jatkokaudelle puheenjohtajaksi Kristian Savela ja Jari Varjotielle luovutettiin Lähienergia-pöytäviiri. Tilaisuuden aluksi webinaarissa pureuduttiin energian sektori-integraation mielenkiintoiseen ytimeen ja miten Suomi siihen on valmistautunut. Tilaisuuden ohjelma koostui kaikille avoimesta webinaarista ja Lähienergialiiton jäsenille tarkoitetusta sääntömääräisestä syyskokouksesta. Mistä energian sektori-integraatiossa on kysymys? webinaari Mitä sektori-integraatio tarkoittaa Suomelle? Missä olemme nyt ja…
-
Flexible Europe voi olla koko EU:n kaipaama lippulaivahanke, jolla valtavat liiketoimintamahdollisuudet. Suomen viennille syntymässä uusi veturi
Flexible Europe -ekosysteemi tarjoaa Suomen teollisuudelle huomattavat vientimahdollisuudet edistyksellisen teknologiaratkaisun myötä. ”Koko EU tarvitsee tällaista joustavaa digitaalista energiaratkaisua, joka tukee siirtymistä uusiutuvaan energiaan ja samalla luo huikean kysynnän uusille teknologia- ja ohjelmistoratkaisuille”, kuvaa johtaja Veikka Pirhonen Siemens Osakeyhtiöstä. VR:n Päärautatieasema Helsingissä oli mitä sopivin foorumi Flexible Europe -ekosysteemin julkistustilaisuudelle. Päärautatieasema on osa virtuaalivoimalaverkostoa, joka…
Ajankohtaista
Aurinkosähkön tuotantokapasiteetti nousi 1 000 megawattiin
Vuoden 2023 lopussa Suomessa oli asennettua aurinkosähkökapasiteettia noin 1000 megawattia, josta suurin osa oli pientuotantoa. Vuoden aikana kokonaiskapasiteetti kasvoi yli 300 megawattia. Energiaviraston alustavien tietojen mukaan vuoden 2023 lopussa Suomessa oli asennettua aurinkosähkökapasiteettia noin 1 000 megawattia, josta pientuotantoa oli 936 megawattia ja teollisen kokoluokan laitosten kapasiteettia 50 megawattia. Verkkoon kytkemätöntä kapasiteettia oli noin 23 […]