Suomessa 200 000 taloa lämpenee edelleen tuontiöljyllä, jota kuluu lämmitykseen noin 500 miljoonaa litraa vuodessa, tarkoittaen noin 443 miljoonan euron menoa[i]. Öljylämmityksen vaihtaminen lämpöpumppuihin, bioenergiaan ja aurinkolämpöön edistäisi työpaikkojen syntyä, suomalaista yritystoimintaa sekä kotimaisen puhtaan energian käyttöä.
Taloudellisesti heikosta tilanteesta johtuen energiaremontit etenevät nyt rakennussektorilla hitaasti. Lähienergialiitto suosittelee hallitukselle seuraavia keinoja talojen energiaremonttien vauhdittamiseksi:
- ARA:n energia-avustuksen palauttaminen jatkuvan ympärivuotisen haun periaatteella. Tukiosuus voisi olla esimerkiksi 20%, jolloin valtion ALV-tulot (24%) ylittävät tukitason ja valtio saa enemmän verotuloja kuin tukina menettää. Suomen talous hyötyy, kun investoinnit lisääntyvät ja työllisyys elpyy.
- Kotitalousvähennyksen korottaminen ja ulottaminen puhdasta energiaa tuottaviin laitteisiin. Nyt vähennystä saa vain asennus- ja remontointityön osalta. Kotitalousvähennystä on suositeltavaa korottaa ja laajentaa rakennusten energialukua parantavien energiasuunnitelmien teettämiseen sekä itse laitteisiin. Myös asunto-osakeyhtiöiden asukkaat tulisi ottaa kotitalousvähennyksen piiriin esimerkiksi taloyhtiön energiainvestointien osakekohtaisen jyvityksen kautta. Kuluttajien byrokratian pienentämiseksi malli kannattaisi muuttaa samanlaiseksi kuin Ruotsissa, jossa yritys voi saada vähennyksen asukkaiden sijaan.
- Lämmitysöljyn verotuksen tuntuva kiristäminen. Pieni veronkorotus ei edistä investointeja, koska raakaöljyn nykyinen sekä futuurien markkinahinta on alhaalla. Ruotsissa polttoöljyn veroalennus (alempi veroluokka) poistettiin noin 20 vuotta sitten, jonka jälkeen lähes 300 000 öljykattilaa on vaihdettu maalämpö-, bioenergia- ja aurinkoenergiajärjestelmiin.
Ohjauskeinojen avulla työllisyys ja talous kohenisivat, kuten lämpöpumppualan kokemus vuodelta 2011 osoittaa:
Case lämpöpumput: valtion 20 miljoonan euron avustus johti 23 miljoonan euron verotuloihin sekä 100 miljoonan euron liiketoimintavolyymiin
Vuonna 2011 ARA:n tarjoamat energia-avustukset kiihdyttivät lämpöpumppuinvestointeja merkittävästi. Tuolloin energia-avustuksia kanavoitiin lämpöpumppuinvestointeihin 20 miljoonaa euroa. Kuluttajat maksoivat laitteista arvonlisäveroa, jonka taso oli 23 %. Valtio sai arvonlisäverotuloja 23 miljoonaa euroa, joten valtion ALV-tulot ylittivät avustusmenot. Avustusten myötä liiketoimintaa syntyi 100 miljoonalla eurolla, josta kotimaisen työn osuus oli merkittävä.
Lisätietoja:
Lähienergialiiton askelmerkit hallitukselle (Lähienergialiiton julkaisu, 1.6.2015)
Öljyn kulutus pois ja sähkön kulutus laskuun lämpöpumpuilla öljyn verotusta lisäämällä – Ruotsin mallilla (Sulpun tiedote, elokuu 2015)
Toiminnanjohtaja Karoliina Auvinen, Suomen Lähienergialiitto ry, karoliina (at) lahienergia.org, 050 3305418
Toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen, Suomen Lämpöpumppuyhdistys Sulpu ry, jussi.hirvonen (at) sulpu.fi
Puheenjohtaja, professori Raimo Lovio, Suomen Lähienergialiitto ry, raimo.lovio (at) aalto.fi
Lähteet
[i] Laskennassa käytetty kevyen polttoöljyn 2015 keskihintaa 88,63 snt/ltr Lähde: Polttoöljyn kuluttajahinnat, Öljy- ja biopolttoaineala ry
