Sekä luontokadon että ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät useimpien suomalaisten arjessa, selviää vuoden 2025 Ilmasto- ja Luontobarometrien vastauksista. Kuntapolitiikassa vihreät investoinnit tunnistetaan elinvoiman lähteiksi, mutta niiden ympäristövaikutukset jakavat mielipiteitä. Ilmastoratkaisut nähdään Suomen kilpailukyvyn kirittäjänä.
Suomalaisten tietoisuus ilmastonmuutoksen ja luontokadon maailmanlaajuisista vaikutuksista on vahva. Selvä enemmistö Ilmasto- ja Luontobarometrit 2025 vastaajista näkee, että ilmastonmuutoksen ja luontokadon vaikutukset näkyvät jo nyt eri puolilla maailmaa.
Useimmat suomalaiset ovat jo kokeneet ilmastonmuutoksen vaikutuksia omassa arjessaan. Esimerkiksi leudompia talvia ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä lähiympäristössään.
Luontokadon vaikutuksesta yhteiskunnan kestävyyteen on saatu viime vuosina enemmän tietoa. Suomalaiset ovat sitä mieltä, että luontokato vaikuttaa esimerkiksi ruoantuotantoon, kansanterveyteen, huoltovarmuuteen ja talouteen.
Luonnon arvostus yhdistää suomalaisia erittäin vahvasti: lähes kaikki Luontobarometrin vastaajista ovat sitä mieltä, että luonto lisää ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Lisäksi lähes kaikki vastaajat ovat sitä mieltä, että puhdas luonto on tärkeä osa suomalaista identiteettiä.
Luonnonsuojelu kuitenkin jakaa mielipiteitä. Vajaa puolet ovat sitä mieltä, että luontoa suojellaan riittävästi valtakunnallisesti, mutta eri mieltä on saman verran.
Vihreältä siirtymältä toivotaan elinvoimaa kuntiin – luontohaittojen hyvittämiselle kannatusta
Luonto- ja ilmastokysymykset puhuttavat paikallisella tasolla erityisesti vihreän siirtymän näkökulmasta. Vastaajien mielestä kunnat voivat vahvistaa elinvoimaansa houkuttelemalla alueelle vihreitä investointeja. Vastaajista yli puolet ovat sitä mieltä, että puhdasta teknologiaa, kuten päästöttömiä voimalaitoksia, tulee rakentaa, vaikka se voi aiheuttaa luontohaittoja. Suuri enemmistö vastaajista katsoo, että jos luonnon tilaa heikennetään, luontohaitat tulisi hyvittää parantamalla luonnon tilaa toisaalla.
“Kunnissa käytävässä vihreän siirtymän keskustelussa korostetaan hankkeiden hyötyjen ja haittojen tarkkaa arviointia. Teollisuuden ja yhteiskuntien siirtymisessä kohti hiilineutraaliutta punnitaan talouden ja työpaikkojen lisäksi vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja vesien tilaan. Kyselyjen tulokset osoittavat selkeää tukea sille, että energiantuotannon aiheuttamia luontohaittoja tulisi pyrkiä kompensoimaan“, sanoo Kuntaliiton ilmastopolitiikan erityisasiantuntija Pauliina Jalonen.
Ilmasto- ja luontokysymykset nähdään kuntapolitiikassa tärkeinä, esimerkiksi kehittämällä kestävää liikkumista, parantamalla kiinteistöjen energiatehokkuutta ja edistämällä uusiutuvan energian käyttöä.
Yli puolet vastaajista näkee, että luonto- ja ilmastopolitiikan tulisi olla yksi tärkeimmistä teemoista tulevissa kuntavaaleissa, mutta kuitenkin alle puolet kertoo äänestävänsä vaaleissa ehdokasta, joka edistää kunnassa ilmasto- ja ympäristötoimia.
Enemmistö kannattaa ilmastotoimia hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi
Suomi on vähentänyt energiantuotannon päästöjä ennakoitua nopeammin, ja puhdas teknologia nähdään tällä hetkellä Suomessa vientivalttina. Selvä enemmistö on sitä mieltä, että Suomi voi parantaa kilpailukykyään viemällä puhtaan teknologian ratkaisuja maailmalle ja että ilmastokestävät ratkaisut parantavat ihmisten hyvinvointia Suomessa.
Julkisessa keskustelussa ilmastopolitiikan painopiste on tällä hetkellä erityisesti Suomen ilmastolaissa asetetun hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa sekä metsien hiilinielujen ja -varastojen lisäämisessä. Vastaajat katsovat, että Suomen tulee tehdä riittäviä ilmastotoimia ja hiilinielut tulee säilyttääm jotta Suomi on hiilineutraali vuonna 2035.
Suomalaiset haluavat yritysten huomioivan toiminnassaan paremmin ilmasto- ja luontovaikutukset
Yritykset nähdään ilmastotoimien vahvistamisessa merkittävässä roolissa valtion ja kansainvälisten instituutioiden ohella. Selvän enemmistön mukaan yrityksiltä tulisi myös edellyttää toimia päästöjen vähentämiseksi.
Luontotoimien osalta alle puolet vastaajista on sitä mieltä, että suomalaiset yritykset ja toimialat huomioivat luonnon riittävästi toiminnassaan. Lähes kaikki vastaajista haluaa, että luontohaittoja aiheuttavien yritysten tulee hoitaa luonnon tilan parantamisen kustannukset. Luonnon tilan parantamisessa nähdään myös taloudellisia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.
Kansalaisten tietoisuus kuluttamisen ympäristövaikutuksista nousussa
Ilmastobarometriin vastanneiden tietoisuus kotitalouksien kulutuksen ympäristövaikutusten merkittävyydestä on lisääntynyt kahden vuoden takaisesta. Vastaajista hieman alle puolet ilmoittaa muuttaneensa elämäntapojaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, eli on muuttanut liikkumistaan, ruokailutottumuksiaan tai asumisratkaisujaan.
Terveellinen ja ympäristön kannalta kestävä ruokavalio on noussut julkiseen keskusteluun erityisesti uusien kansallisten ravitsemussuositusten myötä. Kansaa kuitenkin jakaa kahtia kysymys siitä, tuleeko yhteiskunnan ohjata ruokavaliota terveellisempään ja kestävämpään suuntaan edistämällä kasvispohjaista ruokavaliota. Väittämän kanssa samaa mieltä on puolet vastanneista.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimukset tilasivat valtionhallinnon ilmastoviestinnän ja biodiversiteettiviestinnän ohjausryhmät. Tutkimukseen osallistuivat ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, ulkoministeriö, Suomen Akatemia, ELY-keskus, Luonnonvarakeskus Motiva, Business Finland, Sitra, Suomen ympäristökeskus, Metsähallitus Luontopalvelut, Suomen Kuntaliitto ry, VTT, Ilmatieteen laitos ja Demos Helsinki. Verianin toteuttamaan ilmastobarometriin osallistui 1026 ja luontobarometriin 1086 iältään 15 vuotta täyttänyttä vastaajaa eri puolilta Suomea lukuun ottamatta Ahvenanmaata.
Lähde YM tiedote.
