Energiatalous meillä ja muualla on isojen muutosten edessä, kun fossiilisista polttoaineista on luovuttava nopeasti ja uusiutuvat energialähteet mullistavat sähköverkot ja -markkinat. Millainen energiatulevaisuus Suomen kannattaa valita? Entä millainen energiapolitiikka palvelee parhaiten suomalaisten cleantech-yritysten menestystä?
Lähienergialiiton ja eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan 25.11.2014 järjestämä Tulevaisuuden energiat ja Suomi -tilaisuus käsitteli aihetta kahden asiantuntijapaneelissa. Tilaisuuden suosiosta johtuen kaikki halukkaat eivät mahtuneet paikalle, joten tässä paneelikeskustelujen yhteenvedot ja videot:
- Millainen energiatulevaisuus Suomen kannattaa valita?: lue paneelin yhteenveto tai katso YouTube-video
- Energiapolitiikan rooli cleantechin vauhdittamisessa: lue paneelin yhteenveto tai katso YouTube-video
Tilaisuuden yhteenveto pähkinänkuoressa:
- Suomella on monia mahdollisia energiatulevaisuuksia ja monenlaisia polkuja valittavana. Haarukka eri vaihtoehtojen välillä on melko suuri. On epäselvää, minkä polun Suomi valitsee. Teknologian kehitysnäkymät ovat selkeämmät kuin politiikan kehitysnäkymät. Yllätyksiä niin teknologian kehityksen, markkinoiden kuin politiikankin suhteen on luvassa ja niihin kannattaa varautua. Kehitys tuskin on lineaarista. Mitä eri tulevaisuuksista tiedetään, on ainakin se, että uusiutuvan energian osuus kasvaa. Kuinka paljon, nopeasti ja millä teknologioilla, on toinen kysymys. Voidaan myös olettaa, että maailma on siirtymässä isosti uuteen teknologiaan.
- Kotimaisten referenssien tärkeys cleantech-toimijoille on suuri. Monessa puheenvuorossa painotettiin, että energiapolitiikka on myös elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa, eli siellä tehdään isoja valintoja myös talouden kannalta. Referenssejä tarvitaan ja niistä pitäisi päästä myös eteenpäin kohti toimivia kotimarkkinoita.
- Politiikan roolia käsiteltiin laajasti. Keinoista esiin nousivat mm. päätösten ennakoitavuus ja pitkäjänteisyys; tavoitteiden ja regulaation tärkeys markkinoiden luomisessa; vero-ohjaus ja investointituet; kaikkien energiavaihtoehtojen todellisten kustannusten huomioiminen; T&K- ja innovaatiorahoituksen riittävyys ja pitkäjänteisyys sekä julkisten hankintojen rooli.
- Paneeleissa nousi esiin eräs merkittävä linjavalinta: annetaanko lupa uudelle ydinvoimalalle vai ei. Ydinvoimapäätös vaikuttaa kiistatta myös muiden energiavaihtoehtojen näkymiin, eli siihen, missä määrin muille energiamuodoille on tarvetta ja kysyntää, jos tehdään iso investointi ydinvoimaan. Moni näki, että ydinvoiman lisäämisen sijaan Suomen kannattaisi suunnata kehitys uusiutuvaan energiaan ja älykkääseen energian käyttöön, jotka kasvavat maailmalla nopeasti ja joiden markkinoista Suomenkin kannattaisi yrittää saada iso siivu. Toisaalta myös teknologianeutraliuuden ja monipuolisen keinovalikoiman puolesta esitettiin mielipiteitä – ettei mitään teknologiaa tulisi sulkea keinovalikoimasta pois. Selvää on, että ydinvoimapäätös joka tapauksessa sitoo ainakin 70 vuotta eteenpäin.
