Turku Energia hakee toimenpidelupaa geotermistä laitosta varten porattaville lämpökaivoille

St1 deep heat Otaniemi

Turku Energia hakee yhteistyössä Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n kanssa toimenpidelupaa kahdelle Koroisten alueelle, Koroisten sähköaseman välittömään läheisyyteen porattavalle noin 7000 metriä syvälle lämpökaivolle geotermistä laitosta varten. Turku Energia laati geotermisen laitoksen rakentamisesta Turkuun aiesopimuksen energiayhtiö St1:n kanssa vuonna 2016. Lopullinen päätös laitoksen rakentamisesta Turkuun tehdään Espoossa meneillään olevan St1:n pilottihankkeen käyttöönoton jälkeen. Laitoksessa tuotettu geoterminen energia tulisi Turku Energian käyttöön.

 

Alueelle ei tulla rakentamaan uusia rakenteita tai rakennuksia, vaan lämpö tullaan johtamaan lämpökaivoista Koroisten sähköaseman sisälle, jonne asennetaan uudet tarvittavat prosessilaitteet geotermisen lämmön talteenotolle. Koroisten sähköaseman yhteydessä sijaitsee myös yksi Turku Energian kaukolämmön vara- ja huipputuotantolaitoksista.

Turku Energia on sitoutunut Turun kaupungin vuodelle 2029 asetettuun hiilineutraaliustavoitteeseen, ja näemme geotermisessä energiassa paljon potentiaalia korvaamaan kaukolämmöntuotannossa käytettävää kivihiiltä ja vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Kartoitamme koko ajan vaihtoehtoja kivihiilen korvaamiseksi yhteistyössä Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n kanssa, ja paljon olemme jo tehneetkin. Hiilen osuus hankinnassamme ensi vuonna on enää noin 10 prosenttia”, sanoo Lämpö-yksikön johtaja Jari Kuivanen Turku Energiasta.

Energiayhtiö St1 rakentaa parhaillaan maailman syvintä geotermistä energiaa hyödyntävää pilottilämpölaitosta Espoon Otaniemeen. Pilottihankkeen aikana St1 on onnistuneesti kehittänyt maailmanluokan osaamista niin pohjoismaisen kallioperän porausteknologiaan kuin vesistimulointiin. Valmistuessaan vuonna 2020 laitos tuottaa jopa 10 % Espoon kaukolämmöstä. St1 on ensimmäinen suomalainen yhtiö, joka hyödyntää lämmöntuotannossaan maankuoren luonnollista geotermistä energiaa. Espoossa toteutettavan pilottihankkeen syvälämpökaivojen poraaminen on aloitettu huhtikuussa 2016.

Geoterminen energia on kustannustehokas ja kestävä tapa tuottaa kaukolämpöä. Kun laitoksen tarvitsema energia tuotetaan uusiutuvalla sähköllä, ei lämmöntuotannosta aiheudu lainkaan päästöjä. Pienen tilantarpeen ja luotettavan energiasaannin varmistamana geoterminen energia soveltuu erinomaisesti suurten suomalaisten kaukolämpöyhtiöiden tarpeisiin”, sanoo St1:n johtaja, Maasta lämpöä -liiketoimintayksikön johtaja Matti Pentti.

Geotermisen energian tuottamiseksi maahan porataan kaksi reikää noin seitsemän kilometrin syvyyteen. Vettä pumpataan toisesta reiästä syvälle maan uumeniin ja veden kuumennuttua maaperässä, se nousee toisesta reiästä ylös. Kuumentuneen veden sisältämä lämpöenergia syötetään pumppaamolla lämmönvaihtimen kautta käyttökohteeseen. Tavoitteena on, että vesi kuumenee prosessissa niin lämpimäksi, että sitä voidaan käyttää suoraan kaukolämmöntuotantoon ilman lämpöpumppuja.

Geoterminen laitos Turkuun tehdään hankkeen toteutuessa yhteistyössä Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n kanssa, joka vastaa Turun seudun perusenergiantuotannosta.

 

Lisätietoja

Jari Kuivanen, Lämpö-yksikön johtaja, Turku Energia. Puh. 050 5573 261 jari.kuivanen@turkuenergia.fi

Matti Pentti, Maasta lämpöä -liiketoimintayksikön johtaja. Puh. 050 048 8948 matti.pentti@st1.fi

Maija Henell, toimitusjohtaja, Turun Seudun Energiantuotanto Oy. Puh. 044 723 7152 maija.henell@tset.fi

 

Kirjoittaja

Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org

 

Lähde St1 nettisivut.

 

Ajankohtaista

Ilmastonmuutos

IPCC:n raportti: Nykyiset toimet eivät riitä ilmaston lämpenemisen rajaamiseen 1,5 asteeseen – tehokkaat päästövähennykset välttämättömiä jo seuraavan vuosikymmenen aikana

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC toteaa 4. huhtikuuta julkaisemassaan raportissa, että päästövähennystoimia on kiihdytettävä jo seuraavan vuosikymmenen aikana, jotta kansainväliset tavoitteet ilmaston lämpenemisen rajaamiseksi olisi mahdollista saavuttaa. Kasvihuonekaasupäästöt ovat kasvussa kaikilla sektoreilla ja viime vuosikymmenellä keskimääräiset kasvihuonepäästöt olivat korkeammat kuin koskaan aiemmin. Päästöjen kasvuvauhti on kuitenkin hidastunut. Teknologiset ratkaisut vuoden 2019 päästöjen puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä ovat […]