Tutkimushankkeen loppuraportti julkaistu: Infraääni ei selitä tuulivoimaan liitettyä oireilua

tuulivoima

Osana valtioneuvoston yhteistä selvitys- ja tutkimustoimintaa toteutetussa hankkeessa selvitettiin, onko tuulivoimaloiden infraäänellä haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen. Tutkimukset kohdistettiin alueille, joilla asukkaiden tiedettiin yhdistäneen oireitaan tuulivoimaloiden infraääneen. Tutkimuksen toteuttivat monitieteellisenä yhteistyönä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Työterveyslaitos, Helsingin yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

 

Myös Suomessa jotkut ihmiset ovat raportoineet monenlaisia oireita, jotka he ovat itse yhdistäneet tuulivoimaloiden infraääneen. Mahdollisesta yhteydestä ei ole tieteellistä näyttöä maailmalla eikä aiemmissa tutkimuksissa ole selvitetty nimenomaan tuulivoimaloiden infraäänen terveysvaikutuksia.

Elokuussa 2018 alkanen tutkimushankkeen tavoitteena oli arvioida tuulivoimaloiden infraääntä ja sen vaikutuksia. Hanke koostui kolmesta tutkimusosiosta: kyselytutkimus, pitkäaikaismittaukset ja altistuskokeet.

Hankkeen toteutuksesta ja tuloksista julkaistiin huhtikuussa 2020 päätöksentekijöille suunnattu tiivis yhteenveto. Kesäkuussa 2020 julkaistussa englanninkielisessä loppuraportissa esitetään hankkeen toteutus ja yksityiskohtaisemmat tulokset.

Infraäänen mahdolliset terveyshaitat huolestuttavat ihmisiä. Siksi on hyvä, että asiaa on tutkittu hallituksen rahoittamassa tutkimuksessa erittäin laajasti. Tutkimuksen lopputulos on linjassa aikaisempien kotimaisten ja ulkomaisten tieteellisten tutkimusten kanssa: tuulivoimalan infraääni ei aiheuta terveyshaittaa.” kommentoi Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen tutkimustuloksia.

 

Kyselytutkimus asukkaille tuulivoimaloiden läheisyydessä

Kyselytutkimuksella selvitettiin tuulivoimaloiden infraääneen yhdistettyä oireilua, erityisesti oireilun yleisyyttä tuulivoimatuotantoalueiden läheisyydessä.

Kolmasosa tuulivoimaloiden infraääneen oireitaan liittävistä asukkaista luokitteli oireensa vakaviksi. Oireiden kirjo oli hyvin laaja. Heillä oli yleisemmin kroonisia sairauksia sekä toiminnallisia oireita ja häiriöitä. He kokivat tuulivoimalat muita yleisemmin häiritseviksi. Lisäksi he pitivät tuulivoimaloita yleisemmin terveysriskinä kuin henkilöt, jotka eivät liittäneet oireitaan tuulivoimaloiden infraääneen.

Moni oireilevista liitti oireitaan myös tuulivoimaloiden aiheuttamaan tärinään ja sähkömagneettiseen kenttään.

 

Pitkäaikaismittauksia tehtiin infraäänitaajuuksien mittaamiseksi

Pitkäaikaismittauksin selvitettiin, millaista ääntä tuulivoimalat aiheuttavat lähellä sijaitseviin asuntoihin. Mittauksia tehtiin yhteensä 308 päivää kahdella eri alueella, joissa tuulivoimalat olivat nimellistehoiltaan 3–3,3 MW.

Pitkäaikaismittausten mukaan tuulivoimalat muuttivat noin 1,5 km:n etäisyydellä sijaitsevien asuntojen ääniympäristöjen äänenpainetasoja kaupunkimaiseen suuntaan. Tuulivoimaloiden aiheuttama ääni asunnoissa oli hyvin pientaajuista, alle 2 Hz.

 

Kokeelliset altistuskokeet laboratorio-oloissa

Altistuskokeissa tutkittiin kokeellisesti kontrolloiduissa laboratorio-olosuhteissa, vaikuttaako infraääni tuulivoimalan äänen havaitsemiseen, häiritsevyyteen ja fysiologisiin vasteisiin. Kokeissa käytettiin pitkäaikaismittauksissa nauhoitettuja eniten infraääntä ja merkityksellistä sykintää sisältäviä ääninäytteitä.

Osallistujat jaettiin kahteen ryhmään: henkilöihin, jotka kertoivat saavansa oireita tuulivoimaloiden infraäänestä, ja henkilöihin, jotka eivät kokeneet saavansa oireita tuulivoimaloiden infraäänestä.

Altistuskokeissa infraäänen esiintymistä tuulivoimaloiden äänessä ei kyetty havaitsemaan, se ei vaikuttanut äänen häiritsevyyteen eikä tahdosta riippumattoman hermoston stressiä ilmentäviin vasteisiin. Osallistujaryhmien välillä ei ollut eroja.

 

Katso video tutkimushankkeesta ja sen tuloksista (kesto 7 min 23 sek)

 

Lisätiedot

Ohjausryhmän puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola, STM, p. 029 516 3282, etunimi.sukunimi(at)stm.fi ja hankkeen vastuullinen johtaja, TkT Panu Maijala, VTT, p. 020 722 3214, etunimi.sukunimi(at)vtt.fi (tavoitettavissa 22.–23.6.)

 

Lähde Valtioneuvoston kanslian tiedote.

Ajankohtaista

Lämpöpumpputilasto 2019

Lämpöpumpuilla huippuvuosi: myynti hipoi jo 100 000 pumppua ja miljoonan pumpun rajapyykki rikottiin

Lämpöpumppujen myynti kasvoi 30% ja euromääräisesti vieläkin enemmän. Viime vuonna asennettuun 98 000 lämpöpumppuun investoitiin yli 600 miljoonaa.  Miljoonan asennetun lämpöpumpun raja rikottiin viime vuonna. Kokonaislämpöpumppuinvestoinnit ovat jo noin 6 miljardia. Lämpöpumppujen kokonaisenergiantuotanto on jo reilusti yli 10 TWh/a, mikä vastaa 15 % Suomen asunto ja palvelurakennuskannan lämmityksestä.  Huomion arvoista on, että tämän valtavan investoinnin […]