Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman yhdeksi tavoitteeksi on kirjattu sähkön toimitusvarmuutta parantavan kapasiteettimekanismin luominen. Työ- ja elinkeinoministeriö jatkaa sähköjärjestelmän toimitusvarmuutta parantavan tukimekanismin valmistelua eli talvienergiatukea kehysriihen linjausten mukaisesti.
Valtiontukisäädösten ja Euroopan komission näkemysten vuoksi mekanismin valmistelu perustuu EU:n komission ryhmäpoikkeusasetukseen, joka mahdollistaa tuen antamisen EU:n kestävyyskriteerit täyttävän bioenergian sekä yhteistuotannon osalta maakaasun käyttämiseen.
Tukimekanismin tavoitteena on sekä uuden bioenergiapohjaisen säävarman sähköntuotantokapasiteetin lisääminen että olemassa olevan yhteistuotannon käyttöiän pidennysten ja tehonkorotusten tukeminen. Tuen tavoitteena on ylläpitää kattilakapasiteettia, joka kykenee polttamaan biopohjaisia polttoaineita ja mahdollistamaan siten myös turpeen käyttö huoltovarmuuden kannalta oleellisissa tilanteissa.
Tukimallin yksityiskohdat tarkentuvat valmistelun edetessä vuoden 2026 aikana. Tavoitteena on saada tuen edellyttämä laki voimaan kuluvan hallituskauden loppuun mennessä.
Tukimekanismin tarpeen taustalla uusiutuvan sähköntuotannon kasvun ja tarjonnan vaihtelu
Vaihtelevan uusiutuvan sähköntuotannon kasvu on lisännyt markkinoilla olevan tarjonnan vaihtelua. Tarjonnan ennakoimattomuus vaatii uusia resursseja sähköjärjestelmään. Ministeriön fossiilittoman jouston tukimekanismin työryhmä arvioi toukokuussa 2025 julkaistussa loppuraportissaan, että lisääntyvästä uusiutuvan energian tuotannosta johtuviin vaihtelevan sähköntuotannon haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan yhä enemmän sähkön joustavaa kysyntää ja tarjontaa.
Lähienergialiitto jätti lausunnon loppuraportin sisältöön. Lausunnossaan Lähienergialiitto kiittää työryhmää selvityksestä miten erilaisia teknologioita voidaan tukea, jotta Suomen sähköjärjestelmän syntyisi lisää joustavuutta. Kuitenkin loppuraportin sisältö jää osittain varsin yleiselle tasolle. Huomiomme kiinnittyi siihen, että raportti käsittelee akkuja ja kulutusjoustoa – erityisesti aggregoitua, niiden potentiaaliin verrattuna varsin vähän. Tähän lienee syynä mm. se, ettei alan toimijoita ollut edustettuna työryhmässä. Kulutusjousto on kuitenkin nopea ja kustannustehokas ratkaisu jouston lisäämiseen.
