Aurinkolämpöjärjestelmän hankkiminen on kustannustehokas ja ympäristöystävällinen tapa lämmittää käyttövettä pientalossa. Aurinkolämmön soisi saavat yhtä suuren suosion kuin aurinkosähkö. Toivottavasti tämä kirjoitus lisää kiinnostusta aurinkolämpöjärjestelmän hankintaan.
Olen aikaisemmissa kirjoituksissani paljastanut, että aurinkolämpöjärjestelmä käyttöveden lämmitykseen on ollut pitkään haaveissa. Sitä on jarruttanut tieto, että se vaatii myös lämminvesivaraajan vaihdon – joka on kyllä jo 20 vuotta vanha. Haave muuttui suunnitelmaksi, kun Ekolämmöxin Kari Balk tuli tapaamaan minua helmikuun alussa. Kariin otin yhteyttä, koska hän on tunnustettu hybridijärjestelmien suunnittelija ja toteuttaja. Ja Ekolämmöx on pitkäaikainen Lähienergialiiton jäsen.
Tapaamisen aluksi kertasin jo tekemäni energiatehokkuutta parantaneet toimenpiteet. Kari ehdotti, että seuraava askel voisi olla ilmanvaihtokoneen vaihto tehokkaampaan tai vesitakan hankkiminen tai akkujärjestelmän hankkiminen aurinkosähköjärjestelmän lisäksi tai aurinkolämpöjärjestelmän hankkiminen. Lyhyen keskustelun jälkeen päädyimme aurinkolämpöjärjestelmään ja sen hyödyntämiseen käyttöveden lämmityksessä. Tämä oli houkuttelevin vaihtoehto, vaikka se edellyttää myös lämminvesivaraaja uusimisen. Nykyinen kun suostuu käyttämään ainoastaan sähköä veden lämmitykseen.
Ihmettelimme joukolla aurinkolämmön suosion vähyyttä
Ihmettelimme Karin kanssa aihetta ”miksi aurinkolämpö ei ole saavuttanut Suomessa yhtä suurta suosiota kuin aurinkosähkö?” Aurinkolämmön hyötysuhde on parempi kuin aurinkosähkön. Ja toimintakausikin on pidempi. Ja hintakin on alempi.
Tehosta Kari kertoi esimerkin ”Aurinkokeräimillä saadaan pinta-alaa kohden 4 kertaa enemmän aurinkoenergiaa talteen kuin aurinkopaneeleilla. Esimerkiksi palvelukoti Mäkkylän aurinkosähköjärjestelmästä (50kWp ja 320 m2) saatiin viime kesänä aurinkoisena päivänä noin 250 kWh sähköä ja aurinkokeräimistä (80 m2) saatiin lämpöä saman verran talteen”
Päätimme konsultoida asiasta Savosolarin toimitusjohtaja Jari Varjotietä. He valmistavat maailman tehokkaimmat aurinkokeräimet, joten häneltä saisi hyvän analyysin. Jarin ensimäinen reaktio oli ”Ensinnäkin onneksi olkoon hyvästä valinnasta ja uudesta aurinkolämpöjärjestelmästä!”.
”Suomessa aurinkolämpö ei ole valitettavasti lyönyt läpi, vaikka, kuten Karin esimerkki kertoo, sen avulla saadaan samalta pinta-alalta selvästi enemmän energiaa talteen auringosta kuin aurinkosähköpaneleista. Me keskitymme suuriin järjestelmiin esimerkiksi osaksi kaukolämpöä, ja niissä tuo tuoton ero tulee vielä konkreettisimmin esille kuin talokohtaisissa järjestelmissä.”, analysoi toimitusjohtaja Jari Varjotie.
”Ja aurinkoenergiankin kanssa on kyllä järkevämpää käyttää lämmitykseen lämpöä ja sähköä kohteissa, missä sitä tarvitaan suoraan, kuten vaikka kodintekniikan käyttöön tai sähköauton lataamiseen. Odotan mielenkiinnolla päivityksiäsi kuinka molemmat aurinkojärjestelmäsi toimivat ja tuottavat, kun päästään kohti aurinkosta kesää – ehkä, ja toivottavasti, se lisää kiinnostusta laajemminkin lukijoiden keskuudessa aurinkolämpöä kohtaan.”, jatkoi toimitusjohtaja Jari Varjotie.
Tapaminen Karin kanssa päättyi siihen, että hän kertoi saaneensa riittävät tiedot aurinkolämpöjärjestelmän mitoitusta ja tarjouksen tekoa varten. Kuten aurinkosähköjärjestelmän, niin myös aurinkolömpöjärjestelmän mitoitus on ammattitaitoa vaativa tehtävä, jossa on huomioitava käyttöpaikka ja energiankulutus.
Tarjouksen hintataso ilahdutti
Muutaman päivän jälkeen sähköpostiin saapui tarjous. Kuten sovittua, sain avaimet käteen tarjouksen aurinkolämpöjärjestelmästä ja lämminvesivaraajasta. Järjestelmä koostuu Jäspi SOLAR 300 varaajasta, kolmesta Ensol tasokeräimestä (a 2 m2) ja ohjausjärjestelmästä.

Lämminvesivaraajassa on aurinkokierukka ja kaksi sähkövastusta. Kesällä vettä lämmittää aurinko ja sähkö tarvittaessa täydentää. Talvella on käytössä kaksi sähkövastusta, jolloin lämmin vesi ei pääse loppumaan. Toinen sähkövastus on kytketty Optiwatin ohjaukseen, joten pystyn helposti ohjaamaan toisen sähkövastuksen käytön ainoastaan talveen.
Koska tarjouksen hinta oli erittäin kohtuullinen, tilauspäätös oli helppo tehdä. Rahoitusta pohtiessa selvitin pankin suhtautumisen investointiin. Vastaus oli: kuten aurinkosähköjärjestelmä, niin myös aurinkolämpöjärjestelmä ovat heidän mielestä talon perusparannusta, joten tarvittaessa lainaa saa asuntolainan ehtoisena.
Sanoista tekoihin ja asennuspäivää sopimaan
Toukokuusta 2017 lähtien maankäyttö- ja rakennuslaki vapautti lappeen suuntaisesti asennetut aurinkokeräimet ja -paneelit lupakäsittelystä. Minun aurinkokeräimet asennettiin n. 45 asteen kulmaan, joten kunnan rakennustarkastajalle oli asiaa. Kari kysyi kunnan suhtatumisen ja vastaus oli, ettei Nurmijärvellä tähän tarvittu edes toimenpidelupaa.
Asennuspäiväksi sovittiin maaliskuun ensimmäisen viikon alku. Maanantaina asennettiin aurinkolämpöjärjestelmä ja tiistaina vaihdettiin lämminvesivaraaja ja kytkettiin aurinkolämpöjärjestelmä lämminvesivaraajaan. Iltapäiväksi aurinko tuli pilvien takaa esiin ja noin kello 15 aurinkokeräimet toimivat 6 kW teholla ja vieressä oleva aurinkopaneelit tuottivat 2 kW teholla (4,6 kWp järjestelmä). Jutun kuvassa näkyy kumpikin järjestelmä (lape on länteen).
Käyttökokemusta on kertynyt kahdelta viikolta, mutta lämpöä on jo kertynyt 38 kWh, vaikka lunta ja räntää on sadellut lähes päivittäin. Kunhan kevät etenee, päivitän tähän juttuun lämmön ja sähkön tuotantolukuja (päivitys 2.4.2019: kts. jutun loppu, tiedot lisätty).
Herätinkö kiinnostuksen aurinkolämpöön?
Kysyin Kari Balkilta mitä hän voi kertoa aurinkolämpöjärjestelmienn hintatasosta. ”Kahden keräimen setti kattoläpiviennin ja nesteputken kanssa on noin 2 500 € ja asennus noin 1 500 €. Jos keräimiä tarvitaan lisää, niin hinta nousee noin 500 € per keräin ja 100 € lisää asennustyöhön.” Hinnat sisältävä alv:n.
Aurinkopaneelien hintojen lasku mielessäni kysyin miten hintataso on muuttunut ja Kari vastasi ”Järjestelmien hinnat ovat pysynyt samalla tasolla usean vuoden ajan vaikka keräinten hinnat ovat nousseet, eivätkä laskenut kuten paneeleilla.”
Mitoituksesta Kari antoi nyrkkisäännön ”Karkea sääntö olisi 1 m2 keräin per 100 litran varaajatilavuus. Mieluummin hieman yli- kuin alimitoitusta ja keräimiä voidaan myös kallistaa jotta keväällä ja syksyllä parempi tuotto.”
Kirjoittaja
Tapio Tuomi
oman energiankulutuksensa herra
Aurinkokeräimien tehokkuus vs. aurinkopaneelien tehokkuus (per m2)