Uusiutuvien voitto on varma, mutta ajankohta on epävarma. Mutta ei enää

by

Avainsanat:

aurinko yhteistö

Pitkään oli Lähienergialiiton hallituksessa sanonta, että voitto on varma, mutta sen ajankohta ei. No nyt sekin on selvä: uusiutuva energia nousi fossiilisten ja turpeen ohi energian kokonaiskulutuksessa vuonna 2020. Uusiutuvien osuus oli 40% energian kokonaiskulutuksesta. 

 

Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1,28 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna 2020, mikä vastasi 6 prosentin laskua edellisvuoteen verrattuna. Polttamalla tuotetun energian määrä vähentyi selvästi. Vesi-, tuuli- ja aurinkovoiman uusiutuva tuotanto sen sijaan lisääntyi. Polttoaineiden energiakäytön hiilidioksidipäästöt vähenivät 10 prosenttia. Sähkön kokonaiskulutus laski alimmilleen 20 vuoteen.

 

Energian kokonaiskulutus ja hiilidioksidipäästöt 1990–2020*

 

Energian kokonaiskulutus ja hiilidioksidipäästöt 1990–2020*

 

Ensimmäistä kertaa energiatilastoinnin aloittamisesta uusiutuvien energian kulutus oli suurempaa kuin fossiilisten polttoaineiden ja turpeen kulutus yhteensä

Uusiutuvien energialähteiden käyttö pieneni prosentin vuonna 2020, mutta niiden osuus energian kokonaiskulutuksesta kasvoi 40 prosenttiin. Puupolttoaineiden kulutus laski 6 prosenttia. Lasku tapahtui melko tasaisesti kaikissa puupolttoaineluokissa ja siihen vaikuttivat lämmin sää sekä metsäteollisuuden tuotannon supistuminen. Mustalipeän kulutus väheni eniten, 7 prosenttia. Puupolttoaineilla katettiin 28 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta ja ne olivat Suomen käytetyin energianlähde.

Muista uusiutuvista energialähteistä vesivoiman tuotanto kasvoi 28 prosenttia ja tuulivoiman tuotanto 30 prosenttia. Biokaasun kulutus väheni 3 prosenttia. Ennakolliset biokaasutiedot julkaistaan ensimmäistä kertaa laitostyypeittäin tämän tilastojulkistuksen yhteydessä. Tiedot perustuvat kerättyyn aineistoon, joka täydentyy vielä ensimmäisen ennakollisen julkaisun jälkeen. Kattavuudesta löytyy lisätietoa tilaston laatuselosteessa.

 

Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttö laski 10 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna

Niiden osuus energian kokonaiskulutuksesta laski 37 prosenttiin. Suurinta pudotus oli turpeella, jonka kulutus laski neljänneksellä. Merkittävästi väheni myös hiilen kulutus, 22 prosenttia. Hiilen kulutuksen vähenemiseen vaikuttaa jo etupainotteisesti kivihiilen energiakäyttöä koskeva kielto, joka astuu voimaan vuonna 2029. Koronan vaikutuksesta yleensä melko vakaana pysyvä liikennepolttoaineiden kulutus pieneni, mikä näkyi fossiilisen öljyn kulutuksen 6 prosentin laskuna.

 

Sähkön kokonaiskulutus laski 6 prosentilla

Vuonna 2020 sähköä tuotettiin Suomessa yhtä paljon kuin vuotta aiemmin, eli 66 TWh. Sähkön kokonaiskulutus laski kuitenkin 6 prosentilla ollen 81 TWh. Pienempi sähkön kokonaiskulutus tilastoitiin viimeksi vuonna 2000. Sähkön kulutuksen laskuun vaikutti lämpimien säiden lisäksi teollisuuden matalampi sähkön kulutus. Kokonaiskulutuksen lasku näkyi sähkön nettotuonnissa, joka pieneni neljänneksellä. Sähkön tuotanto vesi, tuuli- ja aurinkovoimalla lisääntyi. Vesivoiman tuotantoon vaikutti hyvä vesitilanne, tuulivoimaan kapasiteetin lisäys ja hyvät tuuliolosuhteet. Aurinkovoiman osuus on vielä pieni, mutta sen määrä on kasvanut nopeimmin monen vuoden ajan. Sähkön ja lämmön yhteistuotannolla sekä lauhdetuotannolla tuotetun sähkön määrä väheni.

 

Energian loppukäyttö laski kokonaisuutena 6 prosenttia

Suurinta lasku oli teollisuudessa, 7 prosenttia. Teollisuuden osuus koko loppukäytöstä oli 45 prosenttia. Rakennusten lämmitysenergian ja liikenteen energiankulutus laskivat molemmat 6 prosenttia. Rakennusten lämmitysenergian osuus oli 26 prosenttia ja liikenteen energiankulutuksen osuus 17 prosenttia energian loppukäytöstä.

Viime vuonna Suomeen tuotiin erilaisia energiatuotteita 6,7 miljardin euron arvosta, joka oli 36 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Eniten energiatuotteita tuotiin Venäjältä, jonka osuus tuonnin arvosta oli 54 prosenttia. Energiatuotteita vietiin Suomesta 3,9 miljardin euron arvosta. Viennin arvo väheni 32 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Energiatuotteita vietiin eniten OECD-maihin, joiden osuus viennin arvosta oli 74 prosenttia.

 

* = Ennakollinen tieto

Lähde Tilastokeskuksen julkaisu.

Ajankohtaista

free

Tulevaisuuden energiaosaajat hiilivapaaseen kasvuun -hankkeen tarkoitus on poistaa osaamisvajetta Uudellamaalla

FrEE – Framtidens EnergiExpert – Tulevaisuuden energiaosaajat hiilivapaaseen kasvuun -hankkeen tarkoitus on poistaa osaamisvajetta Uudellamaalla, jota on odotettavissa energia- ja talotekniikan aloilla energiamurroksen myötä. Murroksen seurauksena energian tuotantorakenne muuttuu keskitetystä hajautettuun ja fossiilisten polttoaineiden käyttö pienenee. Hanke tarjoaa apua yrityksille ja yksityisille, jotta ne voivat toimia resurssiviisaasti.   Hankkeen avulla luodaan digitaalisia osaamiskomponentteja ja niistä […]