Olen sähkön pientuottaja ja energiajärjestelmän aktiivinen toimija ensimmäisessä polvessa. Olen aikaisemmin kirjoittanut miksi tähän ryhdyin, miten ensimmäinen vuosi sujui, mitä toisena vuotena tapahtui ja miten kolmas vuosi meni. Nyt on aika raportoida neljännen vuoden kokemukset: toisen ilmalämpöpumpun hankinta osoittautui hyödylliseksi, hajautetun pientuotannon lainsäädännön puutteita ei ole vieläkään korjattu ja liikenteen päästöjä pudotin neljännekseen.
Kolmannen vuoden yhteenvetona oli, että älykäs lämmityksenohjaus säästi lämmityskuluissa ja paljasti energiasyöpön autotallin. Tämän havainnon perusteella hankin toisen ilmalämpöpumpun autotallin lämmitykseen. Nyt se on ollut käytössä hieman yli vuoden, joten tarina on luonnollista aloittaa sen toiminnan arvioinnilla.
Ilmalämpöpumppu vastaan sähköllä toimiva lattialämmitys, miten kävi?
Ilmalämpöpumpun (ILP) seurantaa varten hankin energiamittarin sähkönkulutuksen seurantaa varten. Autotalli on erillinen rakennus, johon ILP asennettiin 16.12.2017 ja energiamittari 26.1.2018. Vertailukaudeksi valitsin lämmityskaudesta energiamittarin asennushetkestä huhtikuun loppuun. Tällaisia lukuja ajalta kertyi:
| Pelkkä lattialämmitys 26.1.2017-28.4.2017 | Ilmalämpöpumppu 26.1.2018-28.4.2018 | |
|---|---|---|
| Lämmitystarveluku (Nurmijärvi geofysiikan observatorio n. 5 km päässä) | 1 573 | 1 766 |
| Autotallin toteutunut sisälämpötila (Optiwatin mittaustiedoista) | 8 °C | 12 °C |
| Sähkönkulutus (toteutunut) | 1 521 kWh (Optiwatin mittaustiedoista) | 1 429 kWh (energiamittarin tiedoista) |
| Sähkönkulutus 8 °C (laskennallinen) | 1 521 kWh | 1 163 kWh (yhden asteen lasku lämpötilassa säästää energiaa 5 prosenttia) |
| Sähkönkulutus kWh/lämmitystarveluku | 0,967 | 0,659 |
Jos vertaa ainoastaan toteutunutta sähkönkulutusta, ei ILP:stä näyttäisi olevan suurta apua. Mutta kun otetaan huomioon ero sisälämpötilassa (”Yhden asteen lasku lämpötilassa säästää energiaa 5 prosenttia”, lähde Ilmasto-opas.fi) ja lämmitystarveluvussa, niin säästö on jo 32% (laskettu Sähkönkulutus kWh/lämmitystarveluku -rivin lukuja vertaamalla).
Kannoin toisen korteni kekoon liikkumisen päästöjen vähennyksessä
Liikenteen päästöt muodostavat noin viidenneksen Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ja 90 % näistä päästöistä syntyy tieliikenteessä. Omalta osaltani olen osallistunut liikenteen päästöjen vähentämiseen kahdella tavalla: siirtynyt työmatkaliikenteessä julkisen liikenteen käyttäjäksi yli kolme vuotta sitten ja kesällä 2018 konvertoin bensiinikäyttöisen autoni käyttämään etanolia. Näillä toimenpiteillä olen vähentänyt omat tieliikenteen päästöt neljännekseen. Tästä on löytyy oma kirjoitus Näin pudotin liikkumiseni päästöt neljännekseen
Aurinkosähkön tuotanto vuonna 2018
Miten normaalia helteisempi kevät ja kesä vaikutti aurinkosähkön tuotantoon? Vuonna 2018 (siniset pylväät) syntyi huhti-elokuun ajalla ennätystuotanto. Paneelien päältä lumet poistetaan aurinkoenergialla, jonka huomaa maaliskuun tuotantomäärien heittelystä ja niistä huomaa että vuonna 2018 lumet sulivat aika myöhään. Harmaat pylväät ovat sijaintiin perustuva arvio järjestelmän tuotannosta. Tarkemmat luvut löytyvät jutun lopussa olevan linkin avulla.
Tuotannon omaan käyttöön vs. verkkoon myynnin suhde tuntuu säilyvän vuodesta toiseen tasolla 70% / 30%, kun tavoite pitää olla 100% / 0%. Ratkaisu on ns. tunnin sisäinen netotus, josta on yhä huomautettavaa, ettei se ole vieläkään toteutunut. Taistelu jatkukoon. Toisesta ratkaisuvaihtoehdosta seuraavassa kappaleessa lisää.
Sähkön varastointi on vaihtoehto pientuottajalle – tulevaisuudessa
Yksi lisäkomponentti hajautettuun pientuotantoon on sähkön varastointi. Sillä pystyy hoitamaan sen, että jokainen itse tuotettu kWh myös kulutetaan itse. Olin tekemässä Raimo Lovion kanssa selvitystä akkujen käytöstä Suomessa (Kannattaako akkuja hankkia nyt vai heti?) ja yksi havainnoista oli – ikävä kyllä – pientuottajan tapauksessa taloudellinen kannattavuus ei ole vielä riittävällä tasolla. Positiviinen havainto on, että lainsäädäntö sen mahdollistaa ja omalta osaltaan hieman tukee. Parin lähivuoden aikana lainsäädäntö sähkömarkkinoiden osalta on muuttumassa (EU:n Puhtaan energian paketti), akkuteknologia jatkaa kehittymistään ja akkujen käyttö yleistyy (eli hinnat laskevat), joten seuraan tilanne aktiivisesti. Akku kyllä menee ostoon, kunhan hinnat laskevat sille tasolle, että kehtaa tunnustaa ostaneensa sellaisen.
Haaveesta totta?
Olen aikaisemmissa kirjoituksissa paljastanut, että aurinkolämpöjärjestelmä käyttöveden lämmitykseen on haaveissa. Se vaatii lämminvesivaraajan vaihdon – on kyllä 20 vuotta vanha, mutta nyt investoinnin suunnitteluprosessi on käynnistynyt. Uskon, että tässä vaiheessa ainoastaan varaudutaan vesitakan käyttöön. Tästä sitten lisää viimeistään kuluvan vuoden kirjoituksessa. (Lisäys 22.3.2019 Unelma aurinkolämmöstä toteutui)
Toivottavasti nämä kirjoitukset ovat kannustaneet ja auttaneet sinua harkitsemaan oman elämisen ratkaisujen muuttamista ilmastoystävällisemmiksi – erityisesti asumisen ja liikkumisen osalta.
Kirjoittaja
Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org
Tärkeät lisätiedot
Tämän jutun taustatiedot: kuluneiden vuosien sähkönkulutus ja oma sähköntuotanto.
Muut kirjoitukset pientuottajan elämästä
Kolmas vuosi toden sanoo: Ghost in the Machine
Pientuottajan paluu: toinen vuosi sähkön pientuottajana
Ensimmäinen vuosi: Vuosi pientuottajan elämää: ostosähkön määrä väheni lähes 20%
Tarina tavallisen omakotiasujan vaiheista energian pientuottajaksi
