Varannoksi nimetty lämmön kausivarasto toteutetaan louhimalla 1 100 000 m3 vesisäiliö tunneli- ja prosessitiloineen syvälle peruskallioon Vantaan Kuusikonmäkeen. Samaan yhteyteen rakennetaan myös kaksi 60 MW sähkökattilaa. Varaston toimintaperiaatteena on, että varastossa oleva vesi lämmitetään jopa 140-asteiseksi, jolloin se kykenee varastoimaan 90 GWh lämpöenergiaa.
90 GWh lämpöenergiaa vastaa suomalaisen keskikokoisen kaupungin koko vuoden lämmöntarvetta tai 1,3 miljoonan sähköauton akkua. Hankkeen kustannusarvio on noin 200 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt hankkeelle 19 miljoonan euron investointituen. Nyt alkavan hankkeen suunnittelusta, hankinnoista ja rakennusprojektin työmaavalvonnasta vastaa AFRY Finland Oy. Varannon rakennustyöt alkavat kesällä, mutta varsinainen louhintatyön aloitus on suunnitteilla vasta vuoden 2025 alussa.
”Varanto auttaa meitä tekemään vähemmästä enemmän, kun voimme varastoida aiemmin hukkaan mennyttä lämpöä. Se auttaa meitä rakentamaan Vantaalle ”lämmityksen hybridijärjestelmän”, joka mahdollistaa kilpailukykyisimmän tavan lämmittää hiilineutraalisti. Kesäisin lämmöntarve Vantaalla on vähäinen, mutta talvella suuri. Voimme varastoida alhaisen lämmitystarpeen aikana syntyvää ylimääräistä lämpöä varastoon ja purkaa sitten pakkasilla kaukolämpöverkkoon välttyen näin kalliiden fossiilisten tuontipolttoaineiden käytöltä. Lisäksi voimme tuottaa lämpöä sähköllä silloin kun sähkön hinta on matalalla. Lopulta tästä hyötyvät eniten asiakkaamme, kun kaukolämpö Vantaalla on jatkossakin edullista, vakaahintaista ja yhä vähäpäästöisempää”, toimitusjohtaja Jukka Toivonen sanoo.
Hukkalämpöjen hyödyntäminen onnistuu Varannon myötä aikaisempaa järkevämmin, kun myös kesäaikaan talteen otettu hukkalämpö voidaan säilöä kausivarastoon. Esimerkkinä hukkalämpökohteesta toimii KWH Freezen pakastevaraston hukkalämpöjen talteenottohanke, josta talteen otettu energiamäärä on vuositasolla jopa 2300 keskimääräisen omakotitalon kulutusta vastaava lämpöenergiamäärä.
Vantaan Energian strategisena tavoitteena on hiilinegatiivinen energiantuotanto vuonna 2030
Päästöjä vähennetään lukuisilla hankkeilla, joista merkittävimmät ovat nyt toteutusvaiheeseen siirtyvä lämmön kausivarasto ”Varanto” sekä erilaiset sähköiseen lämmitykseen ja hukkalämpöihin perustuvat hankkeet. Hiilinegatiivisuuden saavuttaminen edellyttää hiilidioksidin talteenottoa, jota selvitetään parhaillaan.
Fossiilisten polttoaineiden energiakäytöstä suunnitellaan päästävän eroon vuonna 2026, muun muassa parhaillaan testattavalla biohiilellä ja biokaasulla. Uutena tuotantotapana on sähköinen lämmöntuotanto sähkökattiloilla. Martinlaakson laitosalueelle rakennetaan 60 MW sähkökattila, joka on yhteydessä 700 MWh lämpöakkuun, jonka kapasiteetti vastaa noin 40 keskimääräisen omakotitalon lämmityksen vuosikulutusta. Hankkeen kustannusarvio on noin 16 miljoonaa euroa. Puuperäisen biomassan polttaminen Martinlaakson voimalaitoksella jatkuu, mutta on todennäköistä, että se päättyy seuraavalla vuosikymmenellä.
”Varannon, sähköisen tuotannon, hukkalämpöjen ja kaukolämmön älykkään ohjaamisen avulla saavutetaan hybridijärjestelmä, jossa voimme valita fiksuimman tuotantotavan kullekin hetkelle ja ottaa erilaisista energialähteistä kaiken hyödyn irti. Lämpöä tuottava järjestelmämme tulee olemaan jatkossa kuin hybridiauto – toimii välillä sähköllä, välillä muilla tuotantotavoilla. Kaukolämpöverkkomme toimii voimansiirtona ja sitä ohjataan älykkäällä ohjauksella. Tällä tavoin voimme turvata edullisen ja vakaan hinnan asiakkaillemme samalla kun pääsemme päästöistä eroon”, Toivonen sanoo.
Kohti kestävää jätteen energiahyödyntämistä
Jätteen energiahyödyntäminen poikkeaa muista energiantuotantomuodoista. Jätteen energiahyödyntäminen on tehokas ja resurssiviisas tapa käsitellä kierrätyskelvoton jäte ja ottaa irti vielä viimeinen hyöty – lämpöenergia. Jotta Vantaan Energia varmistaa, että ainoastaan kierrätyskelvoton jäte päätyy energiahyödyntämiseen, on käynnissä selvitys mekaaniseen lajitteluun perustuvan sekajätteen lajittelulaitoksen toteuttamiskelpoisuutta Jätevoimalan alueella.
”Kierrätyskelvottoman jätteen energiahyödyntämisessä syntyy väistämättä hiilidioksidipäästöjä, jotka on kuitenkin mahdollista ottaa talteen. Hiilidioksidin talteenotto mahdollistaisi kierrätyskelvottomalle jätteelle kestävän käsittelytavan, jossa samalla syntyisi hiilineutraalia lämpöä ja sähköä. Selvitämme parhaillaan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja tämän toteuttamiseksi. EU-tasoinen sääntely jätteen energiahyödyntämisen hiilidioksidipäästöjen osalta on kuitenkin vielä kehittymässä ja esimerkiksi hiilidioksidin varastointiratkaisujen valmiit logistiikkaketjut puuttuvat. Vaadittava investointi on kooltaan mittava ja vaatii perusteellisen selvityksen toteuttavuuden varmistamiseksi.”
Lähde Vantaan Energia verkkosivut.
