Vantaan Energian hankekehitys jätevoimaloiden hiilidioksidin talteen ottamiseksi ja varastoimiseksi etenee ympäristövaikutusten arviointiin, kaavoitukseen, luvitukseen, kaupallisiin neuvotteluihin ja kumppaneiden hankintaan. Satojen miljoonien investointipäätös voisi tämänhetkisen arvion mukaan syntyä vuonna 2027. Hiilidioksidin arvoketjun kustannukset nousevat miljardiluokkaan ja sen toteutuminen vaatii yhteistyötä valtion ja kumppaniyritysten välillä.
Kierrätyskelvottoman jätteen energiahyödyntämisen tuottamat ympäristö- ja päästövaikutukset ovat huomattavasti pienemmät kuin jätteiden kaatopaikkasijoittamisessa. Kun kierrätyskelvotonta jätettä poltetaan jätevoimalassa, siitä syntyvällä lämmöllä voidaan tehdä sähköä ja lämpöä kotien ja toimistojen lämmittämiseksi.
Polttoprosessissa syntyy kuitenkin hiilidioksidipäästöjä, joita ei voida välttää muuten kuin ottamalla hiilidioksidi talteen
”Talteenottohankkeen toteutuessa meille syntyisi lähes päästötön tapa käsitellä kierrätyskelvotonta kotitalouksien sekajätettä Etelä-Suomen alueella. Sen positiivinen hiilijalanjälki olisi sitäkin kautta merkittävä. Kierrätyskelvottomuuden varmistamiseksi suunnittelemme samaan aikaan myös sekajätteen lajittelulaitosta, joka palauttaisi sekajätepussien sisällöistä vielä arvokkaita materiaaleja kiertoon”, Kiertotalousliiketoiminnan johtaja Kalle Patomeri sanoo.
Mistä löytyy talteen otetun hiilidioksidin loppusijoituspaikkoja?
Siihen sopivia paikkoja ovat esimerkiksi Tanskan tai Norjan aluevesillä meren pohjassa tai mantereella maan alla sijaitsevat, tarkoitukseen soveltuvat geologiset muodostumat. Arvio talteenottolaitoksen kustannuksista jätevoimala-alueelle Vantaan Långmossebergeniin liikkuu 350 miljoonan euron tietämillä. Sen lisäksi tarvitaan nesteytetyn hiilidioksidin logistiikka satamaan, tähän käyttöön tarkoitettu terminaali satamassa, hiilidioksidin kuljettamiseen soveltuvat laivat ja vastaanottajapäässä hiilidioksidin merenpohjaan pumppaamiseen tarvittava teknologia.
”Tarvitaan siis infrastruktuuri ja arvoketju hiilidioksidin viemiseksi pysyviin geologisiin varastoihin. Meidän arviomme mukaan tällaisen arvoketjun luomisen kokonaiskustannukset ovat miljardiluokkaa. Tähän emme yksin pysty, vaan tässä tarvitaan kumppaniyritysten ja valtion välistä yhteisymmärrystä ja konkreettista yhteistyötä. Olemme tässä yhtenä veturina, mutta tämän tulisi olla koko Suomen projekti. Tämänkaltaisen hankkeiden toteutumisen edellytyksenä on riittävän rahoituksen kasaaminen sekä yhteiskunnan tuki monella eri osa-alueella esimerkiksi luvituksen ja kaavoituksen osalta”, Patomeri sanoo.
Talteen otetun hiilidioksidin kaupallinen arvo syntyy vapaaehtosilla markkinoilla
Pysyvästi kierrosta poistettu biogeeninen hiilidioksidi tuottaa miinuspäästöjä, joista syntyy päästökompensoinnin mahdollistavia arvopapereita. Vantaan Energia voisi talteenottaa ja varastoida noin 660 000 tonnia hiilidioksidia, joista biogeenisen hiilidioksidin osuus olisi 40-50%.
”Kuvitellaan että Yritys X toimii toimialalla, josta on vaikea päästä nopeasti päästöistä eroon, koska teknologia ei ole vielä kehittynyt päästöttömäksi, esimerkkinä vaikka lentoliikenne. Lentoyhtiö voi kompensoida kaikki päästönsä ostamalla päästökompensaation mahdollistavia hiilenpoistokrediittejä sen verran kuin niitä on esimerkiksi meidän toiminnastamme sinne pysyvään geologiseen varastoon varastoitu. Lentoyhtiö voisi sitten myydä lentoja, joiden päästöt on kokonaan kompensoitu. Hankkeen toteutumisen edellytyksenä on, että hiilikrediiteistä saatava tulo tekee hankkeesta meille kannattavan”, Patomeri sanoo.
Hankkeessa on käynnissä esisuunnitteluvaihe
Nyt pyritään etenemään luvituksessa, kaavoituksessa ja esimerkiksi kumppanien hankinnassa. Tämän hetkisen suunnitelman mukaan investointipäätös voisi ajoittua vuoteen 2027. Luvituksen, sääntelyn, teknologian ja markkinoiden epävarmuudesta johtuen hankkeen toteutumisaikatauluun liittyy merkittäviä riskejä, mutta Vantaan Energian tavoitteena on olla energiantuotantonsa osalta hiilinegatiivinen vuonna 2030.
Lähde Vantaan energia verkkosivut.
