Sähkönjakeluverkon kehittämissuunnitelmat toimitettiin Energiavirastolle kesäkuussa 2022 ja niiden sisällöistä Energiavirasto on koostanut yhteenvetoraportin, johon tämä kirjoitus perustuu. Suunnitelmien ennusteista huomaa, kuinka käynnissä oleva energiamurros vaikuttaa huomattavasti verkon kehittämiseen. Merkittäviä muutostrendejä ovat muun muassa hajautetun tuotannon merkittävä kasvu sekä uudet suuren mittaluokan sähkönkäytön kohteet.
Suunnitelmat tunnistavat haasteena ammattitaitoisen työvoiman saamisesta jo nyt ja tulevaisuudessa. Taustalla ovat uudet ratkaisut ja tekniikat, jotka tuovat tarpeita uudelle osaamiselle lähivuosina. Esimerkiksi kyberturvallisuus nähdään merkittävänä kehityskohteena ja muutoksen tuojana.
Läpi koko Suomen verkonhaltijat arvioivat pientuotannon lisääntyvän verkkoalueellaan merkittävästi
Arvioiden mukaan pienjänniteverkkoon liitettävän pientuotannon lisääntymisen ei kuitenkaan nähdä vaativan merkittäviä verkostoinvestointeja.
Jakeluverkonhaltijoiden omistamaan suurjännitteiseen sähköverkkoon on ennustettu vuonna 2031 olevan liitetty nimellisteholtaan 6,7 GW hajautettua tuotantoa, mikä on 2,6 GW enemmän verrattuna vuoteen 2021.
Pienjänniteverkossa hajautetun tuotannon kasvun ennustetaan olevan 1,7 GW, mikä tarkoittaa, että kymmenen vuoden päästä liitettyjen tuotantolaitosten yhteenlaskettu nimellisteho on viisinkertainen vuoden 2021 määrään nähden.
Sähköautojen julkisen latauksen liittymien määrän kasvaa merkittävästi
Kokonaisuudessaan verkonhaltijat ovat arvioineet käyttöpaikkamäärien lisääntyvän seuraavan 10 vuoden aikana hieman yli 381 000 kappaletta, mikä tarkoittaa 6,48 % kasvua. Latauspisteiden tarvitsemien sähköliittymien määrän on arvioitu kasvavan hieman alle 14 000 kappaleella, mikä on noin kahdeksankertainen määrää nykytilanteeseen.
Sähköautojen yleistyminen ja niiden lataaminen sekä pientuotantokohteiden, varsinkin omakotitalojen aurinkopaneelit nähdään edelleen kasvavana trendinä, joka tulee osaltaan vaikuttamaan sähköverkon käyttöön.
Sähköverkossa siirretty energiamäärä kasvavaa
Koko Suomen osalta siirretyn energian on arvioitu kasvavan liki 8 000 GWh eli lähes 15 %.
Läpi koko Suomen verkonhaltijat arvioivat, pientuotantokohteiden lisääntyvän verkkoalueellaan merkittävästi. On huomattavaa, että kaupunkimaisissa yhtiöissä vastaanotetun energian ennustetaan vähenevän, mikä selittynee kaupunkien hiilivoimaloiden käytöstä poistumisella.
Pelkästään uuden tuotannon ja kuormien liittämiseksi tehtävät merkittävät investoinnit selvästi pienemmässä roolissa
Hiilineutraaliustavoitteet ja teollisuuden prosessien sähköistymisen on arvioitu vaikuttavan osalla verkonhaltijoista paikallisesti hyvinkin paljon tulevan sähköverkon kehittämiseen. Vihreän vedyn tuotanto ja mahdolliset akkutehtaat nähdään sähköverkoissa paikallisesti suurina investointitarpeina.
Koska Suomessa – kansallisten toimitusvarmuusvaatimusten myötä – tehdään verkkoon huomattavia investointeja, mutta pelkästään uuden tuotannon ja kuormien liittämiseksi tehtävät merkittävät investoinnit ovat selvästi pienemmässä roolissa.
Joustojen ja vaihtoehtoisten resurssien käyttäminen sähkönjakeluverkoissa on Suomessa vielä lähtötekijöissään
Sähkömarkkinalaki ohjaa sähkönkulutuksen jouston, sähkövarastojen, jakeluverkonhaltijan energiatehokkuustoimenpiteiden ja muiden resurssien käyttämistä vaihtoehtona jakeluverkon siirtokapasiteetin laajentamiselle.
Vuosien 2020–2021 aikana vain noin 20 % jakeluverkonhaltijoista oli tehnyt tai ollut mukana selvityksissä tai pilottiprojekteissa joustoihin liittyen. Tehdyistä selvityksistä tai tutkimuksista suurin osa on myös ollut erilaisia yhteisprojekteja esimerkiksi yliopistojen kanssa tai kansainvälissä hankkeissa.
Noin puolella verkonhaltijoista – erityisesti pienemmistä yhtiöistä – suunnitelmana oli seurata alan kehitystä sekä alan toimijoiden ja yliopistojen tekemiä selvityksiä. Konkreettisia pilotteja oli edelleen suunniteltuna vain harvoilla verkonhaltijoilla, ja suunnitelmat perustuivat erilaisten selvitysten toteuttamiseen niin laajemmissa yhteisöissä kuin myös opinnäytetöiden muodossa. Kaikilla verkonhaltijoilla asiaa ei ole aiemmin harkittu tai sitä ei ole nähty olennaisena harkita.
Kirjoittaja
Tapio Tuomi, toiminnanjohtaja, Lähienergialiitto
Lähde Energiaviraston uutinen (täältä löydät myös raportin).
