Valtioneuvosto hyväksyi 8.9.2022 vihreän siirtymän [1] investointeja vauhdittavan hallituksen esityksen, jolla halutaan vähentää Suomen riippuvuutta fossiilisesta energiasta, lisätä energiaomavaraisuutta sekä siirtyä kohti ekologisesti kestävämpää taloutta. Esityksen tarkoitus on antaa vihreän siirtymän kannalta tärkeiden investointihankkeiden lupahakemuksille etusija vuosina 2023-2026 ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisessa lupakäsittelyssä aluehallintovirastoissa.
”Vihreä siirtymä uusiutuviin ja hajautettuihin energiamuotoihin on ainoa kestävä tie ulos Venäjän hyökkäyssodan ja fossiilisen energian rajun hinnanvaihtelun synnyttämästä energiakriisistä. Nyt luomamme vihreiden investointien kiihdytyskaista varmistaa, että puhtaat investoinnit voivat edetä ilman viivästyksiä. Tämä on tärkeää sekä ilmastotoimien että energiaomavaraisuuden kannalta”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo kertoo.
Aluehallintovirastot antaisivat lupakäsittelyssä etusijan sellaisille uusiutuvan energian, vähähiilisen vedynvalmistuksen, teollisuuden sähköistämisen, hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen sekä akkuteollisuuden tietyille hankkeille, jotka ottavat huomioon ei merkittävää haittaa –periaatteen [2]. Hallitus on pitänyt näitä toimialoja ja hanketyyppejä keskeisinä vihreän siirtymän edistämisessä sekä puhtaan energian lisäämisessä.
”Tavoitteena on, että vihreän siirtymän investointeja käynnistettäisiin nyt ripeästi. Lupakäsittelyn sujuvoittaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että esimerkiksi hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista tingittäisiin”, ministeri Maria Ohisalo kertoo.
Hallitus lupasi kevään budjettiriihessä lisää henkilöresursseja lupakäsittelyn vauhdittamiseen sekä hallinto-oikeuksien muutoksenhaun vahvistamiseen. Lisäpanostuksia suunnataan myös sähköisen lupakäsittelyn kehittämiseen ja kunnat saavat avustuksia vihreän siirtymän lupakäsittelyn tukemiseen.
Elinkeino-, liikenne -ja ympäristökeskukset saavat lisärahoitusta 4,1 miljoonaa euroa ja aluehallintovirastot 2,5 miljoonaa euroa kolmen ja puolen vuoden ajan.
Lakiehdotuksen mukainen etusija tarkoittaisi lupahakemuksen käsittelyä nopeutetusti aluehallintovirastossa menettelyn kaikissa vaiheissa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset puolestaan edistäisivät vihreän siirtymän hankkeita ympäristövaikutusten arvioinneissa sekä niiden päätös- ja lausuntovaiheessa.
Vihreää siirtymää tukevien hankkeiden lupahakemusten käsittelyn nopeuttamisessa otetaan huomioon myös mahdollinen muutoksenhakuun kuluva aika. Tämän vuoksi hallituksen esityksessä ehdotetaan, että vihreän siirtymän investointien kannalta keskeiset valitukset käsiteltäisiin kiireellisinä hallintotuomioistuimissa vuosina 2023-2028. Tuomioistuimet käsittelisivät kiireellisenä myös valitukset, jotka koskevat energiatuotannon kannalta merkittävää asemakaavaa tai tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa. Tuomioistuimille osoitetaan tehtävään lisärahoitusta 3 miljoonaa euroa.
Laki tulisi voimaan vuoden 2023 alusta. Kuluvana syksynä varmistetaan valmistautumismäärärahan avulla ja tulosohjauksen keinoin, että etusijamenettelyn toteutus voidaan aloittaa lupaviranomaisissa mahdollisimman nopeasti.
Lisäksi aluehallintovirastojen sekä ELY-keskusten välisen yhteydenpidon merkitystä lupamenettelyn tehostamisessa korostetaan. Tätä koskeva ympäristönsuojelulain muutos on jo eduskunnan käsittelyssä.
Lisätietoja
Erja Werdi, lainsäädäntöneuvos, p. 0295 250 312, erja.werdi@gov.fi
Leena Ylä-Mononen, ylijohtaja, hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, p. 0295 250 023, leena.yla-mononen@gov.fi
[1] Vihreän siirtymän investoinneilla on keskeinen merkitys hiilineutraaliin hyvinvointiyhteiskuntaan siirtymisessä. Vihreällä siirtymällä tarkoitetaan siirtymää kohti ekologisesti kestävää taloutta ja kasvua, joka ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen vaan nojaa vähähiilisiin sekä kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin. Sillä pyritään yleisesti muutokseen, jossa talous vahvistuu vihreän teknologian, kestävän teollisuuden ja liikenteen sekä päästöjen vähentämisen kautta.
[2] EU:n määrittely kestävän kasvun toiminnasta. Periaatteen toteutumista tarkastellaan kuuden eri näkökulman kautta: 1) ilmastonmuutoksen hillintä, 2) ilmastonmuutokseen sopeutuminen, 3) vesivarojen ja merten kestävä käyttö ja suojelu, 4) siirtyminen kiertotalouteen, sisältäen jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys, 5) ympäristön pilaantumisen ehkäisy ja vähentäminen, 6) biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu. Vihreän siirtymän mukaiset toiminnot eivät saa siten lähtökohtaisesti heikentää esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintää, kiertotalouteen siirtymistä tai luonnon monimuotoisuutta.
Lähde YM tiedote.
