Vuoden lähienergiaratkaisu 2018 -kilpailu herätti suuren kiinnostuksen, kun se järjestettiin toisen kerran. Tuomaristo valitsi kilpailun voittajaksi Vuoden Lähienergiaratkaisu -sarjassa Leanheat Oy:n ja Vuoden Lähienergiaratkaisija -sarjassa Uutta avointa energia -hankkeen. Lisäksi tuomaristo myönsi kunniamaininnan Lämpöä-hankkeelle.
Lähienergialiiton toiminnanjohtaja Tapio Tuomi avasi 21.11.2018 pidetyn palkintojenjakotilaisuuden ”Liikenteestä syntyy noin viidennes ja lämmityksestä noin neljännes Suomen päästöistä. Tässä tilanteessa energiantuotannon ja –kulutuksen CO2-päästöjen vähentämisessä lämmitys ja liikenne ovat ne sektorit, joihin on erityisesti panostettava. Oli hienoa todeta, että kilpailuehdotukset keskittyivät näihin. Toinen havainto oli, että päästöjen vähentämistä haettiin energiatehokkuutta parantamalla ja energiankulutusta vähentävillä ratkaisuilla. Viime vuonna tehty ratkaisu perustaa oma sarja hankkeille ja palvelujen käyttäjille osoittautui hyväksi.”
Kansanedustaja Hanna Kosonen ja ”Näin minä tekisin eduskuntavaaleista ilmastovaalit”
Seuraavaksi kansanedustaja Hanna Kosonen (kesk.) piti alustuksen aiheesta ”Näin minä tekisin eduskuntavaaleista ilmastovaalit”. Hanna aloitti kertaamalla, että ilmastonmuutoksen vakavuus on tiedetty jo vuosikymmeniä ja erityisen paljon se on ollut esillä viimeisen kymmenen vuoden ajan.
Lokakuussa julkaistun IPCC:n raportin merkittävin asia oli se, että 1,5 asteen tavoitteeseen on kaikin keinoin pyrittävä Pariisin ilmastosopimuksen 2 asteen tavoitteen sijaan. Lisäpainoa raportin sisällölle toi se, että se on hallitusten yhteinen sanoma. Hanna ilahtui eri puolueiden reaktioista, ”Hienoa, että aihe nousi voimakkaasti kaikkien puolueiden agendalle ja keskusteluun. Ja tämä on hyvä asia”.
Hanna analysoi, että jo edelliset eduskuntavaalit 2015 voidaan luokitella ilmastovaaleiksi. Hänen kampanjassa jo silloin painotettiin ilmastoasioita ja uusiutuvaa energiaa. Politiikan ulkopuolelta tulleena hän ihmetteli silloin, miksei aiheista puhuttu enemmän – ottaen huomioon kuinka suuri rooli niillä pitäisi olla energia-alalla. Nyt näistä asioista puhutaan paljon enemmän ja näin energia-alan merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä ja kansantaloudessa tulee ihmisille selväksi.
Ilmastomuutos on kaikkia yhteiskunnan aloja leikkaava asia ja siten hyvin vaikea ja monimutkainen. Iso haaste on se, miten se saadaan kerrottua ymmärrettävällä tavalla. Sehän onnistuu yksinkertaistamalla, mutta niin ettei sorruta liialliseen yksinkertaistamiseen – populismiin ja liian raflaaviin heittoihin. Joiden takana ei ole todellisuutta.
Yhteenvetona Hanna totesi, ”Itse kerron todellisia ja realistisia toimenpiteitä. Pelkkiä tavoitteitahan on helppo heitellä. Niitä tärkeämpää ja vaikeampaa on kertoa, miten tavoitteeseen päästään. Ja tämä jää monelta muulta väliin. Olen varma, että vaaleista tulee ilmastovaalit. Ja kaikki – media, ehdokkaat, kansalaiset – kantavat vastuunsa keskustelun pitämiseksi oikeissa asioissa ja realisimi muistaen . Populismi välttäen.”
Vuoden lähienergiaratkaisu 2018 voittajaksi valittiin Leanheat Oy
Tuomariston perustelut valinnalle ovat: Leanheat täytti parhaiten kilpailun arviointikriteerit. Leanheat:n palvelu kohdistuu kaukolämmitteisten kerrostalojen lämmityksen älykkääseen säästöön – päästöjen vähentämiseen energiatehokkuutta parantaen ja asumismukavuus huomioiden. Tuomaristo kiittää erityisesti palvelua siitä, että se on tarkoitettu kaukolämmitteisille taloyhtiöille ja vuokrakerrostaloille, joille on muuten vähän palveluja tarjolla, jotka mahdollistavat parannuksia energiatehokkuuteen. On myös hyvä että palvelu ja sitä kautta hyöty skaalautuu, koska voi säätää yhtä tai useampaakin rakennusta. Palvelun digitaalisuus tekee siitä helposti skaalautuvan ja palvelun piirissä olevien asuntojen määrän suuri kasvu on osoitus palvelun kustannushyödyistä kuluttajille.
Leanheat Oy:n toimitusjohtaja Jukka Aho kertoo voittaneesta palvelusta ”Leanheat on tekoälyä hyödyntävä IoT-ratkaisu, joka valvoo, ohjaa ja optimoi kaukolämmitteisten rakennusten lämpötilaa ja kosteutta. Ratkaisumme lisää merkittävästi kiinteistöjen energiatehokuutta, tehostaa kaukolämpöyhtiöiden toimintaa ja luo asukkaille terveellisemmän sisäilmaston.”
”Soveltamalla viimeisimpiä kehitysaskeleita IoT:n ja koneoppimisen aloilta, tarjoamme markkinoiden älykkäimmän ratkaisun kiinteistöjen ylläpitoon. Täysin automaattinen ja itseoppiva järjestelmä optimoi reaaliaikaisesti sekä yksittäisiä rakennuksia että kokonaisia rakennusryhmiä. Tekoäly ja ennakoiva analytiikka mahdollistavat älykkään kiinteistöhuollon sekä uudet liiketoimintamallit toimialalle. Leanheat on rakennettu avoimeksi ja yhteensopivaksi kaikkien antureiden, taloautomaation, valvomoiden ja raportointijärjestelmien kanssa. Samanaikaisesti järjestelmä auttaa kaukolämpöyhtiöitä käyttämään energiaa tehokkaammin ja pienentämään hiilijalanjälkeään. Vuoden 2018 loppuun mennessä Leanheat on asennettu jo 100 000 asuntoon ympäri maailmaa, ja tavoitteemme on miljoona asuntoa vuoteen 2022 mennessä” Aho jatkaa.
Vuoden lähienergiaratkaisija 2018 voittajaksi valittiin Uutta avointa energiaa -hanke
Tuomariston perustelut valinnalle ovat: Käynnissä oleva energiamurros edellyttää uutta osaamista. Jotta lähienergiaratkaisuja saadaan käyttöön, tarvitaan osaavia tekijöitä. Tarvittava osaaminen on saavutettavissa täydennyskoulutuksella ja hankkeessa toteutettu avoin verkkokurssi on nykyaikainen ja tehokas tapa täydentää osaaminen uusiutuvan energian ratkaisujen osalta. Hankkeessa toteutetut osuudet “Lähes 0-energia rakentaminen” ja “Kestävät energiaratkaisut” ovat tärkeät osaamisalueet ja kurssimateriaali on korkealaatuinen.
Uutta avointa energiaa –hankkeeseen osallistui kymmenen ammattikorkeakoulua vuosina 2015-2018 ja sitä koordinoi Tampereen ammattikorkeakoulu. ”Hankkeessa tuotettiin useita kymmeniä avoimia verkkokursseja kahdesta teemasta, jotka olivat Lähes 0-energia rakentaminen ja Kestävät energiaratkaisut. Verkkokurssit ovat kenen tahansa opiskeltavissa omalta kotisohvalta”, hankkeen projektipäällikkö Miia Törmänen Tampereen ammattikorkeakoulusta kertoo. ”Kursseja varten tuotettiin liki sata opetusvideota, jotka ovat katsottavissa YouTubessa”, hän jatkaa.
”Hankkeen aikana tuotetut kurssit ja aineistot on julkaistu avoimella lisenssillä. Niitä voidaan hyödyntää sekä itsenäiseen opiskeluun että ammattikorkeakoulujen tutkinto-opetuksen tukena”, Törmänen sanoo. ”Kestävät energiaratkaisut -täydennyskoulutuksella edistetään tavoitteita, jotka liittyvät vähähiiliseen talouteen, uusiutuvan energiantuotantoon, jakeluun ja käyttöön sekä energia- ja materiaalitehokkuuteen. Näiden verkkokurssien aihepiireiksi ovat aurinkoenergia, bioenergia, lämpöpumput ja tuulivoima. Lähes 0-energiarakentamisen kokonaisuudessa voi perehtyä esimerkiksi rakennusten energiatehokkuuteen, energiatehokkuuslaskentaan, energiatehokkuusvaatimuksiin, talotekniikkaan, arkkitehtuuriin ja energiatehokkuuteen, energiatehokkaisiin rakenteisiin, energiatehokkaan rakennuksen ylläpitoon ja uusiutuvaan energiaan.” hän listaa.
”Avointen verkkokurssien tuottamisen tueksi hankkeessa rakennettiin AgileAMK-malli, joka on hyödynnettävissä myös tulevaisuudessa verkko-opetuksen kehittämiseen. Hankkeen tuotantovaihe päättyi lokakuun lopussa 2018 ja kurssit ovat opiskeltavissa tulevaisuudessakin itsenäisesti. Tekemällä aineistoihin perustuvia harjoituksia ja oman osaamisen arviointeja, voi saavuttaa osaamismerkkejä, jotka ovat digitaalisia todisteita kurssiin perehtymisestä. Tietoa näistä aiheista saa eilen julkaistusta e-kirjastamme.” Miia Törmänen kertoo.
Tuomaristo jakoi yhden kunniamaininnan: Lämpöä -hanke
Tuomaristo halusi myöntää yhden kunniamaininnan. Tuomaristo kiinnitti erityistä huomiota Lämpöä -hankkeen tutkimuskohteille: hukkalämmön hyödyntäminen ja lämmön varastointi. Hankkeessa käsitellään erittäin tärkeitä aiheita: lämmitys, vaihtoehtoiset lämmön tuotantotavat ja lämmön varastointi .
Turku AMK:n Rauli Lautkankare kertoi “Lämpöä-hankkeessa edistetään hukkalämpöjen hyödyntämisen ja lämpöenergian varastoinnin tietämystä. Yhteiskunnassamme syntyy rakennusten lämmityksestä ja teollisuuden prosesseista valtavasti hukkalämpöjä – useita Terawattitunteja vuodessa. Rahaksi muutettuna puhutaan useista miljoonista euroista. Näiden lämpöjen hyödyntäminen joko suoraan tai varastoimalla muodostaa varmasti lähitulevaisuudessa suuren liiketoimintapotentiaalin. Suomen on mahdollista olla kärkimaa lämpöenergian varastoinnissa, kun se saadaan tunnetuksi ja vaihtoehdoksi kaiken kokoiseen rakentamiseen – eikä vain Megaluokan teollisuuskohteisiin kuten ulkomailla on tehty.”
Rauli Lautkankareen esitysaineisto.
Tuomariston mielestä kilpailu toi esille hienoja palveluita, hankkeita ja toteutuksia
Palkintojenjakotilaisuudessa tuomaristo kertoi ”Oli erittäin kiinnostavaa toimia tuomariston jäsenenä. Kun tuomaristo koostuu erilaisissa rooleissa toimivista henkilöistä, niin kilpailuehdokkaiden arviointi on antoisaa. Lisäksi on mainittava, että tuntui hienolta, koska tuomaristo koostui kokonaan energia-alaa tuntevista naisista”. Vuoden Lähienergiaratkaisu 2018 -kilpailun tuomaristoon kuuluivat kansanedustaja Hanna Kosonen (kesk.), markkinointijohtaja Nina Harjula (Danfoss Editron Oy) ja dosentti Kaisa Matschoss (Kuluttujatutkimuskeskus, Helsingin Yliopisto). Tuomariston sihteerinä toimi Lähienergialiiton hallituksen sihteeri Tapio Tuomi.
”Kilpailun järjestäminen toista kertaa vahvisti kilpailun roolia lähienergiaratkaisujen tunnettuuden lisäämisessä ja tulemme järjestämään myös ensi vuonna Vuoden lähienergiaratkaisu -kilpailun”, lupasi tuomariston sihteeri ja Lähienergialiiton toiminnanjohtaja Tapio Tuomi.
Lisätiedot
Tapio Tuomi, toiminnanjohtaja, Lähienergialiitto. Tapio@lahienergia.org, 040 568 7351
Jukka Aho, toimitusjohtaja, Leanheat Oy. jukka.aho@leanheat.com, 040 738 3909
Miia Törmänen, hankkeen projektipäällikköä, Tampereen AMK. miia.tormanen@tamk.fi, 040 656 4965
Rauli Lautkankare, hankkeen projektipäällikköä Turun AMK. Rauli.Lautkankare@turkuamk.fi, 050 598 5668
Kirjoittaja
Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org
