Tässä kirjoituksessa on yhteenveto TEM:n energiatuen uusista ehdoista, YM:n rakennetun ympäristön vihreään siirtymän valtionavustuksesta, LVM:n Liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien hankintatuen muutoksista ja TEM:n myöntämistä energia-alan investointituesta.
Muutoksia energiatuen myöntämisen ehtoihin vuosina 2023-2027
Valtioneuvosto antoi 14.12.2023 asetuksen, jolla muutetaan energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuosina 2023–2027 annettua asetusta.. Asetus tulee voimaan 1.1.2024. Hallitusohjelman mukaan energiatuen myöntövaltuus olisi vuodesta 2024 lähtien vuositasolla noin 14 miljoonaa euroa. Siten tukea myönnettäisiin jatkossa vain hyvin pienelle osalle tukikelpoisia hankkeita. Tuen myöntövaltuus on viime vuosina ollut 110–250 miljoonaa euroa. Lisäksi energiahankkeita on tuettu vuosina 2022–2023 EU:n elpymis- ja palautustukivälineen kautta ns. RRF-tukiohjelmasta, jonka kokonaisvaltuus on ollut 480 miljoonaa euroa.
Energiatuen yleisenä tavoitteena on tukea hankkeita, joilla arvioidaan parhaiten voitavan edistää tulevaisuuden energiaratkaisuja uusiutuvaa energiaa koskevien vuoden 2030 EU-tavoitteiden ja vuoden 2035 kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Tuen avulla edistetään myös uusiutuvaa energiaa ja uusiutuvaa vetyä koskevia investointi- ja selvityshankkeita. Asetusmuutoksella selkeytetään vetyhankkeita koskevia säännöksiä lisäämällä uusiutuvan vedyn tai siitä jalostetun polttoaineen tuotanto asetukseen omaksi hankekategoriaksi.
Asetusmuutos mahdollistaakin nyt myös vesivoimahankkeiden tukeminen energiatuella. Lisäksi asetusta muutettiin niin, että tukiharkinnassa etusijalla ovat uuden teknologian lisäksi myös sähköjärjestelmän säätökykyä edistävät hankkeet.
Sähkö- ja lämpövarastojen sekä hukkalämmön hyödyntämishankkeiden tukemisen edellytyksiä lisätään EU:n valtiontukisääntelyn mukaisesti.
Rakennetun ympäristön vihreään siirtymään haettavissa 800 000 euroa valtionavustusta
Ympäristöministeriö on avasi 15.12.2023 hankehaun, jossa kunnat, kuntayhtymät, tutkimuslaitokset ja järjestöt voivat saada rahoitusta rakennetun ympäristön vähähiilisyyttä tai ilmastonmuutokseen sopeutumista edistäville hankkeille. Rahoitusta on haettavana 800 000 euroa ja hakuaika päättyy 28.2.2024. Valtiontuen osuus on enintään 70 prosenttia hankkeen kustannuksista.
Ohjelman soveltamisala on laaja. Hankkeet voivat käsitellä mm. tietokantoja ja hiililaskureita, suunnittelua, energiatehokkuutta tai rakentamisen prosesseja. Avustushaussa kannustetaan etenkin hankkeisiin, jotka liittyvät olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämiseen, rakennusmateriaaleihin, hiilinieluihin ja -varastoihin sekä sopeutumisen keinoihin. Hankkeiden tulosten tulee olla avoimesti hyödynnettävissä.
Hakuaika alkaa 15.12.2023 ja päättyy 28.2.2024 kello 16.00. Täältä löydät hakuohjeet ja -lomakkeen.
Käynnissä oleva haku on osa ympäristöministeriön ja Business Finlandin yhteistä vuonna 2021 alkanutta Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmaa (KIRAilmasto-ohjelma).
Ohjelmasta on rahoitettu jo yli sataa hanketta yli 30 miljoonalla eurolla. Ympäristöministeriön ja Business Finlandin rahoittamiin hankkeisiin voi tutustua kirailmasto.fi-sivustolla.
Liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien hankintatuen muutokset
Lakia sovelletaan paketti- ja kuorma-auton hankintatukeen, jota haetaan viimeistään 31.12.2024. Jatkossa tukea voi hakea myös vetykäyttöisille paketti- ja kuorma-autoille. Vetykäyttöisten paketti- ja kuorma-autojen tukeminen perustuu vuoden 2023 talousarviopäätöksiin, joten uuden tuen aloittaminen ei lisää valtion menoja.
Samalla täyssähköauton hankintatukia ja henkilöautojen muuntotukia koskevaa sääntelyä kumotaan, sillä niiden hakuaika on päättynyt. Eduskunta edellytti lausumassaan uutta hallituksen esitystä, jolla lainsäädäntöön palautetaan mahdollisuus kaasu- ja etanolikonversioiden tukiin.
Jatkossa osa kaasukäyttöisten paketti- ja kuorma-autojen tuista voidaan myöntää vähämerkityksisenä tukena nk. de minimis -asetuksen perusteella. Kaasukäyttöisten paketti- ja kuorma-autojen hankintatukea ei voida kuitenkaan myöntää yrityksille maanteiden tavarakuljetuksiin.
Puhtaan energian hankkeisiin liki 31 milj. euroa RRF-energiainvestointitukea
Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaista energiainvestointitukea energiainfrastruktuurihankkeisiin sekä teollisuuden prosessien sähköistämisen ja vähähiilistämisen hankkeisiin yhteensä noin 30,9 miljoonaa euroa, joka jakautuu 12 eri hankkeelle.
Tuettavat investoinnit liittyvät muun muassa hukkalämmön talteenottoon ja hyödyntämiseen, energiatehokkuuden parantamiseen ja teollisuuden prosessien sähköistämiseen.
”Nyt tuetuilla hankkeilla korvataan polttoon perustuvaa energiantuotantoa ja tuontipolttoaineita. Hankkeet ovat osoitus siitä, että puhtaan sähköntuotannon lisäämisellä pystymme irrottamaan teollisuutta ja kaukolämmön tuotantoa polttoon perustuvasta energiantuotannosta. Suomen pyrkimys puhtaan energian suurvallaksi mahdollistaa uusia investointeja ja vie kohti hiilinegatiivisuutta”, kertoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.
Suomen kestävän kasvun ohjelman mukaista RRF-energiainvestointitukea on aikaisemmin myönnetty kahden ensimmäisen hakukierroksen perusteella 43 hankkeelle yhteensä 344 miljoonaa euroa. Lisäksi Business Finland on myöntänyt kahdelle puhtaan vedyn IPCEI-hankkeelle yhteensä 61,3 miljoonaa euroa ja neljälle teollisuuden sähköistämishankkeelle noin 3,8 miljoonaa euroa.
Tuen myöntäminen perustuu kokonaisharkintaan ja hankkeiden väliseen vertailuun, erityistä huomiota on kiinnitetty hankkeiden toteutettavuuteen, sillä investointien tulee valmistua 30.6.2026 mennessä. Lisätietoja rahoitetuista hankkeista ja niiden yhteystiedot löytyvät tämän linkin avulla.
Lähes 90 miljoonaa euroa investointitukea yhdeksälle uuden energiateknologian demonstraatiohankkeelle
Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt investointitukea yhdeksälle uuden energiateknologian demonstraatiohankkeelle. Tukea myönnettiin yhteensä noin 90 miljoonaa euroa.
Rahoitettavat hankkeet liittyivät sähköpolttoaineiden ja biokaasun tuotantoon, hiilidioksidin talteenottoon, muuhun kuin polttoon perustuvan kaukolämmön ja höyryn tuotantoon sekä lämmön varastointiin. Tarkemmat tiedot tuetuista hankkeista löytyvät tämän linkin avulla.
Investointitukea kolmelle uuden energiateknologian demohankkeelle muun muassa hiilidioksidin talteenottoon
Hankkeet ovat Koppö Energia Oy:n uusiutuvan metaanin tuotantoinvestointi Kristiinankaupunkiin, Westenergy Oy:n hiilidioksidin talteenottolaitos Mustasaareen ja Helen Oy:n ilma-vesilämpöpumppulaitos Helsinkiin.
”On hienoa, että hiilidioksidin talteenottoon liittyvät investoinnit etenevät. Vaasan seudun Westenergyn ja Kristiinankaupungin Koppö Energian hankkeet muodostavat konsortion, jossa hiili otetaan talteen voimalan piipusta ja jalostetaan uusiokäyttöön yhdessä vedyn tuotannon kanssa. Päästötön sähköntuotanto ei riitä, vaan puhdas siirtymä tarvitsee tällaisia investointeja jalostukseen”, toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.
Koppö Energia Oy:n hankkeen uutuusarvona on uusiutuvan vedyn jalostus uusiutuvaksi nesteytetyksi metaaniksi liikennekäyttöön ja lämmön hyödyntäminen sähköntuotantoon. Päätös tehtiin ehdollisena Euroopan komission hyväksynnälle. Laitos tuottaisi noin 740 GWh nesteytettyä metaania vuodessa. Hakijan arvion mukaan CO2-päästöt vähenisivät hankkeen seurauksena noin 160 000 tonnia vuodessa.
Westenergy Oy:n hiilidioksidin talteenottolaitoshankkeelle Mustasaareen myönnettiin 20 000 000 euron investointitukea. Hanke kytkeytyy edellä mainittuun Koppö Energia Oy:n hankkeeseen siten, että suurin Mustasaaressa talteen otetusta hiilidioksidista kuljetettaisiin hyödynnettäväksi uusiutuvan liikennepolttoaineen valmistuksessa Kristiinankaupungissa.
Jätteenpolttolaitokselle suunniteltu hiilidioksidin talteenottolaitos poistaisi sen savukaasuista vuosittain noin 190 000 tonnia hiilidioksidia. Suurin osa talteen otetusta hiilidioksidista kuljetettaisiin hyödynnettäväksi uusiutuvan liikennepolttoaineen valmistuksessa.
Helen Oy:lle myönnettiin Helsinkiin suunniteltua ilma-vesilämpöpumppuinvestointiin 18 975 000 euroa. Hankkeessa toteutetaan kaukolämpöä tuottava ilma-vesilämpöpumppulaitos Patolaan. Hankkeen uutuusarvona on poikkeuksellisen alhaisessa lämpötilassa (-20 °C) kaukolämmöntuotantoon soveltuva lämpöpumppu. Laitos tuottaisi noin 211 GWh kaukolämpöä vuodessa. Tuotettu lämpö korvaisi pääosin maakaasulla, pelleteillä ja hakkeella tuotettua lämpöä.
Lähteet TEM tiedote, TEM tiedote, TEM tiedote, TEM tiedote, LVM tiedote, YM tiedote.
