Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari: ”Jokainen energiatehokkaaksi remontoitu rakennus on askel kohti Suomen energiaitsenäisyyttä”

Vihreä siirtymä on saanut tuekseen mittavat panostukset kehysriihestä sekä varautumisen ministerityöryhmän päätöksistä. Rakennusten energiaremontteihin, öljylämmitysestä luopumiseen sekä sähköautojen latausinfran rakentamiseen tarjottaviin avustuksiin on tulossa mittava, yhteensä yli 200 miljoonan euron lisärahoitus.

 

”Käsillämme olevat kriisit alleviivaavat tarvetta vahvistaa huoltovarmuutta ja omavaraisuutta sekä vauhdittaa vihreää siirtymää. Hallituksen tällä viikolla tekemät päätökset nopeuttavat merkittävällä tavalla irtautumista fossiilisesta energiasta, tukevat uuden teknologian käyttöönottoa ja vauhdittavat yksityisiä investointeja”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari.

”Rakennuksissa kuluu noin 40 prosenttia käyttämästämme energiasta. Jokainen energiatehokkaaksi remontoitu rakennus on askel kohti Suomen energiaitsenäisyyttä ja hiilineutraalia Suomea 2035. Avustukset energiaremontteihin ja öljylämmityksestä luopumiseen ovat jo saavuttaneet suuren suosion, ja olen hyvin iloinen, että niitä voidaan jatkaa ja laajentaa”, ministeri Kari sanoo.

 

100 miljoonaa euroa asuinrakennusten energia-avustukseen.

 

Asuinrakennusten energia-avustukseen kohdistetaan valtion asuntorahastosta vuosina 2022–2023 yhteensä 100 miljoonaa euroa. Määrärahalla jatketaan nykyistä asuinrakennusten energia-avustusjärjestelmää, joka sisältää mahdollisuuden tukea myös fossiilista polttoainetta käyttävästä lämmitysjärjestelmästä luopumista sekä siirtymistä matalalämpöistä kaukolämpöä tukeviin laitteistoihin osana rakennuksen energiatehokkuuden parantamista.

Asuinrakennusten energia-avustuksella kannustetaan rakennusten omistajia tekemään energiatehokkuuden parannuksia merkittävästi rakentamismääräysten minimivaatimuksia parempaan tasoon. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on myöntänyt avustusta vuodesta 2020 lähtien yhteensä 95 miljoonaa euroa 2 900 hakijalle.

Myös liikenteen sähköistymiseen ohjataan lisävaroja. Taloyhtiöille tarjottavaan sähköautojen latausinfratukeen varataan 30 miljoonan euron lisärahoitus vuosille 2022–2023. ARA on myöntänyt avustuksia vuodesta 2018 lähtien yhteensä 23,5 miljoonaa euroa lähes 1 700 hakijalle.

Vuodelle 2022 osoitetut lisämäärärahat esitetään lisätalousarviossa. ARA jatkaa asuinrakennusten energia-avustusten ja latausinfran hakemusten vastaanottamista.

 

87,3 miljoonaa euroa fossiilisesta öljy- ja kaasulämmityksestä luopumiseen

 

Öljylämmityksestä luopumista vauhditetaan ohjaamalla lämmitysremonttiavustuksiin yhteensä 72 miljoonan lisämääräraha vuosina 2022–2023. Hakemusten käsittelyn nopeuttamiseksi ELY-keskusten toimintaresursseihin lisätään 5,3 miljoonaa euroa samoille vuosille.

Pientalojen omistajille tarjottavan öljylämmityksestä luopumisen avustuksen määrärahoja lisätään ja avustuksen soveltamisalaa laajennetaan. Jatkossa tukea voi saada myös fossiilisesta kaasulämmityksestä luopumiseen, eli käytännössä maakaasulämmityksen vaihtamiseen kestävämpään lämmitysmuotoon. Samalla mahdollistetaan kaukolämpöjärjestelmään liittyminen öljy- tai kaasulämmityksestä luovuttaessa.

Öljylämmityksestä vaihtamisen avustusta on hakenut jo lähes 20 700 pientalon omistajaa, joista myönteisen päätöksen on saanut yli 11 200 hakijaa. Avustusmäärärahoja on sidottu päätöksiin reilut 44 miljoonaa euroa, ja toteutuneita remontteja on jo lähes 7 900 kappaletta. Pirkanmaan ELY-keskus on myöntänyt pientalon omistajille tarjottavaa avustusta vuodesta 2020 lähtien.

ARA:n myöntämiä avustusmäärärahoja kuntien, seurakuntien ja yhdistysten kiinteistöjen öljylämmityksestä luopumiseen korotetaan 10 miljoonalla eurolla vuonna 2022, ja avustuksen piiriin otetaan myös kaasulämmityksestä luopuminen. Lisäyksellä pyritään turvaamaan määrärahojen riittävyys.

 

Vihreän siirtymän investoinnit saavat etusijan lupakäsittelyssä

 

Vihreää siirtymää vauhdittavia investointeja koskevat lupahakemukset saavat määräaikaisen etusijan lupakäsittelyissä. Ympäristöministeriö valmistelee lakimuutosta, jonka kautta ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisten lupahakemusten käsittely saisi etusijan vuosina 2022–2025. Etusijan saavat Do No Significant Harm eli niin sanotun DNSH-periaatteen huomioivat uusiutuvan energian, vähähiilisen vedyn valmistuksen, hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen sekä akkuklusterin hankkeet. Samalla valmistellaan säännökset, joilla priorisoidaan samoihin hankkeisiin kohdistuvien valitusasioiden käsittely hallinto-oikeuksissa vuosina 2023–2027.

Valvontaviranomaisten riittämättömiä voimavaroja parannetaan ja lupakäsittelyn sähköistä asiointia kehitetään. Tavoitteeksi asetetaan, että etusijalla olevien investointien lupakäsittely kestäisi enimmillään 12 kuukautta. Lisävoimavaroilla turvataan lupakäsittelyn korkeaa laatua sekä se, ettei etusijajärjestely vaikuttaisi olennaisesti muiden hankkeiden käsittelyyn.

Aluehallintovirastot, jotka käsittelevät ympäristö- ja vesilupia, saavat yhteensä 8,5 miljoonan euron lisärahoituksen vihreän siirtymän lupakäsittelyihin vuosille 2022–2026. Voimavaralisäys tarkoittaa noin 40 henkilötyövuotta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin voimavaralisäys on vajaa 60 henkilötyövuotta. ELY:jen voimavaralisäykset jakautuvat laajasti eri lupamenettelyihin liittyviin prosesseihin ja tehtäviin sekä muun muassa tuulivoimarakentamiseen liittyviin tehtäviin.

Kunnille ja maakuntien liitoille suunnataan 3,25 miljoonan euron avustukset vihreän siirtymän investointien lupa- ja kaavoitusmenettelyjen ja tuulivoimarakentamisen vauhdittamiseksi sekä rahoitusta tuulivoimaa koskevien selvityksiin. Lisäksi valmistellaan kaksi lakimuutosta, joilla viranomaisten välistä tiedonvaihtoa lisätään investointien käynnistämiseksi.

Tiedote varautumisen ministerityöryhmästä 7.4.
YM:n tiedote varautumisen ministeriryhmästä 31.3., jossa kohdennettiin varoja ravinteiden kierrätykseen.
Hallituksen 5.4. tekemän päätöksen pöytäkirjamerkinnät, liite 1 koskee investointien vauhdittamista.

 

Lisätietoja

Ministerin haastattelupyynnöt
​​​​​​​Milja Henttonen
erityisavustaja
p. 050 599 3094
milja.henttonen@gov.fi

Juho Korpi
kehittämisjohtaja
p. 0295 250 136
juho.korpi@gov.fi

Lähde: Ym

 

Ajankohtaista

Biokaasu rekka LBG

Gasum aloittaa laajennushankkeen Riihimäen biokaasulaitoksella

Gasumin Riihimäen biokaasulaitoksella aloitetaan merkittävä mädätteen käsittelyyn keskittyvä uudistus tuotannon tehostamiseksi. Hanke on osoitus Gasumin sitoutumisesta biokaasun tuotannon lisäämiseen ja uusiutuvan energian tuomiseen markkinoille. Hanke edistää myös kierrätysravinteiden käyttöä. Pohjoismainen energiayhtiö Gasum on tehnyt investointipäätöksen 7,5 miljoonan euron hankkeesta, jonka tavoitteena on laajentaa ja parantaa nykyistä biokaasulaitosta Riihimäellä. Vuodesta 2016 toiminnassa ollut laitos tuottaa vuosittain […]