Energiatehokkuussopimuksiin liittyneet yritykset, kunnat ja kuntayhtymät ovat vuosina 2017–2023 tehneet yhteensä yli 27 000 toimenpidettä, jotka tehostavat vuosittaista energiankäyttöä noin 14,8 terawattituntia (TWh). Tehdyt energiatehokkuustoimet leikkaavat Suomen vuotuisia hiilidioksidipäästöjä yhteensä yli kolmella miljoonalla tonnilla.
”On hienoa, että sopimusten avulla on edelleen pystytty tehostamaan menestyksekkäästi energian käyttöä”, toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.
Vuosille 2017–2025 solmittuihin vapaaehtoisiin energiatehokkuussopimuksiin on liittynyt 784 yritystä ja niiden reilut 7 600 toimipaikkaa sekä 161 kuntaa ja kuntayhtymää. Sopimuksiin sitoutuneiden alojen energiankäyttö kattaa noin 60 prosenttia Suomen kokonaisenergiankulutuksesta.
Energiatehokkuuteen investoitu sopimusten piirissä lähes 1,5 miljardia euroa
Sopimukseen liittyneet ovat investoineet energiatehokkuuteen yhteensä jopa 1,5 miljardia euroa vuosina 2017–2023. Mittavimmat investoinnit energiatehokkuuteen on tehty teollisuudessa ja energia-alalla, mutta määrällisesti eniten yksittäisiä energiatehokkuustoimenpiteitä on tehty palvelu-, kiinteistö ja kunta-aloilla.
Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt energiatukea sopimuksiin liittyneiden yritysten ja yhteisöjen energiatehokkuusinvestointeihin yhteensä noin 145 miljoonaa euroa vuosina 2017–2023. Tukea on saanut yli 1 400 hanketta, jotka eivät olisi toteutuneet ilman tukea.
Tuloksia energiatehokkuussopimuksien toteutuksesta vuosina 2017–2023.
Suuri osa sopimuksiin liittyneistä on saavuttanut tavoitteensa kaksi vuotta etuajassa
Energiatehokkuussopimuksiin liittyneet ovat asettaneet itselleen vuoden 2025 loppuun mennessä sopimuksen mukaisen määrällisen energiansäästötavoitteen. Vuoden 2023 lopussa liittyneiden yhteenlaskettu energiankäytön tehostamistavoite on jo ylittynyt noin 20 prosentilla.
Energiatehokkuussopimukset perustuvat vapaaehtoisuuteen. Niillä saavutetut tulokset ovat kansallisesti merkittäviä. Kuluvalla sopimuskaudella saavutettu säästö on jopa neljä prosenttia Suomen kokonaisenergiankulutuksesta.
”Työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö ja Energiavirasto neuvottelevat parhaillaan toimialojen kanssa seuraavasta sopimuskaudesta vuosille 2026–2035. Tavoite on, että se jatkaa saumattomasti nykyistä tuloksellista toimintaa, sillä EU:n tiukentuneet energiatehokkuustavoitteet nostavat Suomelle asetettua rimaa aina vain korkeammalle”, toteaa ylijohtaja Simo Nurmi Energiavirastosta.
Mitä ovat energiatehokkuussopimukset?
Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa. Sopimusten avulla toteutetaan EU:n energiatehokkuusdirektiivin asettamia energiatehokkuusvelvoitteita ja seurataan niiden toteutumista.
Valtion ja toimialojen välisissä sopimuksissa ovat mukana mm. Elinkeinoelämän Keskusliitto, Kuntaliitto, Rakli. Tuloksia tarkemmin eri sopimusaloilta.
Lähde TEM tiedote.
