Älykäs liikkuminen on merkittävä päästöjen vähentäjä

Liikenteen päästöt muodostavat noin viidenneksen Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ja 90 % näistä päästöistä syntyy tieliikenteessä. Suomen tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä noin puolella vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen. Vuodesta 2005 vuoteen 2015 päästöt vähenivät vasta 14 %, joten lähivuosina tarvitaan paljon tekemistä.

Liikenne on erittäin merkittävä päästölähde ja päästöjen vähentämiseen Suomi ja EU ovat asettaneet kunnianhimoisia tavoitteita

Parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean Energia- ja ilmastotiekartta 2050 määrittää Suomen tavoitteeksi ilmastonmuutoksen hillinnässä ”Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta. Tavoitteen saavuttaminen on mahdollista mutta haastavaa. Haaste on suuri erityisesti energia-alalle, sillä Suomen kasvihuonekaasupäästöistä noin 80 % syntyy energian tuotannosta ja kulutuksesta, kun siihen lasketaan mukaan liikenteen käyttämä energia.”

Energia- ja ilmastostrategiassa asetetaan Suomen tavoitteeksi vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä 50 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Liikenteen osalta tavoitteiksi on asetettu mm. biopolttoaineiden energiasisällön fyysinen osuus kaikesta tieliikenteeseen myydystä polttoaineesta nostetaan 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, Suomessa olisi vuonna 2030 vähintään 250 000 sähkökäyttöistä autoa ja vähintään 50 000 kaasukäyttöistä autoa.

Suomen Ilmastopaneelin raportissa todetaan ”Liikenteen osuus päästöistä on kasvanut viime vuosina teollisuuden ja energiantuotannon päästöjen pienentyessä. Näin ollen liikenteen päästöjen kehitys korostuu arvioitaessa Suomen mahdollisuuksia saavuttaa kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet.”

Tällä hetkellä EU:n voimassa olevat päästötavoitteet vuodelle 2030 (EU Puhtaan energian paketti) ovat:

• vähintään 40% leikkaus kasvihuonepäästöistä verrattuna vuoden 1990 tasoon
  • ”Liikennepolitiikan valkoisessa kirjassa asetetaan tavoitteeksi vähentää liikennesektorin kasvihuonekaasupäästöjä 60 prosentilla vuoden 1990 tasoista vuoteen 2050 mennessä ja noin 20 prosentilla vuoden 2008 päästöihin verrattuna vuoteen 2030 mennessä. Kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat 33 prosenttia vuosina 1990–2007, mutta ovat sen jälkeen vähentyneet korkeiden öljynhintojen, autojen parantuneen polttoainetehokkuuden ja liikkuvuuden kasvun hidastumisen myötä. Tämän suuntauksen odotetaan jatkuvan vuoteen 2020, mutta vuoden 2020 jälkeen tarvitaan lisätoimia, jos valkoisen kirjan tavoitteet halutaan saavuttaa.”
  • Suomen kansallinen tavoite (Energia- ja ilmastostrategia, 2016)  ”Tehdään koko liikennejärjestelmästä pitkällä aikavälillä erittäin vähäpäästöinen. Liikenteen päästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä noin 50 prosenttia verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen. Päästövähennystoimenpiteet kohdistetaan erityisesti tieliikenteeseen, jossa päästövähennyspotentiaali on suurin.”
• vähintään 32% energiasta tulee uusiutuvista energialähteistä
  • Liikennesektorin uusiutuvan energian tavoitteeksi asetettiin 14 pros- nettia liikenteen energiankäytöstä, johon lasketaan kaikille liikenteen aloille toimitettujen, kaikkien uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian muotojen, myös maantie- ja rautatieliikennealalle toimitetun uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön energiasisältö. Kehittyneiden biopolttoaineiden alatavoitteeksi asetettiin 0.2 prosenttia vuonna 2022, 1 prosentti vuonna 2025 ja vähintään 3.5 prosenttia vuonna 2030. Ruoka- ja rehupohjaisten polttoaineiden osuus jäädytetään korkeintaan 7 prosenttiin.
• vähintään 32,5% parannus energiatehokkuudessa

Liikenteen päästövähennyksiin on monta tehokasta keinoa – joita kaikkia on käytettävä

Hyvä esimerkki tarvittavasta lähestymistavasta on Raimo Lovion kirjoitus Todellisuudessa tullaan tarvitsemaan aivan kaikkia keinoja ja siksi kannattaisi keskittyä kunkin vaihtoehdon konkreettiseen kehittämiseen keskinäisen kiistelyn sijasta. Energiamessuilla 2018 pidetty paneelikeskustelu käsitteli kaikkia keinoja tasapuolisesti. Paneelikeskustelun videot löydät täältä.

Joulukuussa 2018 Liikenne- ja viestintäministeriön johtama liikenteen ilmastopolitiikan asiantuntijaryhmä kokosi ehdotuksen toimenpideohjelmaksi, jolla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan poistaa vuoteen 2045 mennessä. Ratkaisu hiilettömään liikenteeseen löytyy nolla- ja vähäpäästöisistä autoista ja uusiutuvista polttoaineista, henkilöautojen ajokilometrien vähentämisestä ja kestävistä kulkumuodoista.

Energia- ja ilmastostrategiassa päästövähennystoimet jaetaan kolmeen kategoriaan:

1. Liikennejärjestelmätason muutokset. Toimenpiteitä ovat mm. kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksistä huolehtiminen erityisesti kaupunkiseuduilla. ”Liikenne palveluna”. Liikennekaari -lainsäädännön uudistus.
2. Ajoneuvojen energiatehokkuuden parantaminen. Toimenpiteitä ovat mm. vaikutetaan EU:n autovalmistajia koskevan lainsäädännön valmisteluun niin, että uusien henkilö- ja pakettiautojen ominaiskulutus ja -päästöt laskevat noin 30 prosenttia vuoden 2020 tasosta vuoteen 2030. Osallistutaan raskaan kaluston vastaavien raja-arvojen valmisteluun ja käyttöönottoon EU:ssa. Nopeutetaan autokannan uusiutumista Suomessa huomattavasti.
3. Uusiutuvien polttoaineiden lisääntynyt käyttö. Toimenpiteitä ovat mm. Liikenteen biopolttoaineiden energiasisällön fyysinen osuus kaikesta tieliikenteeseen myydystä polttoaineesta nostetaan 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Uusien polttoaineiden (kuten kaasu ja vety) jakeluasemaverkosto sekä sähköautojen vaatima latauspisteverkko rakennetaan Suomeen pääsääntöisesti markkinaehtoisesti. Lisäksi arvioidaan kustannustehokkaita keinoja edistää sähköautojen latausverkon ja kaasuautojen tankkausverkon laajentamista huomioon ottaen asiaa pohtineen jakeluinfratyöryhmän suositukset.

Näihin toimenpiteisiin ovat liittyneet seuraavat tuki-instrumentit: Laki henkilöautojen romutuspalkkiosta ja sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuesta sekä henkilöautojen kaasu- tai etanolikäyttöisiksi muuntamisen tuesta, sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön jakeluverkoston tukiohjelma, Avustus asunto-osakeyhtiöille sähköajoneuvojen latausinfran parantamiseen. Lisäksi EU:n asettamat määräykset autonvalmistajille pienentävät autokannan CO2-päästöjä.

Trafin vuoden 2017 lopulla teettämän kyselytutkimuksen mukaan ”Enemmistö kansalaisista pitää tärkeänä fossiilisten käyttövoimien korvaamista vaihtoehtoisilla käyttövoimilla liikenteessä”.

Henkilöautojen käyttövoimat jakautuvat seuraavasti:

Kuten luvuista näkyy, henkilöautojen osalta päästöistä puhdistettavaa potentiaalia on paljon. Ensirekisteröinneissä näkyy hieman valoa:

Tämän linkin avulla löydät tuoreimmat tilastot ajoneuvojen ensirekisteröinneistä Traficomin-sivuilta.

Näiltä sivuilta löydät lisätietoja liikkumisen puhtaista vaihtoehdoista

Sähköautot	Kaasuautot	Etanoliautot

Ilmastopaneelin Autokalkulaattori auttaa auton valinnassa

Suomen Ilmastopaneeli julkaisi joulukuussa 2019 verkkosivun, jolla voit vertailla eri käyttövoimaisten autojen elinkaaripäästöjä ja -kustannuksia. Laskuriin pääset klikkaamalla alla olevaa kuvaa tai tällä linkillä https://www.ilmastopaneeli.fi/autokalkulaattori/ Huomaa, että laskurille voi muuttaa laskentaparametreja. Laskurin käyttämät oletusarvot eivät aina kuvaa sinun tilannetta parhaiten.

Lisätietoja ja lähteet

Liikenteen ilmastopolitiikan asiantuntijaryhmän toimenpideohjelma, jolla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan poistaa vuoteen 2045

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 4/2017 23.01.2017

Energia- ja ilmastotiekartta 2050. Parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean mietintö 16. päivänä lokakuuta 2014.

Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 – Kohti ilmastoviisasta arkea (KAISU), Ympäristöministeriön raportteja 21/2017

Liikenteen päästötavoitteiden saavuttaminen 2030 – politiikkatoimenpiteiden tarkastelu Suomen ilmastopaneeli Raportti 2/2017

Trafin kyselytutkimuksen tulokset Enemmistö kansalaisista pitää tärkeänä fossiilisten käyttövoimien korvaamista vaihtoehtoisilla käyttövoimilla liikenteessä 3.7.2018

Sähkö- ja kaasuautojen kustannustehokkaat edistämiskeinot – GASELLI loppuraportti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet vuosille 2020–2030