Lähienergialiiton kymmenvuotisen taipaleen kunniaksi luotiin blogikirjoitusten sarja ”10 vuotta lähienergiaa”. Kuka olisi parempi avaamaan kirjoitusten sarjaa kuin pitkäaikainen puheenjohtajamme, professori emeritus Raimo Lovio. Kirjoituksessaan Raimo käy läpi lyhyesti aurinkosähkön yleistymisen lyhyen historian Suomessa, sekä omat kokemukset aurinkosähkön tuottajana.
Jossakin päin maailmaa paistaa aina aurinko
Vaikka nykyistä sähkökriisiä ei ratkota Suomessa aurinkosähkön avulla, aloitan tämän blogisarjan kuitenkin siitä. Jossakin päin maailmaa paistaa aina aurinko, mikä selittää sen, että aurinkoenergia (sähkö ja lämpö) lisääntyy maailmassa energiamuodoista nopeimmin.
Suomessakin edetään erityisesti aurinkosähkön osalta. Sähkökriisi on siivittänyt aurinkoinvestoinnit uusiin ennätyslukemiin. Vuonna 2022 aurinkosähköteho lisääntyy arvioiden mukaan lähes 300 MW, kun vastaava luku on ollut viime vuosina noin 100 MW.
Aurinkosähkö on kulkenut pitkän tien Suomessa
Ala heräsi henkiin 1970-luvun öljykriisien käynnistämänä ja Suomessa oli paljon teknistä osaamista jo 1980- ja 1990-luvuilla. Aurinkoenergiayhdistyskin ehdittiin perustaa jo 1970-luvun lopulla. Sähköverkkojen ulkopuoliset markkinat kasvoivat pikkuhiljaa, mutta sähköverkkoon kytketyt aurinkojärjestelmät lähtivät yleistymään vasta 2010-luvun alussa aurinkopaneelien hintojen laskettua erityisesti Saksan markkinoiden vetämänä.
Suomessa alaa edistivät ympäristöjärjestöt, tutkijat ja alan pioneeriyritykset. Sitran hanke 2010-luvun alussa vaikutti mm. siihen, että aurinkojärjestelmien sähköverkkoon kytkeminen helpottui. Sitran hanketta jatkamaan syntyi Suomen Lähienergialiitto vuonna 2013 ja vuonna 2014 Aalto-yliopiston ym. FinSolar-hanke.
Näiden ja muiden hankkeiden seurauksena aurinkosähkön verotus saatiin uudistettua vuonna 2015 hyväksi. Pitkän ponnistelun jälkeen 2020-luvulla taloyhtiöissä tuli mahdolliseksi käyttää oman aurinkovoimalan tuotantoa vero- ja siirtomaksuvapaasti myös asunnoissa, mikä mahdollistaa suurempia investointeja kerrostaloihin. Lisäksi painostus tuntitasoisen netotuksen aikaansaamiseksi koko Suomessa toteutuu ensi vuoden alussa Fingridin Datahubin avulla (lisää mahdollisuutta hyödyntää omaa tuotantoa).
Aurinkosähkön kasvun ennustaminen vuonna 2016 meni metsään, mutta hyvä niin
Vuonna 2016 Lähienergialiitto pyrki vaikuttamaan silloisen Sipilän hallituksen energiapolitiikkaan laatimalla oman skenaarionsa mahdollisesta kehityksestä eri energiamuotojen osalta. Silloin ennakoimme, että aurinkosähkön kapasiteetti vuoden 2025 lopussa voisi olla noin 1 250 MW. Ennustetta pidettiin rohkeana, koska vuoden 2016 lopussa asennettua kapasiteetti oli vain 27 MW.
Vaan kuinkas sitten kävikään? Vuoden 2022 lopussa kapasiteettia tulee olemaan jo lähes 700 MW ja nykyisten ennusteiden mukaan vuoden 2025 lopussa kapasiteettia arvellaan olevan jopa noin 2 500 MW eli kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2016 arvelimme.
Aurinkosähkön nopeutuneeseen käyttöönottoon vaikuttaa luonnollisesti sähkön kohonnut hinta. Vaikka paneeleista ja ammattitaitoisista asentajista on jopa pulaa ja hinnat ovat nousseet jonkin verran, on sähkön hinnan nousu ollut vielä rajumpaa. Tämän seurauksena aurinkosähköinvestoinnin tuotto on noussut merkittävästi.
Suomessa tähän asti aurinkosähkö on ollut kannattavaa lähinnä silloin, kun tuotettua sähköä on käyttänyt itse välttäen ostosähköön liittyviä siirtomaksuja ja veroja. Kun pörssisähkön hinta on nyt korkealla, on myös aurinkojärjestelmän tuottaman ylijäämäsähkön myynti energiayhtiöille tullut kannattavaksi.
Lähivuosina tulevat yleistymään myös suuret aurinkopuistot
Lähivuosina tulevat yleistymään myös suuret aurinkopuistot, jotka tuottavat sähköä myytäväksi normaaliin tapaan verkon kautta. Fingrid on syksyllä solminut ensimmäisen suuren aurinkovoimapuiston liityntäsopimuksen. 80 MW:n voimala rakennetaan Utajärvelle (lähes Oulun korkeudella) vuosina 2023–24. Fingrid on saanut yrityksiltä kyselyjä useista muistakin aurinkopuistoliittymistä ja ennakoi, että vuonna 2035 aurinkovoiman teho Suomessa voisi olla jopa 12 000 MW. Vuonna 2016 ennakoimme, että tehoa olisi vuonna 2035 noin 7 500 MW, mutta tässä asiassa olen mieluusti väärässä!
Itselläni on seitsemän vuoden kokemus pienestä aurinkovoimalasta omakotitalon katolla
Jos harkitset aurinkosähköinvestointia omakotitaloon, kesäasunnolle tai taloyhtiöönne, niin nyt talven pimeimpinä kuukausina siihen on hyvä perehtyä. Sähköasiat eivät ole rakettitiedettä, mutta on hyvä paneutua riittävästi ja sitten löytää luotettava hyvä yritys toteuttamaan hankkeen.
Itselläni on seitsemän vuoden kokemus pienestä aurinkovoimalasta omakotitalon katolla. Se on toiminut hyvin. Mitään ei ole tarvinnut tehdä sen jälkeen, kun asentajien pakettiauto lähti. Tuotto on ollut vuodesta toiseen se, minkä Lähienergialiiton jäsenyritys lupasi. Joskus on tullut vähän enemmän, joskus vähän vähemmän riippuen vuoden aurinkoisuudesta (aurinkopaneeli muuttaa valon sähköksi). Voimala tuottaa vuositasolla sähkömäärän, joka on lähes 20 % sähkölämmitteisen omakotitaloni kokonaiskulutuksesta. Tuotto ajoittuu maalis-lokakuulle.
Aurinkovoimalan tuottaman sähkön määrään vaikuttavat talon suunta, katon kulmakerroin ja varjostukset. Kattomateriaali ja katon korkeus vaikuttavat asennustyön hintaan. Peltisaumattu katto on edullisin vaihtoehto. Aurinkovoimala-investointi ei ole halpa, mutta sen elinikä on periaatteessa noin 30 vuotta. Tarkkaa takaisinmaksuaikaa ei voi sanoa, koska se riippuu sähkön tulevista hinnoista, mutta on runsaan 10 vuoden hujakoilla. Aurinkosähköinvestoinnin kannattavuutta kannattaa pohtia vuosituoton kautta. Jos investoin 4 000–10 000 euroa, paljonko saan sille korkoa eli mikä on tuotetun sähkön arvo vuodessa.
Turvallista on sanoa, että raha katolla tuottaa aina enemmän korkoa kuin raha pankkitilillä.
Kirjoittaja
Raimo Lovio
Lähienergialiiton kunniapuheenjohtaja, professori emeritus
Kirjoitus on alunperin julkaistu Raimo Lovion Facebook-tilillä.
