Kuluttajille on tarjolla monia erilaisia palveluja, joilla he voivat seurata kotinsa energiankulutusta erityisesti sähkön osalta. Energiayhtiöt tarjoavat esimerkiksi erillistä puhelimen kokoista seurantalaitetta, joka kertoo käyttäjälleen tietoja kodin sähkönkulutuksesta. Myös internet-selainpohjaisia palveluita on olemassa näiden seurantalaitteiden rinnalla.
Saavutetut säästöt voivat jäädä pieniksi
Tutkimusten perusteella kotitalouksien aikaansaamat säästövaikutukset vaihtelevat noin 5 – 15 prosentin välillä riippuen annetun palautteen muodosta (Darby 2006, 17; Hargreaves ym. 2013, 127). Esimerkiksi Nyborgin ja Røpken (2013, 662) tekemässä tutkimuksessa saavutettiin yksinkertaisen seuranta- ja visualisointilaitteiston avulla keskimääräisesti 10 prosentin vähennys kilowattitunneilla mitattuna vuoden mittaisen tutkimusjakson aikana. Yhtä lailla on myös mahdollista että minkäänlaisia energiankulutuksen vähennyksiä ei saada aikaan (Paetz ym. 2012, 27). Toteutuneiden säästöjen poikkeamat voivat olla palautteen muodosta riippumatta melkoisen suuria. Aikaansaaduilla vaikutuksilla on myös tapana pienentyä ajan kuluessa, kun seurannan aktiivisuus laskee esimerkiksi pieneksi koettujen hyötyjen takia.
Tiedon voimaan luotetaan – kriittisyys pidettävä kuitenkin mukana
Laitteita ja palveluja markkinoivilla tahoilla on taipumus antaa asiakkaalle arvio näiden tutkimusten yläpäästä, eli käytännössä luvataan 10–15 prosentin keskimääräisiä vähennyksiä sähkönkulutuksessa. Toteutuneet vähennykset voivat olla tätä suurempiakin, mutta myös yhtä lailla pienempiä. Huomattavaa on myös, että useissa aiheeseen liittyvissä tutkimuksissa säästöjen toteutumista on seurattu tutkijoiden toimesta esimerkiksi vuoden mittaisen jakson aikana, ja mahdollisesti annettu myös säännöllisesti opastusta energian säästöön liittyen.
Energiankulutusta havainnollistavien laitteiden vaikutus kuluttajan käyttäytymiseen on riippuvaista hyvin monesta tekijästä, kuten kotitalouden koosta, käyttäjän tai käyttäjien kiinnostuksesta sekä heidän omista tavoitteistaan. Keskimääräisestä vähennyksestä puhuminen onkin harhaanjohtavaa.
Automaatio kaiken avain?
Informaatio-ohjauksen satsaamisen sijaan kannattaisi keskittyä ohjaamaan käyttäytymistä ja kulutusta nykyistä enemmän esimerkiksi talo- ja kysyntäjoustoautomaation avulla. Tyhjästä huoneistosta tai huoneesta automaattisesti sammuvat valot ovat tästä yksi esimerkki. Tuuletusikkunat voidaan varustaa kytkimillä, jotka sulkevat huoneen lämmityspatterin siksi aikaa, kun ikkuna on auki. Vesivaraaja voidaan ohjata lämmittämään käyttövettä silloin, kun energia on edullisinta. Näin käyttäjän ei tarvitse itse nähdä jatkuvaa vaivaa toimiakseen mahdollisimman energiatehokkaasti ja taloudellisesti. Energiansäästön on oltava kuluttajalle paitsi motivoivaa, myös helppoa ja ajankäytön suhteen tehokasta.
Kirjoittanut
Timo Huomo
Aalto-yliopisto / Helsingin yliopisto
Lähteet
Darby, S. (2006). The effectiveness of feedback on energy consumption. A review for defra of the literature on metering, billing and direct displays. University of Oxford, Environmental Change Institute.
Hargreaves, T., Nye, M. ja Burgess, J. (2013). Keeping energy visible? Exploring how householders interact with feedback from smart energy monitors in the longer term. Energy Policy Vol. 52 (1), 126–134.
Nyborg, S. ja Røpke, I. (2013). Constructing users in the smart grid – insights from the Danish eFlex project. Energy Efficiency Vol. 6 (4), 655–670.
Paetz, A-G., Dütschke, E. ja Fichtner, W. (2012). Smart Homes as a Means to Sustainable Energy Consumption: A Study of Consumer Perceptions. Journal of Consumer Policy Vol. 35 (1), 23–41.
Lisätiedot
Julkaistu alunperin Smart Energy Transition -hankkeen kirjoituksena
