Ehdotettu energia-avustus on tervetullut kannuste kerrostalojen energiaremontteihin. Asukkaat, yritykset ja ilmasto kiittävät. Energia-avustuksen saajien täsmällisempi rajaaminen ja parempi tiedottaminen ei olisi hidastanut niiden energiainvestointipäätösten tekoa, joihin kotitalousvähennys jatkossakin on paras tuki-instrumentti.
Valtioneuvoston asetus asuinrakennusten energia-avustuksista vuosille 2020-2022 oli juuri lausuntokierroksella
Asetuksen taustalla on Rinteen hallituksen hallitusohjelman kirjaukset ”Otetaan käyttöön erityisesti taloyhtiöille suunnattu energia-avustusjärjestelmä, jolla tuetaan energiatehokkuuden parantamiseen sekä älykkääseen ja joustavaan energiankulutukseen tähtääviä toimenpiteitä. Avustusjärjestelmän periaatteena on, että tukea maksetaan suhteessa saavutettuihin energiatehokkuushyötyihin. Hankkeiden tulee olla kustannustehokkaita ja asianmukaisesti suunniteltuja.” sekä ”Edistetään ARA-asuntokannan perusparannuksia ja energiaremontteja ottamalla käyttöön korkotukilainaan sidottu perusparannuksen käynnistysavustus, jonka ehtona on energiatehokkuuden parantaminen. Avustuksen enimmäissuuruus on 4 000 euroa asuntoa kohden.”
Energia-avustus asetuksen sisältö pääpiirteissään
Energia-avustusta myönnetään vuosille 2020-2022 yhteensä korkeintaan 100 miljoonaa euroa. Avustus pitää käyttää asuinrakennusten korjaushankkeeseen, jonka yhteydessä tehdään energiatehokkuuden parantamiseen sekä älykkääseen ja joustavaan energiankulutukseen tähtääviä toimenpiteitä.
Avustusta voidaan myöntää asunto-osakeyhtiölle ja pientalolle. Avustusta voidaan myöntää valtion tuella rahoitettuja vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja omistaville yhteisöille.
Avustusta olisi mahdollista saada (per asunto tai omakotitalo)
- 4 000 €, kun energiatehokkuutta parannetaan rakennusluokan mukaiseen avustuksen edellyttämään tasoon.
- 6 000 €, kun energiatehokkuutta parannetaan lähesnollaenergia tasoon.
- Mutta avustus on enintään 20 % toteutuneista kokonaiskustannuksista suunnittelukustannuksineen ilman arvonlisäveroa.
- Kiinteistöalan vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimukseen liittyneelle avustus on 4 200 tai 6 200 € per asunto sen mukaan mihin tasoon energiatehokkuutta parannetaan, kuitenkin enintään 25 prosenttia toteutuneista kokonaiskustannuksista.
Avustuksen saamisen edellytyksenä oleva energiatehokkuuden parantuminen osoitettaisiin avustuksen maksamisen yhteydessä energiatodistuksella verrattuna rakennuksen rakentamisajankohdan mukaiseen tasoon.
Täsmällinen sisältö asetusluonnoksesta löytyy lausuntopalvelu.fi-sivustolla.
Energia-avustuksen kohdistamista asunto-osakeyhtiöihin on kaivattu kauan
Yleisellä tasolla olimme tyytyväisiä, että asetuksella kannustetaan yhdistelemään monipuolisesti eri uusiutuvan energian lähteitä ja erilaisia energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja. Samalla pidimme erittäin hyvä sitä, että aikaisemmin tehdyt – asetuksen tavoitteisiin tähtäävät – parannukset voidaan ottaa huomioon avustuksen kriteerien täyttymisen arviointiin. Lisäksi totesimme, että asetettu vaatimustaso on riittävän kunnianhimoisesti asetettu. Lähienergialiiton mielestä on erittäin positiivista, että asunto-osakeyhtiöt ovat oikeutettuja tukeen.
Älykkäät lämmityksenohjausjärjestelmät ovat merkittävä tekijä energiatehokkuuden parantamisessa ja Suomen vahvuuksien hyödyntämisessä. Älykkäiden lämmityksenohjausjärjestelmien osalta E-luvun laskennan ohjeistus on saatava päivitettyä niin, että niiden tuottama energiatehokkuuden parannus huomioidaan laskennassa.
Avustukseen oikeuttavien kustannusten ja maksatusehtojen osalta lausuimme, että kustannuksiin pitää laskea mukaan kaikki erilaiset rahoitustavat ja veloitusperusteet. Vaikuttaa esim. siltä, että kuukausimaksuihin perustuvia palveluja käyttäjät asunnot eivät pysty hyödyntämään avustusta kuin ainoastaan hankkeen ajan. Olisimme toivoneet, että näiden osalta kustannuksiin huomioitaisiin esim. 5 vuoden palvelu-/kuukausimaksut.
Huomautimme, että omakotitalojen sisällyttäminen tuen saajiin ei ole hoidettu heidän eikä lähienergia-alan toimijoiden kannalta oikealla tavalla. Asetusluonnoksen lausuntokierroksen aloituksen uutisointi synnytti markkinahäiriön lähienergia-alan yrityksissä – joka olisi ollut estettävissä.
Erityisesti yksinkertaisten ja kustannustehokkaiden – esim. kotitalousvähennyksen avulla tehtävät lämpöpumppu- tai aurinkosähköhankinnat – lähienergiainvestointien osalta kuluttajat siirtävät investointipäätöksen tekoa ensi vuoteen.
Ottaen huomioon kotitalousvähennyksen suuruuden (vuoden 2019 budjetissa on 455 miljoonaa euroa ja vuoden 2020 budjetissa 310 miljoonaa euroa. Veronmaksajien selvityksen mukaan kotitalousvähennyksestä käytettiin 2017 yli 85 % remontteihin), olisi ollut erittäin toivottavaa, että asetusluonnoksen perusteluissa olisi selkeästi kuvattu, että pientaloasukkaiden (erityisesti omakotitalo) osalta kotitalousvähennys on oikea tukielementti näihin investointeihin ja asetuksen energia-avustuksella tuetaan huomattavasti harvalukuisempia ja isompia energiaremontteja.
Lähienergialiiton lausunto kokonaisuudessaan.
Kirjoittaja
Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org
