Ilmastolakia uudistetaan parhaillaan. Ympäristöministeriö on avannut 15.10. kaksi verkkokyselyä, joilla kerätään kansalaisten näkemyksiä siitä, millä tavalla osallistuminen, tiedonsaanti ja oikeudenmukainen siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan tulisi huomioida uudessa ilmastolaissa. Lisäksi kerätään tietoa siitä, miten saamelaisten oikeudet tulisi kirjata ilmastolakiin.
Syksyllä 2019 järjestetyssä ensimmäisessä kansalaiskyselyssä nousi vahvasti esiin kaksi teemaa:
- kansalaisten mahdollisuus osallistua ilmastopolitiikkaan ja
- mahdollisuus saada tietoa ilmastolain suunnitelmista.
Nyt avatun kyselyn tarkoituksena on saada vielä syvällisempi ymmärrys siitä, miten kansalaisten osallistuminen ilmastopolitiikkaan ja tiedonsaanti ilmastoon liittyvistä suunnitelmista voitaisiin turvata. Lisäksi kyselyssä kartoitetaan kansalaisten ajatuksia siitä, miten siirtyminen kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa voidaan tehdä oikeudenmukaisesti.
”Voimme onnistua ilmastonmuutoksen torjunnassa vain, jos ihmiset laajasti kokevat ilmastotoimet perustelluiksi, ymmärrettäviksi ja oikeudenmukaisesti toteutetuiksi. Siksi haluamme kuulla vielä tarkemmin, miten kansalaisten osallistuminen ja tiedonsaanti voidaan laissa parhaiten toteuttaa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.
Nykyisessä ilmastolaissa ei ole erikseen mainittu alkuperäiskansan oikeuksia. Sekä Suomessa että kansainvälisesti on vakiintuneesti tunnustettu, että ilmastonmuutos vaarantaa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Ilmastolain uudistuksessa perus- ja ihmisoikeuksien tilan tarkastelulla on siksi suuri painoarvo. Erillisellä kyselyllä kerätään tietoa siitä, miten alkuperäiskansa saamelaisten oikeudet tulisi kirjata ilmastolakiin.
”Ilmastonmuutos uhkaa erityisesti saamelaiskulttuuria ja sen perinteisiä luontoon perustuvia elinkeinoja. Saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana halutaan lain uudistuksessa vahvistaa. Myös kyselyihin on mahdollisuus vastata saamen kielillä”, ministeri Mikkonen kertoo.
Kyselyihin voi vastata Otakantaa-sivustollaLinkki toiselle sivustolle. Kyselyt ovat auki 12.11.2020 asti. Vastauksista koostetaan yhteenveto, joka toimitetaan lakia valmistelevalle työryhmälle ja julkaistaan ympäristöministeriön verkkosivustolla.
Ilmastolakia uudistetaan hallitusohjelman mukaisesti
Nykyinen ilmastolaki tuli voimaan 2015. Se on puitelaki, eli se velvoittaa vain viranomaisia. Laissa asetetaan päästövähennystavoite vuodelle 2050 sekä säädetään Suomen ilmastopoliittisesta suunnittelujärjestelmästä, joka koostuu kolmesta eri suunnitelmasta: keskipitkän aikavälin suunnitelmasta vuoteen 2030, pitkän aikavälin suunnitelmasta vuoteen 2050 ja sopeutumissuunnitelmasta.
Hallitusohjelman mukaan ilmastolakia uudistetaan siten, että tavoite hiilineutraaliudesta eli päästöjen ja nielujen tasapainosta, saavutetaan vuoteen 2035 mennessä. Lakiin lisätään välitavoitteet vuosille 2030 ja 2040, ja vuoden 2050 päästövähennystavoitetta päivitetään. Ilmastolakiin sisällytetään myös kasvihuonekaasuja ilmakehästä poistavien nielujen vahvistamista koskeva tavoite. Hallituksen esityksen uudistetuksi ilmastolaiksi on määrä valmistua alkuvuodesta 2021.
Lisätietoja
Kysely osallistumisesta, tiedonsaannista ja oikeudenmukaisesta siirtymästä suomeksiLinkki toiselle sivustolle, ruotsiksiLinkki toiselle sivustolle, englanniksiLinkki toiselle sivustolle, pohjoissaameksiLinkki toiselle sivustolle, inarinsaameksiLinkki toiselle sivustolle, koltansaameksiLinkki toiselle sivustolle.
Kysely saamelaisten oikeuksista pohjoissaameksiLinkki toiselle sivustolle, inarinsaameksiLinkki toiselle sivustolle, koltansaameksiLinkki toiselle sivustolle, suomeksiLinkki toiselle sivustolle.
Ilmastolaki: erityisasiantuntija Heta-Elena Heiskanen, ympäristöministeriö, p. 0295 250 380, heta-elena.heiskanen@ym.fi
BIBU-hanke: tutkija Isak Vento, Helsingin yliopisto, isak.vento@helsinki.fi
Lähde YM:n tiedote.
