Ilmastopaneeli: Hiilineutraalius 2035 on perusteltu ja saavutettavissa oleva tavoite

metsä puita

Ilmastopaneelin tuore kannanotto: Metsien muuttuminen nielusta päästölähteeksi vaikeuttaa kiistatta Suomen ilmastolakiin kirjatun hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista, mutta ei tee siitä mahdotonta. Hiilineutraaliutta tavoittelemalla Suomi tekee reilun osansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja pitää yllä houkuttelevuuttaan puhtaiden investointien maana. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi päätöksentekijöille on tarjolla runsaasti tutkittua tietoa, jonka pohjalta on mahdollista toimia välittömästi.

Tässä tekstissä käytetään Suomen ilmastopoliittisessa keskustelussa vakiintunutta tapaa ymmärtää hiilineutraalius kaikkien kasvihuonekaasujen päästöjen ja nielujen tasapainona kasvihuonekaasuinventaarion laskentatavalla.

Hiilineutraaliustavoitteelle on pitävät perusteet

Vuodelle 2035 asetettu kansallinen hiilineutraaliustavoite ja siihen johtava nettopäästöjen (päästöt ja nielut yhteenlaskettuina) vähennyspolku vastaa Suomen oikeudenmukaista osuutta globaalista 1,5 asteen tavoitteen mukaisesta hiilibudjetista. Se on eri maiden maksukykyyn perustuvan oikeudenmukaisuusperiaatteen valossa perusteltu tavoite Suomen ilmastopolitiikalle niin ilmastotieteen kuin hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) mukaisten tarkastelujen pohjalta.

Tavoite on haastava mutta perusteltu, kun Suomi haluaa tehdä globaalisti reilun osuutensa ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Pariisin sopimuksessa lähes 200 maata, Suomi mukaan luettuna, sopi yhteiseksi tavoitteekseen rajoittaa maapallon keskimääräisen lämpötilannousun selvästi alle kahden celsiusasteen, pyrkien rajoittamaan lämpötilan nousu 1,5 asteeseen. Lisäksi sopimuksessa asetettiin tavoitteeksi saattaa ihmisperäiset kasvihuonekaasupäästöt ja nielut tasapainoon tämän vuosisadan jälkipuolella.

Hiilineutraaliuden saavuttaminen vuonna 2035 on edelleen mahdollista

Hiilineutraaliuteen tarvitaan sekä päästövähennyksiä että nieluja.

Suomessa on onnistuttu vähentämään fossiilisia päästöjä tuntuvasti vuodesta 2011 lähtien. Samanaikaisesti metsien hiilinielu on kuitenkin heikentynyt voimakkaasti. Sen vuoksi Suomen nettopäästö ei ole pienentynyt vaan jopa lievästi kasvanut viimeisten 15 vuoden aikana.

Tämä merkitsee, ettei Suomen vuotuinen vaikutus ilmastonmuutoksen etenemiseen ole tänä aikana lainkaan pienentynyt. Kysymys nettonielun vahvistamisesta ja päästöjen vähentämisestä ei ole joko–tai, sillä kiistatta molempia tarvitaan edettäessä kohti hiilineutraaliutta ja EU:n vuoden 2030 taakanjako- ja maankäyttösektorien velvoitteita.

Fossiiliset ja prosessiperäiset päästöt ovat vähentyneet lähes hiilineutraaliustavoitteen edellyttämällä tahdilla ja niiden odotetaan vähentyvän päästökauppasektorilla jopa ennakoitua nopeammin vuoteen 2035 mennessä.

Taakanjakosektorilla päästöjen vähentämistä voidaan vauhdittaa esimerkiksi liikenteen lisätoimilla. Tämä antaa hyvän pohjan edetä kohti vuoden 2030 EU-velvoitetta ja kansallista hiilineutraaliustavoitetta. Kokonaisuudessaan taakanjako- ja päästökauppasektorilla Ilmastopaneeli arvioi olevan edellytykset vähentää päästöjä selvästi alle 20 miljoonaan tonniin (hiilidioksidiekvivalenttia, Mt CO₂-ekv.) vuoteen 2035 mennessä.

Hiilineutraaliustavoitteen haaste kulminoituu maankäyttösektorin tilanteeseen

Se on nykyisin toisenlainen kuin tavoitetta määrittäessä oletettiin. Suomen maankäyttösektori on uusimman arvion perusteella ollut 12 miljoonan tonnin päästölähde vuonna 2023.

Ihminen aiheuttaa maankäyttösektorilla myös sellaisia päästöjä, jotka ovat vaikutuksiltaan täysin verrattavissa fossiilisiin päästöihin. Ojitettujen suometsien ja turvepeltojen maaperästä sekä maankäytön muutoksesta vapautuu Suomessa kasvihuonekaasupäästöjä vuosittain noin 25 miljoonaa tonnia.

Mitä enemmän maankäyttösektorin päästöjä vähennetään muilta osin, sitä vähemmän tarvitaan hakkuiden maltillistamista. Mikäli esimerkiksi polttoon ohjautuvan runkopuun määrää vähennetään tuntuvasti, nielu kasvaa merkittävästi ilman, että metsäteollisuuden raaka-ainesaatavuus heikkenee. Nielun vahvistamisen kannalta olennaista on, ettei edellä esitetyillä toimilla saavutettu pienempi puuntarve johda samassa määrin lisääntyvään muuhun puun käyttöön.

Kustannustehokkuus huomioiden maankäyttösektorin edulliset toimet kannattaa ottaa mahdollisimman pian täysimääräisesti käyttöön

EU:n ilmastopaneeli arvioi, että maankäyttösektorin nielujen kustannus on 10–50 euroa per hiilidioksiditonni, kun se teknologisilla (toisin sanoen teknisillä) hiilinieluilla on noin 100–1 000 euroa. Jos teknologisia nieluja halutaan toteutettavan merkittävissä määrin vuoteen 2035 mennessä, investointien suunnittelu tulee aloittaa viimeistään nyt. Teknologisten nielujen toteutuminen vaatii kannustimia.

Toteuttamalla ilmastotoimet kotimaassa niiden taloudelliset ja työllistävät vaikutukset hyödyttävät Suomea ja suomalaisia.

Hiilineutraalius on välitavoite, jossa maankäyttösektorilla on tärkeä tehtävä

Hiilineutraali Suomi 2035 sitoo ilmakehästä yhtä paljon kasvihuonekaasuja kuin sinne päästää. Tämä on tärkeä askel kohti hiilinegatiivisuutta, jolloin Suomi sitoo kasvihuonekaasuja ilmakehästä enemmän kuin niitä päästää.

Globaalisti hiilinegatiivisuuteen siirtyminen on välttämätöntä, jotta maapallon keskilämpötilan nousu saadaan ensin pysäytettyä ja sen jälkeen käännettyä laskuun.

Hiilinegatiivisuus edellyttää, että ilmakehään jo päässeitä kasvihuonekaasuja sidotaan takaisin sekä varastoidaan pysyvästi ja riittävästi pois hiilenkierrosta esimerkiksi teknologisilla hiilinieluilla.

Erityisesti lähivuosina maankäyttösektorin nielun vahvistaminen on kuitenkin välttämätöntä, jotta hiiltä saadaan sidottua riittävästi ilmakehästä maapallon keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi, kun teknologisia hiilinieluja ei ainakaan toistaiseksi ole merkittävissä määrin saatavilla. Tätä korostaa myös EU:n ilmastopaneeli.

Hiilineutraaliustavoite on kauaskatseista politiikkaa

Hiilineutraaliuden tavoittelu tekee Suomesta houkuttelevan investointiympäristön puhtaan teknologian hankkeille ja tuo Suomelle uusia kasvumahdollisuuksia. Se voi vaikuttaa myönteisesti tuottavuuteen ja julkisen talouden kehitykseen. Toteutuakseen tämä kuitenkin vaatii johdonmukaista politiikkaa.

Monet ilmastotoimet esimerkiksi maankäyttösektorilla ovat monihyötyisiä – niillä parannetaan paitsi ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden, vesistöjen, maaperän ja muun ympäristön tilaa myös maa- ja metsätalouden kannattavuutta.

Johdonmukainen hiilineutraaliuden tavoittelu edesauttaa oikeudenmukaista ja ennakoitavaa siirtymää kohti vähähiilistä yhteiskuntaa, kun toimijoilla on selkeä kuva siitä, mihin suuntaan ollaan menossa. Siirtymä on kaikilla alasta riippumatta joka tapauksessa edessä.

 

Lähde Ilmastopaneelin tiedote.

Ajankohtaista

meri tuulivoimala merituulivoima

Flexens menestyi Business Finlandin kasvumoottorikilpailussa

Ilmakehän hiilensidonnan markkinat, älysatama, tekoälyn markkinapaikka ja uusiutuvan energiatuotannon yhteiskuntamittakaavan uudet ratkaisut veivät potin, kun päätettiin Business Finlandin kasvumoottorikilpailutuksen voittajista. Kilpailutuksen voittivat Compensate, Awake.AI, Silo.AI sekä Flexens. Voittajaprojektien arvioidaan synnyttävän yhteensä lähes 6 miljardia euroa uutta liikevaihtoa Suomeen, yli 9 miljardin euron edestä uutta vientiä ja lähes 100 000 uutta työpaikkaa kymmenen vuoden aikana.   […]