Hallituksen tänä vuonna laatimat energia- ja ilmastostrategian luonnos ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman luonnos osoittavat, että nykyiset ilmastotoimet eivät ole riittäviä. Ilmastopaneeli ehdottaa poliittisten päätösten tekijöille esimerkiksi liikenteen sähköistymisen edistämistä vero-ohjauksella sekä metsien hiilinielua vahvistavien käytäntöjen kirjaamista metsälakiin.
Suomen nettopäästöjen vähentäminen edellyttää toimia. Niitä tarvitaan erityisesti maankäyttösektorin hiilinielun palauttamiseksi ja taakanjakosektorin riittävän kehityksen varmistamiseksi. Ilmastopaneelin 20.10.2025 julkaisemat suositukset ovat nopeasti käyttöön otettavia keinoja kuroa kuilua kansallisiin tavoitteisiin ja EU-velvoitteisiin. Samalla on tarvetta edistää uusia puhtaan, vihreän siirtymän liiketoimintamalleja.
Lisätoimet ehtivät vielä mukaan ilmastopolitiikan keskeisiin asiakirjoihin
Suomen ilmastopaneelin lakisääteisiin tehtäviin kuuluu muun muassa antaa lausuntoja ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvistä ilmastopolitiikan asiakirjoista. Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman luonnosten perusteella Suomen nykyiset ja luonnoksissa linjatut ilmastotoimet eivät ole riittäviä.
Sen vuoksi Ilmastopaneeli on nyt koonnut lausunnoissaan esittämänsä lisätoimet politiikkasuosituksiksi.
”Vaalikausien yli ulottuva politiikkajohdonmukaisuus on ilmastopolitiikan uskottavuuden ja vaikuttavuuden edellytys. Ennakoivilla ja kustannustehokkailla ilmastotoimilla pystytään tavoitteiden saavuttamisen lisäksi varmistamaan vihreiden liiketoimintamahdollisuuksien toteutuminen”, toteaa Ilmastopaneelin puheenjohtaja, tutkimusprofessori Jyri Seppälä.
Suunnitelma- ja strategialuonnokset ovat parhaillaan valtioneuvoston täydennettävinä ja viimeisteltävinä. Vielä on mahdollista sisällyttää lopullisiin suunnitelmaan ja strategiaan nämä Ilmastopaneelin monitieteistä asiantuntemusta hyödyntäen laaditut politiikkasuositukset. Niissä kerrotaan toimenpidealueet, joissa Suomen tulee tehdä poliittisia päätöksiä, jotta päästöjen ja ilmastotavoitteiden välistä kuilua saadaan kurottua.
Taloudellisia ohjauskeinoja ja monihyötyisiä toimenpiteitä
Ilmastopaneelin uudessa julkaisussa Keinoja kuilun kuromiseksi Suomen ilmastopaneelin politiikkasuositukset 2025 on suosituksia taakanjakosektorille (liikenne, maatalous ja työkoneet), maankäyttösektorille, päästökauppasektorille ja teknologisiin investointeihin.
Liikenne on taakanjakosektorin suurin päästölähde, ja sähköistymisen nopeuttaminen on kustannustehokkain tapa vähentää liikenteen päästöjä. Ilmastopaneeli suosittelee liikenteen ilmastotoimiksi muun muassa hiilidioksidiperusteisten auto- ja ajoneuvoveron nostamista.
”Liikenteen sähköistymisen ja kestävien kulkutapojen edistämisellä voidaan vähentää päästöjä ja samalla pienentää liikenteen kustannuksia sekä julkisen talouden kestävyysvajetta. Seuraavan auton pitää olla sähköauto ja mieluiten sähkölinja-auto”, sanoo Ilmastopaneelin jäsen, professori Heikki Liimatainen.
Päästökauppasektorin päästöt ovat vähentyneet nopeasti erityisesti energiasektorilla
Huomion tulisikin keskittyä puhtaan sähköntuotannon lisäämisen lisäksi päästökauppasektorin teollisuuden rakennetta uudistavien puhtaiden investointien toteutukseen esimerkiksi päästökauppatuottoja käyttämällä.
Teknologisia hiilinieluja ja hiilidioksidin hyötykäyttöä tuotteisiin tarvitaan ilmastotavoitteiden saavuttamiseen etenkin pidemmällä aikavälillä, joten Ilmastopaneeli suosittelee tukemaan bioperäisen hiilidioksidin teknistä talteenottoa. Tällaisen teknologian ratkaisujen liiketoimintapotentiaalin vuosittainen arvo voi liikkua arvioiden mukaan jopa useissa miljardeissa euroissa.
”Ennakoitavan sääntely-ympäristön ohella oikein kohdennetut yritystuet ja innovaatiorahoitus edistävät myös Suomen kilpailukykyä globaalisti ja EU-vertailumaiden rinnalla. Suomen on tärkeää edistää teknologisten nielujen tunnistamista EU:n ilmastopolitiikassa ja päästökaupassa”, kertoo Ilmastopaneelin jäsen, erikoistutkija Kati Koponen.
Lähde Ilmastopaneelin tiedote.
