Suomen Lähienergialiitto kiittää Työ- ja elinkeinoministeriötä mahdollisuudesta antaa lausunto loppuraportin sisältöön.
Suomen Lähienergialiiton tavoite on tehdä hajautetun uusiutuvan energian tuottamisesta ja hyödyntämisestä mahdollisimman vaivatonta. Tavoitteen toteutumisen kannalta on harmillista, että tässäkin loppuraportissa jätetään energian kuluttajista asukassektori passiiviseen kuluttajan rooliin.
Lähienergialiiton mielestä loppuraportti on hyvä ja perusteellinen selvitys uusiutuvan energian tukijärjestelmien vaihtoehdoista, niiden toteuttamis kelpoisuudesta.
Lähienergialiitto pitää hyvänä loppuraportissa esitettyjä näkökohtia:
- luotava tukijärjestelmä on teknologianeutraali, kohtelee tasapuolisesti eri kehitysvaiheessa olevia teknologioita ja eri kokoluokan toimijoita.
- Lähienergialiitto pitää tutkituista tukimuodoista parhaana tarjouskilpailuun perustuvaa tuotantotukijärjestelmää teollisen mittakaavan osalta. Se on kustannustehokkain tuottajan, kuluttajan ja valtion kannalta.
- Lähienergialiitto näkee tärkeänä, että liitteessä 1 esitetty mahdollisuus pientuottajien osallistumisesta tarjouskilpailuun yhteisellä tarjouksella toteutuu tulevassa tukijärjestelmässä.
Lähienergialiiton mielestä näihin Lähienergialiiton kannalta tärkeisiin asioihin ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota loppuraportissa:
- tukijärjestelmien hyötyjen vaikutusta uuden liiketoiminnan syntymiseen, työllisyyteen ja vientiin ei ole arvioitu. Lähienergialiiton mielestä uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden aloilta löytyy suuria mahdollisuuksia kasvattaa liiketoimintaa, työllistää enemmän ja kasvattaa Suomen vientiä.
- Liitteessä 1 esitetyn pientuottajien osallistuminen tarjouskilpailuun. On syytä varmistaa, että tarjouskilpailuun osallistuminen on suhteutettu pientuottajien käytössä oleviin resursseihin. Kansainvälisiä esimerkkejä hyvistä toteutustavoista löytyy esim. Ranskasta ja Kaliforniasta (kts. Ecofys “Design features of support schemes for renewable energy” s68-70)
- Liite 1 esitetty kelpoisuusvaatimus tarjouskilpailuun osallistumiseksi “i) voimalaitos olisi lähtökohtaisesti kokonaan uusi .. Käyttöikänsä päässä olevien voimalaitoshankkeiden sisällyttämistä tukijärjestelmään tulisi vielä selvittää, jos käytettävät osat ovat olennaiselta osin uusia (ns. ”repowering”)” pitää selventää niin, ettei olemassa olevaa uusiutuvan energian kapasiteettia poistu ja olemassa oleva tuotantopotentiaali pystytään tehokkaasti hyödyntämään, erityisesti vesivoimaloiden kohdalla. Olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntäminen uusiutuvan energian tuotannon lisäyksessä pitäisi kaiken järjen mukaan olla kustannustehokasta ja kansantaloudellista tuhlausta säästävää. Toisaltaan Suomessa on käytännöllisesti koko minivesivoimasektorin nykyiset vesivoimalaitokset lopettamisuhan alla heikon kannattavuuden takia. Laitosten yhteenlaskettu teho on 33 MW ja vuotuisen EU-normalisoidun energian nettotuotanto on 129 GWh. Sähköverkon pitkän tähtäimen kannalta etuna on myös tuotantolaitosten hajautettu sijainti. Tehtävän selvityksen yhteydessä otettava säätövoiman kehittämispotentiaali huomioon.
Työryhmän toimeksianto on rajattu loppuraportissa kuvatulla tavalla, mutta haluamme tuoda esiin, että myös asukassektorilla ja maatiloilla on yleisesti tärkeä rooli Suomen sähköjärjestelmän tulevaisuuden kannalta. Nämä toimijat investoivat mittavasti energiatehokkuuteen, uusiutuvan energian tuotantoon (esim. lämpöpumput ja aurinkosähkö) sekä sähkön käyttöä talvikautena vähentäviin lämmitysratkaisuihin. Jotta asukkaat saadaan mukaan energiaremonttiin, uusiutuvan energian käytön lisäämisessä ja energiatehokkuuden lisäämisessä olisi tehokkaampaa osoittaa tukea myös asukassektorille, koska ARA:n energia-avustus ei ole käytettävissä vuonna 2016. Vuoden 2011 kokemus energia-avustusten vaikutuksista olivat positiivisia: yhteensä 30 miljoonan euron avustusten myötä liiketoimintaa syntyi uusiutuvaan lähienergiaan 150 miljoonalla eurolla, josta kotimaisen työn osuus oli merkittävä. Samalla valtion saamat alv-tulot ylittivät avustuksen määrän.
Esimerkiksi haluamme tuoda esiin että sähköverkosta riippumaton lämmönlähde on tarpeellinen osa suomalaisen pientalon lämmitysjärjestelmää. Se auttaa säästämään energiakustannuksissa ja tuottaa lämpöä sähkökatkostenkin aikana. Taittaessaan sähkön kulutushuippua pakkaskausilla se vähentää tuontisähkön tarvetta ja parantaa maamme huoltovarmuutta. Suomessa on lämmityskäytössä 2,2 miljoonaa tulisijaa. Pientalojen koko lämmitysenergiasta polttopuu muodostaa noin 40 %. Polttopuulla tuotettu energiamäärä on noin 15 TWh. VTT:n tutkimusten mukaan varaavalla tulisijalla on mahdollista tuottaa puolet kodin lämmitykseen tarvittavasta energiasta rakennuksen energiatehokkuudesta riippumatta. Tutkimusraportti ”Tulisijojen lämmönluovutus ja hyötysuhteet erilaisissa käyttötapauksissa” on julkaistu VTT:n sähköisissä julkaisuissa osoitteessa http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2014/T191.pdf. Hyödyntämällä erilaisia hybridijärjestelmiä voidaan pientalon vuotuinen sähkökulutus laskea alle 20 %:iin.
Jatkossa energiatukia kehitettäessä olisi tärkeää, että TEM:n, YM:n ja MMM:n tuet käytäisiin läpi niin, että kaikki investointikohteet tulisivat tasapuolisesti huomioon otetuksi.
Lähienergialiitto kannattaa uusiutuvan energian käyttöä lisääviä ja energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä ja tukimekanismeja.
Lisätietoja
Järjestöpäällikkö Tapio Tuomi, puh. 040 568 7351, tapio(at)lahienergia.org
Varapuheenjohtaja Jussi Hirvonen, puh. 050 500 2751, jussi.hirvonen(at)sulpu.fi
