Suomen ilmastopaneeli julkaisi muistion, josta löydät perustelut ilmastopolitiikan tarpeellisuudelle. Ilmastotoimien toteuttaminen on välttämätöntä, sillä ilmastonmuutos aiheuttaa vakavia ja laaja-alaisia haittoja ihmisille, luonnolle ja yhteiskunnille. Toimet ovat kiireellisiä: jokainen viivytys lisää inhimillistä kärsimystä, taloudellisia kustannuksia ja riskiä peruuttamattomista muutoksista. Valtioiden velvollisuus toimia perustuu kansainväliseen oikeuteen ja ihmisoikeussopimuksiin, ja se koskee kaikkia maita riippumatta päästöjen määrästä, sillä ilmastonmuutoksen hillintä on yhteinen globaali vastuu.
Julkaisun ”Miksi tarvitaan ilmastopolitiikkaa?” tavoitteena on koota yhteen Suomen ilmastopaneelin tutkijoiden monitieteinen ymmärrys siitä, miksi ilmastopolitiikkaa tarvitaan ja miksi ilmastolain tavoitteet kannattaa toimeenpanna
Muistio tarjoaa kansantajuiset ja perustellut näkökulmat ilmastotoimien monihyötyisyyteen
Erityisesti tilanteissa, joissa ilmastotoimien tarpeellisuutta kyseenalaistetaan. Muistio sisältää näkökulmia terveys-, turvallisuus-, talous- ja luontohyötyihin, joita ilmastotoimilla saavutetaan ilmastonmuutoksen hillinnän ohessa.
Ilmastopaneelin asiantuntijanäkemykset tukevat päätöksentekoa ja vahvistavat yhteiskunnan kykyä vastata ilmastonmuutoksen tuomaan murrokseen oikeudenmukaisesti ja kestävästi.
Enemmistö suomalaisista kannattaa ilmastotoimia hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi
Eroavaisuuksia näkemyksissä on esimerkiksi puoluekannatuksen, sukupuolen ja koulutustaustan perusteella, mutta kaiken kaikkiaan suhtautuminen ilmastotoimiin on vuosien mittaan muuttunut myönteisemmäksi ja jyrkin erimielisyys on vähentynyt.
Vuoden 2025 ilmastobarometrin mukaan suomalaisista 75 prosenttia näkee, että ilmastokestävät ratkaisut parantavat hyvinvointia. Osuus on kasvanut peräti kymmenen prosenttiyksikköä kahdessa vuodessa.
Hajautettu energiajärjestelmä tarjoaa suojaa kansainvälisille häiriöille
Energiasiirtymä, eli siirtyminen pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä, vähentää riippuvuutta geopoliittisesti epävakaista alueista sekä kansainvälisten kauppaketjujen häiriövaikutuksia. Siirtyminen hajautettuun ja osin uusiutuvaan energiaan perustuviin järjestelmiin voi myös pienentää erilaisten tahallisten, ilmastonmuutoksen tai teknisten häiriöiden aiheuttamien vaikutuksien laajuutta. Koska hajautetussa rakenteessa tuotantoyksiköt ovat luonteeltaan pienempiä, häiriöt ovat pienempiä ja usein myös nopeammin korjattavissa. Tämä parantaa järjestelmän resilienssiä ja edistää siten kokonaisturvallisuutta.
Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät, kun fossiilisia polttoaineita käytetään vähemmän
Tämä voi tapahtua viidellä tavalla:
- siirtymällä autoilusta kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen sekä tiekuljetuksista raide- ja vesikuljetuksiin,
- vaihtamalla autojen käyttövoima polttomoottorista sähkömoottoriin,
- vaihtamalla polttomoottorin fossiilinen polttoaine kestävään uusiutuvaan tai synteettiseen polttoaineeseen,
- valitsemalla energiatehokas ajoneuvo, ja
- vähentämällä liikkumis- ja kuljetustarvetta.
Nämä kaikki keinot kolmatta lukuun ottamatta alentavat samalla kotitalouksien ja logistiikan kustannuksia. Myös kolmannessa keinossa uusiutuvaan polttoaineeseen vaihtaminen alentaa kustannuksia, kun siirrytään biokaasuun, mutta kasvattaa merkittävästi kustannuksia, jos siirrytään uusiutuvaan dieseliin tai synteettisiin polttoaineisiin.
Suomi on toistaiseksi säästynyt vakavilta ilmastonmuutoksen seurauksilta
Niiden mahdollisuus kuitenkin kasvaa mitä huonommin päästöjä onnistutaan rajoittamaan 1,5 asteen tavoitteen mukaisesti. Epäonnistuminen ilmastonmuutoksen hillinnässä lisää keikahduspisteiden todennäköisyyttä tulevaisuudessa, millä olisi myös Suomessa erittäin vakavia seurauksia. Vaikka ilmastonmuutoksen seuraukset kehittyvät alueellisesti eri tavoilla, kukaan ei ole voittaja pidemmällä aikavälillä.
Ilmastonmuutoksen haitalliset seuraukset maapalolla kasvavat nopeasti lämpenemisen pidemmän ajan keskiarvon ylittäessä 1,5 asteen rajan, minkä takia jokaisen asteen kymmenyksen rajoittamisella keskilämpötilan muutoksessa on suuri merkitys.
Suomessa poikkeuksellisia hellejaksoja (vähintään kolme viikkoa) on esiintynyt vuonna 1961 alkaneella mittausjaksolla vain 2000-luvulla, mukaan luettuna vuoden 2025 ennätyksellinen 22 päivän jakso, jolloin päivän ylin mitattu lämpötila Suomessa on ollut yli 30 astetta.
Jokaisen maan on kannettava kortensa kekoon
Yksittäisen maan vastuu ilmastotoimista ja 1,5 asteen lämpötilarajasta riippuu esimerkiksi nykyisistä ja historiallisista (kumulatiivisista) kasvihuonekaasupäästöistä, kehitystasosta ja muista kansallisista olosuhteista. Maiden oikeudelliseen vastuuseen ei sen sijaan vaikuta se, miten suuri tai pieni niiden osuus on globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä. Vaikka maan päästöjen osuus olisi vain pisara meressä, sen on kannettava oma osuutensa kollektiivisesta vastuusta.
Ilmastotoimet tarjoavat Suomen talouden menestyksen avaimet
Johdonmukainen, selkeä ja pitkäjänteinen ilmastopolitiikka tekee Suomesta houkuttelevan investointiympäristön puhtaan teknologian hankkeille ja tuo Suomelle uusia kasvumahdollisuuksia. Ennakoitavan sääntely-ympäristön ohella oikein kohdennetut yritystuet ja innovaatiorahoitus edistävät Suomen kilpailukykyä globaalisti ja EU-vertailumaiden rinnalla.
Ilmastomuutosta kannattaa hillitä kotimaisin toimin sen sijaan, että esimerkiksi ostetaan ulkomailta päästövähennysyksiköitä. Tällöin toimien työllisyysvaikutukset ja rahat jäävät kotimaahan luoden uusia kasvumahdollisuuksia. Kotimaassa tehtävät hillintätoimet ovat joka tapauksessa edessä tavoitteiden kiristyessä. Niiden toteuttaminen ajoissa – niin ilmastonmuutoksen hillinnän kuin sopeutumisen osalta – tulee edullisemmaksi kuin viivyttely.
Lähde Ilmastopaneelin tiedote.
