Kysyntäjousto hyödyttää kaikkia sähkön käyttäjiä ja laskee sähkön hintaa

Kysyntäjoustosta hyötyvät kaikki sähkön käyttäjät. Suomessa on merkittävästi joustavia kuormia esimerkiksi sähkölämmityskohteissa. Kysyntäjousto laskee kaikkien sähkönkäyttäjien hintaa.

Sähkön hinta tukkusähkömarkkinoilla määräytyy kulutuksen ja tuotannon perustella osto- ja myyntitarjousten mukaan (ks. kuva). Joustavamman kysynnän myötä kulutusta voidaan siirtää edullisemmille tunneille, jolloin kulutuksen painoarvo hinnanmuodostuksessa kasvaa. Kysynnän pienentyessä hinta laskee kaikilla asiakkailla, eikä ainoastaan kulutustaan pienentäneillä.

 

Sähköenergian markkinahinta muodostuu kalleimman tuotantomuodon marginaalihinnan perusteella (osto- ja myyntitarjousten mukaan). Kun kysyntä pienentyy, hinta laskee kaikilla sähkön käyttäjillä, ei ainoastaan kulutustaan pienentäneillä.
Sähköenergian markkinahinta muodostuu kalleimman tuotantomuodon marginaalihinnan perusteella (osto- ja myyntitarjousten mukaan). Kun kysyntä pienentyy, hinta laskee kaikilla sähkön käyttäjillä, ei ainoastaan kulutustaan pienentäneillä.

Huippukuormitustilanteessa kysyntäjoustolla voidaan turvata tehon riittävyys, ja myös normaalitilanteissa kulutuksen pienentäminen vähentää kapasiteettitarvetta sekä sähkön tuotannossa että verkoissa. Kysyntäjoustolla voidaan parantaa energiajärjestelmän luotettavuutta ja resurssitehokkuutta sekä pienentää kustannuksia. Samalla kysyntäjousto edistää uusiutuvan energian integrointia ja vahvistaa kuluttajan roolia sähkömarkkinoilla. Kaikki nämä tekijät tuovat suoria tai välillisiä hyötyjä sähkön käyttäjille.

Suomessa kysyntäjoustoa on toteutettu jo pitkään sähkölämmityksen yösähköohjauksena. Sähkölämmityksen tehontarve Suomessa on suurempi kuin tämän hetkinen ydinvoimakapasiteetti. Sähkölämmitystä on mahdollista ohjata lyhytaikaisesti pois päältä siten, ettei asukas sitä käytännössä edes huomaa, kun hyödynnetään rakennuksissa luontaisesti olevia lämpövarastoja. Sähkölämmityksen ohella hyviä kysyntäjouston resursseja ovat käyttöveden lämmitys, lämpöpumput, ilmanvaihto, jäähdytys, kylmälaitteet; käytännössä kaikki sähkönkäyttökohteet, joissa varastoidaan energiaa jossain muodossa. Tulevaisuudessa sähköautot tulevat olemaan erinomainen joustoresurssi järjestelmälle.

Kaikkialla jousto tapahtuu pääosin automaatioon perustuen. Kuluttajan aktiivisuutta tarvitaan lähinnä investointipäätöksessä, joten kysyntäjousto on vaivatonta ja helppoa. Kysyntäjoustoinvestointeja tulisi edistää taloudellisin kannustein, normiohjauksella ja informaatiolla. Kysyntäjouston merkitys Suomen sähköjärjestelmälle on suuri. Kysyntäjouston edistäminen edesauttaa kotimaisen sähköjärjestelmän toimintaa, uusiutuvan energian hyödyntämistä sekä suomalaisten kysyntäjoustoyritysten vientiliiketoimintaa.

Kirjoittanut

Samuli Honkapuro
Professori
Lappeenrannan teknillinen yliopisto

 

Samuli Honkapuron muita kirjoituksia kysyntäjoustosta

Kysyntäjouston avulla tuuli- ja aurinkovoimaa voidaan lisätä voimakkaasti

Suomi on globaalisti kysyntäjoustoteknologian johtava maa

Julkaistu alunperin Smart Energy Transition -hankkeen blogikirjoituksena.

Ajankohtaista

Lämpöpumpputilasto 2019

Lämpöpumpuilla huippuvuosi: myynti hipoi jo 100 000 pumppua ja miljoonan pumpun rajapyykki rikottiin

Lämpöpumppujen myynti kasvoi 30% ja euromääräisesti vieläkin enemmän. Viime vuonna asennettuun 98 000 lämpöpumppuun investoitiin yli 600 miljoonaa.  Miljoonan asennetun lämpöpumpun raja rikottiin viime vuonna. Kokonaislämpöpumppuinvestoinnit ovat jo noin 6 miljardia. Lämpöpumppujen kokonaisenergiantuotanto on jo reilusti yli 10 TWh/a, mikä vastaa 15 % Suomen asunto ja palvelurakennuskannan lämmityksestä.  Huomion arvoista on, että tämän valtavan investoinnin […]