Kysyntäjouston avulla tuuli- ja aurinkovoimaa voidaan lisätä voimakkaasti

Suomi on edelläkävijä kysyntäjoustoinfrastruktuurissa ja sähkömarkkinoiden kehityksessä. Kysyntäjoustolla parannetaan koko energiajärjestelmän resurssitehokkuutta ja edistetään uusiutuvan energiantuotannon integrointia.

Sähköjärjestelmässä tuotannon ja kulutuksen tulee olla joka hetki tasapainossa. Kulutuksen muuttuessa tuotettavan sähkötehon tulee siis muuttua saman verran. Energiajärjestelmässä on yhä enemmän tuotantomuotoja, joiden säätäminen on teknisesti vaikeaa tai taloudellisesti kannattamatonta, kuten sääriippuva tuuli- ja aurinkovoima sekä tasaisella teholla ajettava ydinvoima. Jotta sähköjärjestelmän tehotasapainoa voidaan ylläpitää jatkossakin, tarvitaan sähkönkulutuksen ohjausta eli kysyntäjoustoa. Kysyntäjousto on hyvin kustannustehokas vaihtoehto voimalaitoksille, joita käytetään ainoastaan säätökapasiteetiksi.

Kun sähköenergiaa tuotetaan tuuli- tai aurinkovoimalla, fossiilisia polttoaineita ei tarvita. Tällöin energiantuotannosta ei synny suoria päästöjä ja myös sähköntuotannon muuttuvat kustannukset ovat hyvin pienet (ks kuva).

Tuuli- ja aurinkovoiman muuttuvat tuotantokustannukset ovat sähkömarkkinoilla hyvin alhaiset. Sähköenergian markkinahinta muodostuu kalleimman tuotantomuodon marginaalihinnan perusteella. Kun sähkön kysyntä joustaa ja pienentyy kysyntäjouston avulla, voidaan vähentää mm. saastuttavan hiililauhteen käyttöä. Samalla sähkön hinta laskee.
Tuuli- ja aurinkovoiman muuttuvat tuotantokustannukset ovat sähkömarkkinoilla hyvin alhaiset. Sähköenergian markkinahinta muodostuu kalleimman tuotantomuodon marginaalihinnan perusteella. Kun sähkön kysyntä joustaa ja pienentyy kysyntäjouston avulla, voidaan vähentää mm. saastuttavan hiililauhteen käyttöä. Samalla sähkön hinta laskee.

Tuuli- ja aurinkotuotanto kuitenkin vaihtelee ajallisesti säätilan mukaan, joten edullista ja päästötöntä sähköenergiaa on tarjolla vaihteleva määrä. Kysyntäjousto mahdollistaa vaihtelevan uusiutuvan energian integroinnin sähköjärjestelmään ja parantaa samalla energiajärjestelmän luotettavuutta. Kysyntäjoustolla voidaan lisäksi parantaa resurssitehokkuutta, pienentää kustannuksia sekä vahvistaa kuluttajien roolia sähkömarkkinoilla.

Sähkön käytön ympäristö- ja kustannusvaikutukset vaihtelevat ajallisesti. Kulutuksen joustomahdollisuudet tulee huomioida entistä paremmin, kun edistetään sähkön loppukäytön resurssi- ja energiatehokkuutta. Kysyntäjoustoa tulee edistää informaatiolla, sääntelyn kehittämisellä sekä järjestelmien ja prosessien yhtenäistämisellä. Kysyntäjouston merkitys Suomen sähköjärjestelmälle on suuri ja sen merkitys tulee vain kasvamaan tulevaisuuden puhtaassa energiajärjestelmässä.

 

Kirjoittanut

Samuli Honkapuro
Professori
Lappeenrannan teknillinen yliopisto

 

Lähteet

Järventausta, P., Repo, S., Trygg, P., Rautiainen, A., Mutanen, A., Lummi, K., Supponen, A., Heljo, J., Sorri, J., Harsia, P., Honkiniemi, M., Kallioharju, K., Piikkilä, V., Luoma, J., Partanen, J., Honkapuro, S., Valtonen, P., Tuunanen, J., Belonogova, N. 2015. Kysynnän jousto – Suomeen soveltuvat käytännön ratkaisut ja vaikutukset verkkoyhtiöille. Tampereen teknillinen yliopisto. Tutkimusraportti. [viitattu 16.11.2016.] Saatavissa: https://tutcris.tut.fi/portal/files/4776899/kysynnan_jousto_loppuraportti.pdf

 

Samuli Honkapuron muita kirjoituksia kysyntäjoustosta

Kysyntäjousto hyödyttää kaikkia sähkön käyttäjiä ja laskee sähkön hintaa

Suomi on globaalisti kysyntäjoustoteknologian johtava maa

 

 

Julkaistu alunperin Smart Energy Transition -hankkeen blogikirjoituksena 15.11.2016.

Ajankohtaista

Lämpöpumpputilasto 2019

Lämpöpumpuilla huippuvuosi: myynti hipoi jo 100 000 pumppua ja miljoonan pumpun rajapyykki rikottiin

Lämpöpumppujen myynti kasvoi 30% ja euromääräisesti vieläkin enemmän. Viime vuonna asennettuun 98 000 lämpöpumppuun investoitiin yli 600 miljoonaa.  Miljoonan asennetun lämpöpumpun raja rikottiin viime vuonna. Kokonaislämpöpumppuinvestoinnit ovat jo noin 6 miljardia. Lämpöpumppujen kokonaisenergiantuotanto on jo reilusti yli 10 TWh/a, mikä vastaa 15 % Suomen asunto ja palvelurakennuskannan lämmityksestä.  Huomion arvoista on, että tämän valtavan investoinnin […]